2023: RAI-laatumoduulin hyödyntäminen Lähitorille ohjaamisessa
Pilotin tavoitteena on ollut arviointijakson aikana vahvistaa kotihoidon työntekijöiden ohjausosaamista MapLe 1-2 asiakkuuksien osalta Lähitoreille. Pilotissa testattu laatumoduulin soveltuvuutta ja luotettavuutta tunnistamisen ohjausvälineenä.
Pirkanmaan hyvinvointialueella kotiin annettavien palveluiden myöntämisen perusteet on sidottu lakisääteiseen RAI-toimintakykyarviointiin ja siitä syntyviin mittariarvoihin. Yhteiset RAI-mittarit ohjaavat palveluiden myöntämistä ja luovat tasa-arvoa sekä ohjaavat oikea-aikaista palveluihin siirtymistä koko hyvinvointialueella. Useat eri syyt osaltaan ovat ohjanneet palveluiden myöntämisen perusteiden kiristymiseen ja tästä syystä palveluihin siirtyminen tapahtuu myöhäisemmässä vaiheessa. Tämän vuoksi ennaltaehkäisevien palveluiden kehittäminen kotona asumista tukemaan ja toimintakykyä ylläpitämään on tärkeää.
Hyvinvointialueelle siirryttäessä asiakkaaksi tulon prosessi uudistui tapahtuvaksi matalan kynnyksen neuvonnan -ja ohjauksen toteuttaman ensiarvioinnin kautta. Tarvittaessa asiakas ohjataan laaja-alaiseen palvelutarpeen arviointiin kotiin annettavien palveluiden asiakasohjaajalle. Uuden kotihoidon asiakkaan palvelut alkavat arviointijaksolla, jolloin selvitetään asiakkaan toimintakykyä ja palveluiden tarvetta RAI-arviointia hyödyntäen. Arviointijaksolta asiakas ohjautuu joko kotiin annettaviin palveluihin ja asiakkuuteen tai palautuu omaehtoisiin palveluihin niitä tarvitessaan.
Hankkeessa tunnistettiin kotihoidon arviointijakso keskeiseksi ohjausosaamisen vaiheeksi, johon lähitorit tulee kytkeä yhdeksi asiakkaan arjen tukikeinoksi. Sujuva ohjaus edellyttää kotihoidon työntekijöiltä soveltuvien asiakkaiden tunnistamista, tietoa paikallisesta lähitorista ja sen toiminnasta. Ammattilaisten välinen yhteistyö ja toisen työn tunnettavuus oli heikkoa pilotin alussa.
Selkeä seurantamittari on MAPLe 1 ja 2 asiakkuuksien määrä palveluissa sovituilla seurantajaksoilla.
Pilotti nosti esiin kotihoidon työntekijän roolin merkitystä omaehtoisiin palveluihin ohjaamisessa ja säännönmukaisen laatumoduulin hyödyntämisen arviointijakson aikana. Mikäli asiakkaalla arviointijakson jälkeen ei jatku kotihoidon palvelut, tulee häntä erityisesti tukea kiinnittymään omaehtoisten palveluiden piiriin. Lähitorin toimintaa pilotissa tarkasteltiin asiakastarpeiden ja saavutettavuuden osalta. Asiakkaiden motivointi kodin ulkopuolelle paikkaan, josta ei ole aikaisempaa kokemusta vaatii työntekijältä sitkeää motivointityötä. Motivointia edistää asiakkaalle mielekäs toiminta lähitorilla. Lähitorin toiminnan sisällön osalta onkin tärkeä aidosti kuulla aidosti sekä luoda sisältöä yhdessä asiakkaiden kanssa. Ikääntyneiden mielenkiinnon kohteet ovat erilaisia, joten aina lähitorilta ei löydy asiakkaita kiinnostavaa sisältöä. Tällöin ohjausta tulee tehdä muiden, mielekästä toimintaa tarjoavien toimijoiden piiriin.
