13-17 vuotiaan mielenterveys haastein oireilevan nuoren hoidon siirtymän prosessi perustason palvelusta nuorisopsykiatrialle.
Kehitettävä prosessi koskee 13-17-vuotiaiden nuorten hoidon siirtymiä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä, tilanteissa, joissa nuori oireilee mielenterveyden haasteilla eivätkä perustason palvelut ole enää riittävät.
Pohjanmaan kaksikielisen hyvinvointialueen väestöpohja on 176 041 asukasta ja alue koostuu 13 kunnasta.
Hyvinvointialueen strategiassa nuorten hyvinvointiin liittyvät asiat ovat keskeisiä ja mielenterveyspalveluiden oikea-aikainen saatavuus ja saavutettavuus halutaan alueella hyvälle tasolle.
Mielenterveyshaastein oireilevien nuorten hoidon siirtymissä perustason mielentervespalveluiden ja erikoissairaanhoidon palveluiden välillä on ollut haastetta, jonka vuoksi kehittämisen kohteeksi valikoitui hoidon siirtymän prosessin kehittäminen perustason palveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä.
Kehittämisellä pyritään vaikuttamaan siihen, että tarvittaessa nuoren hoito siirtyy nopeasti ja saumattomasti perustason mielenterveyspalvelusta nuorisopsykiatriaan. Tavoitteena on, että asiakas/potilas tietää koko prosessin ajan kuka hänen hoidosta vastaa ja mitä tapahtuu seuraavaksi. Lisäksi hoidon siirtymän tulee tapahtua kohtuullisessa ajassa siitä, kun hoidon tarve on muuttunut ja siirto tehdään toiseen hoitoyksikköön (tavoiteajaksi asetettiin 30vrk).
Hoidon siirtymän prosessin parantamisella pyritään vaikuttamaan siihen, että nuori saa tarvitsemansa hoidon oikeaan aikaan ja oikeasta paikasta.
Pohjanmaan hyvinvointialueella nuorten perustason mielenterveyspalveluista vastaa keskisellä alueella nuorisoasema Klaara, pohjoisella alueella nuorisoasema Fiilis ja eteläisellä alueella psykososiaalinen keskus eteläinen alue. Erikoissairaanhoidon avopalveluista vastaa keskisellä alueella nuorisopsykiatrian poliklinikka, pohjoisella alueella lasten ja nuorten psykiatrinen vastaanotto ja eteläisellä alueella psykososiaalinen keskus eteläinen alue.
Kehittämistiimi koottiin siten, että jokaiselta alueelta oli oma edustaja sekä perusterveydenhuollosta, että erikoissairaanhoidosta, jolloin tavoiteprosessia voitiin lähteä tekemään alusta saakka siten, että voitiin huomioida erilaiset alueelliset haasteet ja hyvin toimivat asiat. Edustus eri yksiköistä nähtiin tarpeelliseksi siitä syystä, että eri toimijoilla on mahdollisuus vaikuttaa kehitettävään prosessiin, huomioi se alueiden erilaisia tarpeita ja on kohtuullisen kivuttomasti skaalattavissa pilotoinnin jälkeen kattamaan koko pohjanmaan hyvinvointialueen (pilotointi keskisellä alueella).
Asiakas saa oikean avun oikeasta paikasta, oikeaan aikaan ja henkilökunnalla on mahdollisuus reagoida nopeasti asiakkaan psyykkisessä voinnissa tapahtuviin muutoksiin. Tavoitteena on, että siirtymän prosessi nopeutuu asiakkaan näkökulmasta katsottuna, ja että asiakas tietää koko prosessin ajan mitä tapahtuu ja kuka hänen hoidostaan vastaa.
Tavoitteena on myös vähentää hoidon siirtymisen tarvetta ja lähetteiden määrää. Tämä toteutuu nopeutamalla reagointiaikaa asiakkaan voinnissa tapahtuviin muutoksiin jo perustason palvelussa.
Mittaamme tavoiteltujen muutosten saavuttamista seuraavalla tavalla
- Nuorisoasema Klaarasta nuorisopsykiatrian poliklinikalle saapuvien lähetteiden määrä. Lähetteiden määrää mittaamalla ymmärrämme siirtyvän asiakasvolyymin suuruuden, sekä sen onko tehdyillä muutoksilla perustason palvelussa ollut vaikutusta lähetteiden määrään toivotulla tavalla.
- Lähetteen saapumisesta hoidon aloitukseen kulunut aika. Hoidon aloituksen aikaa mittaamalla näemme miten nopeasti asiakkaan hoitoa on voitu jatkaa erikoissairaanhoidon palvelussa.
- Asiakkaan kokemus hoidon siirtymästä (tyytyväisyyskysely). Asiakkaan kokemusta hoidon siirtymästä mittaamalla saamme ymmärryksen siitä, miten asiakas itse koki hoitonsa siirtymisen erikoissairaanhoitoon sujuneen ja voimme kehittää tarvittaessa prosessia entistä parmmaksi saadun palautteen perusteella.
