Äänikirjoista tietoa, tukea ja iloa muistiperheille sekä muille lukemisesteisille

Celia-kirjasto tuottaa saavutettavassa muodossa olevaa kirjallisuutta henkilöille, joille painetun tekstin lukeminen on vamman, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi hankalaa. Muistisairaus, heikentynyt näkö, reuma, lihastauti ja monivammaisuus voivat olla lukemisesteenä. 

Toimintaympäristö

Tiedon puute, asenteet ja ennakkoluulot voivat olla esteenä ja/tai hidasteena äänikirjapalvelun käyttöönottamisessa.

 

Liitteet
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kirjat kuuluvat kaikille, myös lukemisesteisille. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Organisaatioiden, ammattilaisten ja lukemisesteisten henkilöiden läheisten on saatava tietoa Celia - kirjaston palveluista. Edellä mainitut henkilöt ovat kannustajia ja tukijoita käytännön toteutuksessa.

Toteutussuunnitelma

Hankkeen aikana tietoa äänikirjakokeilun tuloksista sekä äänikirjoihin oikeutetuista kohderyhmistä on levitetty eri lehdissä ja webinaareissa sekä yhteistyökumppaneille. Yhdistyksen verkkosivuilta saa myös lisätietoa. Hankkeen jälkeen äänikirjoista kiinnostuneet lukemisesteiset henkilöt tulee ohjata oman alueen kirjastoon, jossa heitä autetaan Celian palvelujen käyttöönotossa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kiikarissa aivoterveys -hanke ja Celia -kirjasto järjestivät yhteistyössä äänikirjakokeilun, johon osallistui 15 muistiperhettä. Äänikirjoista kiinnostuneet perheet löytyivät muistiluotsityöntekijöiden kautta, ja heidät kutsuttiin äänikirjaesittelyyn Mikkelin seudun Muisti ry:n toimistolle. Yhdistyksen tablettitietokoneelle ladattiin 3 tai 4 perheen valitsemaa äänikirjaa ja kokeilusta (1 kk) tehtiin kirjallinen sopimus. Perhe sai ohjausta ja harjoitusta tabletin käytössä sekä kirjallisen käyttöohjeen. Lisäksi heitä kannustettiin tarvittaessa pyytämään apua. Kahden viikon kuluttua puhelimitse kysyttiin kokemuksia. Jos perhe hyötyi äänikirjoista, hanketyöntekijä täytti puhelinyhteydessä perheen kanssa sähköisen Celia-tunnusten hakulomakkeen. Käyttäjätunnukset perhe sai omaan sähköpostiinsa. Tabletin palautuksen yhteydessä perhe sai tarvittaessa ohjausta omaehtoisen kuuntelun jatkamiseen. Lisäksi äänikirjakokeilussa oli mukana 11 palveluasumisen yksikköä Mikkelissä ja lähikunnissa. Heille tietoa Celian äänikirjapalveluista välitettiin puhelimitse, sähköpostitse sekä Teams-tapaamisilla.

Liitteet
Idean testaus asiakkaalla

Äänikirjakokeiluun osallistujien palaute oli pääasiassa positiivista: ”aktiivista kuuntelua päivittäin” ”äänikirjat rauhoittavat levotonta puolisoa” ”yllätti positiivisesti” ”tätä en olisi osannut edes kysellä” ”mahdollisuus nauttia kirjallisuudesta” ”pienryhmissä useat saavat iloa” ”laitteen käytössä haasteita, mutta tarkoitus on jatkaa”. Muutaman perheen kohdalla muistisairas ei jaksanut kuunnella tai yksinasuva ei rohjennut liittyä Celian asiakkaaksi.