Laatumoduulin pilotointi mahdollistui osallistuneiden asiakkaiden, kotihoidon ja lähitorin yhteistyössä ja nosti aidosti esiin tuen tarpeita, joita voidaan jatkossa hyödyntää hyvinvointialueen palveluverkon kehittämisessä. Laatumoduulin suodatin osoittautui luotettavaksi seulonnan välineeksi, joka tullaan ottamaan kotihoidossa käyttöön koko hyvinvointialueelle lähitorille ohjaamisen työvälineenä. Laatumoduuli antaa mahdollisuuksia tarkastella kotihoidossa suuria asiakasryhmiä kerralla, mutta vaatii aina asiakkaan tuntevan henkilöstön mukaan tarkasteluun soveltuvuudesta. Laatumoduulin käyttö pilotin mukaisessa yhteydessä on vielä uutta ja kehittyvääkin, mutta pilotissa testattu suodatin muistuttaa, kuinka erilaisiin tarpeisiin hyvinvointialueelta saatavissa olevaa RAI-tietoa voidaan hyödyntää.
Pilottiin osallistuneet kotihoidon asiakkaat ja työntekijät ovat olleet ratkaisevassa roolissa laatumoduulin testauksessa ohjauksen välineenä. Kotihoidon pienet palvelutarpeet kohdistuvat liikkumiseen, lääkehoitoon, hygienianhoitoon, mielenterveys- ja päihdetukeen, apuvälineisiin ja asumisen esteettömyyteen. Pilotti vahvisti yleisesti asiakasymmärrystä pienten palvelutarpeiden osalta ja motivoinnin sekä motivaation merkitystä jokaisen asiakkaan kohdalla.
Asiakaskuvauksista nousi esiin, että ikääntyneillä MAPLe 1 ja 2 asiakkuuksilla on jo usein apuväline käytössä, joka vaikeuttaa tai haastaa kodin ulkopuolista liikkumista ja tähän tulisi kiinnittää jatkossa huomiota. Kunnan järjestämisvastuulla oleva palveluliikenne on merkittävä itsenäisen arjen mahdollistaja ja tämän osalta nousi esiin koko Pirkanmaan alueelta kehittämistarpeita ja tarve tiivistää yhteistyötä.
Asumisen oikea-aikaisella ennakoinnilla ja tähän tukemisessa voi olla apuvälineen kanssa elävälle suuri merkitys itsenäisen elämän mahdollistajana. Tuen tarpeina nousi esiin erityisesti lääkehoidon- ja hygienian varmistaminen tukipalveluiden kautta. Mielenterveys- ja päihdeongelmaiset ovat usein kotihoidon palveluiden piirissä jo myöhäisessä keski-iässä, koska heille ei ole saatavilla tukea muuta kautta.
Pilotti nosti esiin kotihoidon työntekijän roolin merkitystä omaehtoisiin palveluihin ohjaamisessa. Mikäli asiakkaalla arviointijakson jälkeen ei jatku kotihoidon palvelut, tulee häntä erityisesti tukea kiinnittymään omaehtoisten palveluiden piiriin. Lähitorin toimintaa pilotissa tarkasteltiin asiakastarpeiden ja saavutettavuuden osalta. Asiakkaiden motivointi kodin ulkopuolelle paikkaan, josta ei ole aikaisempaa kokemusta vaatii työntekijältä sitkeää motivointityötä. Motivointia edistää asiakkaalle mielekäs toiminta lähitorilla. Lähitorin toiminnan sisällön osalta onkin tärkeä aidosti kuulla aidosti sekä luoda sisältöä yhdessä asiakkaiden kanssa. Ikääntyneiden mielenkiinnon kohteet ovat erilaisia, joten aina lähitorilta ei löydy asiakkaita kiinnostavaa sisältöä. Tällöin ohjausta tulee tehdä muiden, mielekästä toimintaa tarjoavien toimijoiden piiriin.