13-17 vuotiaan mielenterveys haastein oireilevan nuoren hoidon siirtymän prosessi perustason palvelusta nuorisopsykiatrialle, Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Kehitettävä prosessi koskee 13-17-vuotiaiden nuorten hoidon siirtymiä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä, tilanteissa, joissa nuori oireilee mielenterveyden haasteilla eivätkä perustason palvelut ole enää riittävät.
Toimintamallin nimi
Kehitettävä prosessi koskee 13-17-vuotiaiden nuorten hoidon siirtymiä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä, tilanteissa, joissa nuori oireilee mielenterveyden haasteilla eivätkä perustason palvelut ole enää riittävät.
Toimintamallin tarkoitus on sujuvoittaa mielenterveyshaastein oireilevan nuoren hoidon siirtymän prosessia perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Tavoitteena tarjota asiakkaalle tarvetta vastaava hoito oikeaan aikaan, siten että myös asiakas itse tietää koko hoitoprosessin ajan mitä tapahtuu ja kuka hoidosta vastaa. Toimintamallin tarkoitus on välttää asiakkaan voinnissa eskaloitumiset reagoimalla muutoksiin oikealla tavalla ja oikeaan aikaan. Mikäli asiakkaan hoito pääteään siirtää erikoissairaanhoitoon, tulisi tämän tapahtua nopeasti, ilman turhaa viivettä.
Tavoitteena on, että siirtymän prosessi nopeutuu asiakkaan näkökulmasta katsottuna, ja että asiakas tietää koko prosessin ajan mitä tapahtuu ja kuka hänen hoidostaan vastaa.
Tavoitteena on myös vähentää hoidon siirtymisen tarvetta ja lähetteiden määrää. Tämä toteutuu nopeuttamalla reagointia asiakkaan voinnissa tapahtuviin muutoksiin jo perustason palvelussa.
Pohjanmaan kaksikielisen hyvinvointialueen väestöpohja on 176 041 asukasta ja alue koostuu 13 kunnasta.
Hyvinvointialueen strategiassa nuorten hyvinvointiin liittyvät asiat ovat keskeisiä ja mielenterveyspalveluiden oikea-aikainen saatavuus ja saavutettavuus halutaan alueella hyvälle tasolle. Hoidon siirtymän kehittäminen perustason ja erikoissairaanhoidon välillä on olennainen osa palveluiden saatavuuden ja oikea-aikaisuuden näkökulmasta tarkasteltuna.
Kohderyhmänä ovat mielenterveyshaastein oireilevat 13-17 vuotiaat nuoret Pohjanmaan hyvinvointialueella.
Kehittämiseen valmistauduttiin tekemällä nykytilan palvelutuotannosta ja prosesseista kartoitusta. Lisäksi asiakasmäärät ja nykytilan toimivat käytännöt ja haasteet selvitettiin.
Kehittämistiimin jäsenenä on kokemusasiantuntija jolla kokemus hoidon siirtymästä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Kokemusasinatuntija oli kehittämisessä mukana koko prosessin ajan.
Kehitettävän prosessin pilotoinnissa asiakaskokemusta kerätään siirtymän prosessista.
Vaadittavat toimenpiteet jotka pilotoinnin aikana on toteutettu on kuvattu edempänä auki, mutta alla vielä kopioituna
Tunnistimme toimenpiteitä jotka toteuttamalla pääsemme ihanneprosessiimme ja lähdimme viemään niitä käytäntöön yksi kerralla.
-
Kehitetään erikoislääkärin konsultaatioprosessi perustason palvelutuotantoon (nuorisopsykiatri). Konsultaation avulla saadaan lääkärin kannanotto ja ohjeistus nopeammin asiakkaan tilanteeseen ja vältytään ongelmien eskaloitumiselta nopean reagoinnin avulla.