Kokeilun tavoitteet

Kokeilun tavoitteena oli seuraavat:

  1. Millaisia kokemuksia muistisairaiden perheillä on äänikirjojen kuuntelusta?
  2. Miten kokeilussa mukana olevat perheet kiinnostuvat Celian asiakkuudesta?
  3. Miten palvelutaloissa henkilökunta kiinnostuu ja hyödyntää tätä maksutonta äänikirjamahdollisuutta osana omaa työyhteisöään? 
Kokeilussa opittua

Oppiminen alkaa aina kiinnostumisesta, ja myös rohkeutta tarvitaan uuden kokeilussa. Tässäkin kokeilussa yllätti se, että tietotekniikka ei tullut esteeksi, vaikka osalla oli aluksi haasteita. Toisaalta jo tieto siitä, että tukea on saatavilla hanketyöntekijöiltä, rohkaisi kokeilemaan. Joku tarvitsi lisäohjausta. Moni osallistuja yllättyi myös siitä, miten mukavaa kuuntelu olikin, vaikka aluksi oli ennakkoluuloja äänikirjojen toimivuudesta.

Oppiminen tarvitsee toistoja – pätee kaikille! Myös meille toteuttajille moni asia avautui vasta palvelun käytön myötä. Haastavinta on kirjojen haku, jos asiakkaalla ei ole toiveena nimettyä kirjailijaa tai kirjan nimeä. Ja henkilöt, joilla muistisairaus on jo edennyt pidemmälle, ei tavoitteena ole ”koko kirjan” kuuntelu. Tällöin on hyvä hakea selkokielisiä kirjoja, sananlaskuja, runoja, vitsejä jne. Celian nettisivuilta löytyy tietoa ja ohjeita materiaalin hakemiseen ja myös Celiasta voi kysyä puhelimitse tai sähköpostilla neuvoa.

 

Ratkaisun perusidea

Lukemisesteisillä henkilöillä on oikeus käyttää Celia-kirjaston äänikirjoja. Oma ilmoitus lukemisesteestä riittää, lääkärintodistusta ei tarvita. Palvelu on käyttäjille maksutonta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin levittämisessä tärkeintä on tiedon levittäminen Celian palveluista. Ammattihenkilöt, jotka kohtaavat työssään ikääntyviä, lukemisesteisiä henkilöitä, ovat avainhenkilöitä. Heidän tulee kertoa äänikirjoista, motivoida, kannustaa ja ohjata omia asiakkaitaan lähikirjastoon, jossa Celian asiakkuus virallisesti tehdään.

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Muistisairaat hyötyvät äänikirjoista. Sairauden vaihe ratkaisee; onko kuunteleminen aktiivista (pystyy myöhemmin esim. keskustelemaan aiheesta) vai onko äänikirjalla rentouttava/rauhoittava vaikutus. Kuuntelemisen välineenä tablettitietokone on kätevin. Laitteen käyttöä helpottaa, jos se on entuudestaan tuttu sekä läheinen esim. puoliso on apuna. Äänikirjojen kuuntelua varten tabletille tai älypuhelimeen kannattaa ladata maksuton Pratsam Reader -sovellus. Sovelluksen lataaminen voi joillekin olla haaste, mutta apua saa kirjastokäynnillä. Myös palvelutaloissa tabletti on kätevä. Hoitaja voi avata äänikirjan, vaikka täysin liikuntakyvyttömän asiakkaan pöydälle. Joissakin palvelutaloissa äänikirjat ovat virikeohjaajan toimesta käytössä pienryhmissä. Äänikirjoja (tuplalataus) pystyy kuuntelemaan ilman internet-yhteyttä, vaikka kesämökillä.

Äänikirjoista tietoa, tukea ja iloa elämään voisivat saada monet seniori-ikäiset. Suomessa on arviolta 40 000–60 000 henkilöä, joilla on alentunut näöntarkkuus eli he ovat näköongelmaisia. Lisäksi suuri joukko ikääntyneistä on monisairaita, joilla esim. kivun tai tukirankaongelmien vuoksi lukeminen ei enää onnistu. Äänikirjojen käyttöönottamiseksi tarvitaan asiasta tietäviä, kiinnostuneita ja motivoituneita ammattilaisia sekä läheisiä.

 

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kokeilussa olleista perheistä 11 liittyi Celian asiakkaaksi (kolme yksinasuvaa); edellisistä kaksi osti tabletin ja kiinnostui myös muista digipalveluista. Palveluasumisen yksiköistä ainakin 5 käyttää Celian äänikirjoja.