Äänikirjoista tietoa, tukea ja iloa muistiperheille sekä muille lukemisesteisille

Celia-kirjasto tuottaa saavutettavassa muodossa olevaa kirjallisuutta henkilöille, joille painetun tekstin lukeminen on vamman, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi hankalaa. Muistisairaus, heikentynyt näkö, reuma, lihastauti ja monivammaisuus voivat olla lukemisesteenä. 

Toimintamallin nimi
Äänikirjoista tietoa, tukea ja iloa muistiperheille sekä muille lukemisesteisille
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Celia-kirjasto tuottaa saavutettavassa muodossa olevaa kirjallisuutta henkilöille, joille painetun tekstin lukeminen on vamman, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi hankalaa. Muistisairaus, heikentynyt näkö, reuma, lihastauti ja monivammaisuus voivat olla lukemisesteenä. 

Toteutuspaikka
Mikkelin seudun Muisti ry:n Kiikarissa aivoterveys -hankkeessa toteutettiin Celian kanssa äänikirjakokeilu, johon osallistui 15 muistiperhettä. Lisäksi tietoa äänikirjoista levitettiin alueen palvelutaloihin. Muistisairaat hyötyvät äänikirjoista.
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Mikkeli
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Toimintamallin kokonaisuus

Tekijä

Jaana Paasonen

Luotu

25.10.2021

Viimeksi muokattu

16.12.2021
Ratkaisun perusidea

Lukemisesteisillä henkilöillä on oikeus käyttää Celia-kirjaston äänikirjoja. Oma ilmoitus lukemisesteestä riittää, lääkärintodistusta ei tarvita. Palvelu on käyttäjille maksutonta.

Toimintaympäristö

Tiedon puute, asenteet ja ennakkoluulot voivat olla esteenä ja/tai hidasteena äänikirjapalvelun käyttöönottamisessa.

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kiikarissa aivoterveys -hanke ja Celia -kirjasto järjestivät yhteistyössä äänikirjakokeilun, johon osallistui 15 muistiperhettä. Äänikirjoista kiinnostuneet perheet löytyivät muistiluotsityöntekijöiden kautta, ja heidät kutsuttiin äänikirjaesittelyyn Mikkelin seudun Muisti ry:n toimistolle. Yhdistyksen tablettitietokoneelle ladattiin 3 tai 4 perheen valitsemaa äänikirjaa ja kokeilusta (1 kk) tehtiin kirjallinen sopimus. Perhe sai ohjausta ja harjoitusta tabletin käytössä sekä kirjallisen käyttöohjeen. Lisäksi heitä kannustettiin tarvittaessa pyytämään apua. Kahden viikon kuluttua puhelimitse kysyttiin kokemuksia. Jos perhe hyötyi äänikirjoista, hanketyöntekijä täytti puhelinyhteydessä perheen kanssa sähköisen Celia-tunnusten hakulomakkeen. Käyttäjätunnukset perhe sai omaan sähköpostiinsa. Tabletin palautuksen yhteydessä perhe sai tarvittaessa ohjausta omaehtoisen kuuntelun jatkamiseen. Lisäksi äänikirjakokeilussa oli mukana 11 palveluasumisen yksikköä Mikkelissä ja lähikunnissa. Heille tietoa Celian äänikirjapalveluista välitettiin puhelimitse, sähköpostitse sekä Teams-tapaamisilla.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin levittämisessä tärkeintä on tiedon levittäminen Celian palveluista. Ammattihenkilöt, jotka kohtaavat työssään ikääntyviä, lukemisesteisiä henkilöitä, ovat avainhenkilöitä. Heidän tulee kertoa äänikirjoista, motivoida, kannustaa ja ohjata omia asiakkaitaan lähikirjastoon, jossa Celian asiakkuus virallisesti tehdään.

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kokeilussa olleista perheistä 11 liittyi Celian asiakkaaksi (kolme yksinasuvaa); edellisistä kaksi osti tabletin ja kiinnostui myös muista digipalveluista. Palveluasumisen yksiköistä ainakin 5 käyttää Celian äänikirjoja.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Muistisairaat hyötyvät äänikirjoista. Sairauden vaihe ratkaisee; onko kuunteleminen aktiivista (pystyy myöhemmin esim. keskustelemaan aiheesta) vai onko äänikirjalla rentouttava/rauhoittava vaikutus. Kuuntelemisen välineenä tablettitietokone on kätevin. Laitteen käyttöä helpottaa, jos se on entuudestaan tuttu sekä läheinen esim. puoliso on apuna. Äänikirjojen kuuntelua varten tabletille tai älypuhelimeen kannattaa ladata maksuton Pratsam Reader -sovellus. Sovelluksen lataaminen voi joillekin olla haaste, mutta apua saa kirjastokäynnillä. Myös palvelutaloissa tabletti on kätevä. Hoitaja voi avata äänikirjan, vaikka täysin liikuntakyvyttömän asiakkaan pöydälle. Joissakin palvelutaloissa äänikirjat ovat virikeohjaajan toimesta käytössä pienryhmissä. Äänikirjoja (tuplalataus) pystyy kuuntelemaan ilman internet-yhteyttä, vaikka kesämökillä.

Äänikirjoista tietoa, tukea ja iloa elämään voisivat saada monet seniori-ikäiset. Suomessa on arviolta 40 000–60 000 henkilöä, joilla on alentunut näöntarkkuus eli he ovat näköongelmaisia. Lisäksi suuri joukko ikääntyneistä on monisairaita, joilla esim. kivun tai tukirankaongelmien vuoksi lukeminen ei enää onnistu. Äänikirjojen käyttöönottamiseksi tarvitaan asiasta tietäviä, kiinnostuneita ja motivoituneita ammattilaisia sekä läheisiä.

 

 

Kansikuva
Kuvassa on siniset kiikarit, joiden ympärillä teksti Kiikarissa aivoterveys

Kehittämisen vaihe

Valmis

Aihealueet