Erikoislääkärin konsultaatioprosessin avulla pystymme priorisoimaan lääkärin fyysiset tapaamiset nopeammin heille, joille pelkkä konsultaatio ei ole riittävä. Näin lääkäriaikaa tarvitsevat pääsevät nopeammin lääkärille ja konsultaation kautta ratkaistavissa olevat asiat voiaan myös hoitaa nopeammin.
-
Vastuunjaon selkiyttäminen ja hoidon kriteereiden selkiyttäminen perusterveyden ja erikoissairaanhoidon välillä ehkäisee asiakkaan "pallottelun"palveluiden välillä.
Määriteltiin tarkennetut erikoissairaanhoidon kriteerit arvioinnin tueksi. Pohjanmaan hyvinvointialueen lasten- ja nuorten psykiatrian ylilääkärit tekivät kirjalliset ohjeet hoidon kriteereistä. Yhdenmukaiset kriteerit on kirjattu auki ja jaettu perustason palvelun tuottajille. Yhteisten kriteereiden avulla meillä on parempi- ja ennen kaikkea ammattilaisilla yhteinen ymmärrys siitä milloin asiakas kuuluu perusterveydenhuollon palveluihin ja milloin hoito kuuluu toteuttaa erikoissairaanhoidossa.
-
Vähennetään päällekkäisen työn määrää erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä.
Ongelmaa määriteltäessä tunnistettiin perustason ja erikoissairaanhoidon välillä päällekkäisen työn vaiheita. Etenkin asiakkaan tilanteen kartoitusta tehtiin molemmissa palveluissa runsaasti. Tämän "tuplakartoituksen" ratkaisuksi päätettiin ottaa käyttöön yhteinen kartoituslomake perustason palvelutuotantoon. Yhdenmukainen ja strukturoitu perustasolla toteuttava kartoitus helpottaa ja keventää erikoissairaanhoidossa tehtävää kartoitustyötä.
Kun asiakkaan kartoitus on tehty jo perustasolla vastaamaan myös erikoissairaanhoidon tarvetta, voidaan mahdollisesti vähentää kartoitustarvetta erikoissariaanhoidossa ja saadaan asiakkaalle/potilaalle aloitettua nopeammin terapeuttinen hoito.
- Kuvataan hoidon siirtymän prosessikuvaus hyvinvointialueen virallisella prosessityökalulla.
- Kysytään asiakkaalta palautetta hoidon siirtymästä
Pilotoinnista aiheutunut työmäärä kustannettiin hankkeen rahoista (suunnittelutyöhön ja valmennukseen käytetty työaika, sekä valmennuksen muut kustannukset). Toimenpiteiden osalta kustannuksia aiheutuu ainoastaan kohdasta yksi, jossa erikoislääkäriä käytetään perustason palveluissa konsultaatiotukena. Konsultaatiomalli on osoittautunut pilotoinnin aikana erittäin toimivaksi ja jäänyt pysyväksi käytännöksi yksikköön.
Toimenpiteet 2-5 eivät aiheuttaneet lisäkustannuksia työnantajalle, mutta toteuttaminen toki vei työaikaa ja tätä kautta resurssia. Toimenpiteden katsottiin kuitenkin organisaatioissa olevan tärkeitä ja tästä syystä työajan käyttö toimenpiteiden toteuttamiseksi mahdollistettiin ja priorisoitiin.
Toimintamalli on edelleen käytössä pilotoivissa yksiköissä ja käyttöön ottoa on tarkoitus laajentaa, kunhan hyvinvointialueella muiden palveluiden rakenne saadaan uudistettua.
- Toimintamallin käyttöönotot jälkeen erikoissairaanhoitoon lähtevien lähetteiden määrä on vähentynyt.
- Hoidon siirtymän kesto (jono) on nopetunut
- Asiakkaat ovat kyselyiden peruteella olleet tyytyväisiä hoidon siirtymään ja kokeneet saaneensa riittävän tuen perustasolta odottaessaan pääsyä erikoissairaanhoitoon.
Kansikuva