Ensin kuvattiin tavoiteprosessi jossa hahmotettiin se miten kehittämistiimimme halusi hoidon siirtymän prosessin toimivan ihannetilassa. Ihanneprosessi pyrittiin kuvaamaan, niin että asiakas on prosessin keskiössä koko ajan (asiakaslähtöinen prosessi). Tässä kuvauksessa kokemusasiantuntijan rooli oli merkittävä.
Ihanneprosessin kuvaamisen jälkeen selvitettiin ja kartoitettiin ongelman juurisyyt, sekä ratkaistavaan ongelmaan liittyvä ja kehittämisen tukena hyödynnettävä tieto. Havaittiin, että saatavilla oleva tieto oli puuttellista ja joiltain osin epäluotettavaa.
Juurisyiden hahmottamisen kautta lähdettiin selvittämään, että millaisia muutoksia toiminta edellyttää, että pääsisimme määrittelemäämme ihanne prosessiin. Ihanneprosessissa oli lupa innovoida, mutta pyrimme silti kuvaamaan ihanneprosessin siten, että se olisi myö realistista toteuttaa käytännön työssä.
Tunnistimme toimenpiteitä jotka toteuttamalla pääsemme ihanneprosessiimme ja lähdimme viemään niitä käytäntöön yksi kerralla.
-
Kehitetään erikoislääkärin konsultaatioprosessi perustason palvelutuotantoon (nuorisopsykiatri). Konsultaation avulla saadaan lääkärin kannanotto ja ohjeistus nopeammin asiakkaan tilanteeseen ja vältytään ongelmien eskaloitumiselta nopean reagoinnin avulla.
Erikoislääkärin konsultaatioprosessin avulla pystymme priorisoimaan lääkärin fyysiset tapaamiset nopeammin heille, joille pelkkä konsultaatio ei ole riittävä. Näin lääkäriaikaa tarvitsevat pääsevät nopeammin lääkärille ja konsultaation kautta ratkaistavissa olevat asiat voiaan myös hoitaa nopeammin.
-
Vastuunjaon selkiyttäminen ja hoidon kriteereiden selkiyttäminen perusterveyden ja erikoissairaanhoidon välillä ehkäisee asiakkaan "pallottelun"palveluiden välillä.
Määriteltiin tarkennetut erikoissairaanhoidon kriteerit arvioinnin tueksi. Pohjanmaan hyvinvointialueen lasten- ja nuorten psykiatrian ylilääkärit tekivät kirjalliset ohjeet hoidon kriteereistä. Yhdenmukaiset kriteerit on kirjattu auki ja jaettu perustason palvelun tuottajille. Yhteisten kriteereiden avulla meillä on parempi- ja ennen kaikkea ammattilaisilla yhteinen ymmärrys siitä milloin asiakas kuuluu perusterveydenhuollon palveluihin ja milloin hoito kuuluu toteuttaa erikoissairaanhoidossa.
-
Vähennetään päällekkäisen työn määrää erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä.
Ongelmaa määriteltäessä tunnistettiin perustason ja erikoissairaanhoidon välillä päällekkäisen työn vaiheita. Etenkin asiakkaan tilanteen kartoitusta tehtiin molemmissa palveluissa runsaasti. Tämän "tuplakartoituksen" ratkaisuksi päätettiin ottaa käyttöön yhteinen kartoituslomake perustason palvelutuotantoon. Yhdenmukainen ja strukturoitu perustasolla toteuttava kartoitus helpottaa ja keventää erikoissairaanhoidossa tehtävää kartoitustyötä.
Kun asiakkaan kartoitus on tehty jo perustasolla vastaamaan myös erikoissairaanhoidon tarvetta, voidaan mahdollisesti vähentää kartoitustarvetta erikoissariaanhoidossa ja saadaan asiakkaalle/potilaalle aloitettua nopeammin terapeuttinen hoito.
- Kuvataan hoidon siirtymän prosessikuvaus hyvinvointialueen virallisella prosessityökalulla.
-
Kysytään asiakkaalta palautetta hoidon siirtymästä
Pilotointia tehdään Pohjanmaan hyvinvointialueella keskisellä alueella (nuorisoasema Klaara ja nuorisopsykiatrian poliklinikka). Siirtyvät asiakkaat voivat antaa halutessaan palautetta siitä miten hoidon siirtymä eri yksiköiden välillä heidän mielestään sujui. Kysely on tehty webropolilla ja asiakkaan on mahdollista vastata siihen mobiilisti linkin tai QR koodin kautta.
Kohderyhmänä ovat mielenterveyshaastein oireilevat 13-17 vuotiaat nuoret Pohjanmaan hyvinvointialueella.
Kehittämiseen valmistauduttiin tekemällä nykytilan palvelutuotannosta ja prosesseista kartoitusta. Lisäksi asiakasmäärät ja nykytilan toimivat käytännöt ja haasteet selvitettiin.
Kehittämistiimin jäsenenä on kokemusasiantuntija jolla kokemus hoidon siirtymästä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Kokemusasinatuntija oli kehittämisessä mukana koko prosessin ajan.
Kehitettävän prosessin pilotoinnissa asiakaskokemusta kerätään siirtymän prosessista.