ADHD-prosessin juurruttamisen tuki + jonopurku aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluissa Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (RRP, P4, I1)
Varhan mielenterveys- ja päihdepalvelujen uuden ADHD-tutkimusprosessin juurtumisen tuki ja aiemman jonon purku. Prosessissa lisättiin sairaanhoitajien ja psykologien roolia tutkimusten alkuselvittelyissä, tavoitteena lääkäriresurssien riittävyys.
NHG:n selvityksen mukaisesti perusterveydenhuollon keskeytyksillä sekä terveysongelmien lisääntymisellä ja/tai monimutkaistumisella on ollut vaikutus kaikkiin asiakas- / potilasryhmiin (lapset, nuoret, perheet, työikäiset, ikääntyneet ja vammaiset). Mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoitovelan syntyyn on vaikuttanut eniten hoitoon pääsyn vaikeus ja jatkuvuuden heikkous.
Kehittämiskohteiksi on esitetty mm. perusterveydenhuollon-avosairaanhoidon moniammatillinen yhteistyö, etä- ja digipalvelut sekä varhainen tuki erityisesti lievissä mielenterveys- ja päihdeoireissa. Kasvanut kysyntä heijastuu osin myös raskaampiin palveluihin. Varhaisen tuen lisäämisellä oletetaan olevan vaikutusta myös raskaampien palveluiden kysyntään niitä helpottaen.
Selvitykseen perustuen kohderyhmänä ovat sote-keskusten asiakkaat, joilla palvelun tarve on pysyvä tai pitkäaikainen. He ovat haavoittuvassa ja heikossa asemassa, koska hoitoon pääsy on mm. koronan takia vielä aiemmastakin heikentynyt samalla kun myös hoidon jatkuvuus on vähentynyt. Hoitoon pääsyn tilanteen heikentyminen on vaikuttanut palvelujen tarjoamiseen laajasti ja muuttanut niitä. Koronan jälkeen ei kuitenkaan ole syytä palata aiempiin työtapoihin, vaan palautusvaiheessa on etsittävä parhaat tavat palvelujen tarjoamiseen. Tavoitteiden täyttyessä hoidon saatavuus ja jatkuvuus sote-keskuspalveluissa paranee. Jalkautettavissa toimintatavoissa huomioidaan asiakaskeskeisyys, monialainen yhteistyö sekä mahdollisuudet digipalveluiden hyödyntämisissä.
Mielenterveysstrategian tavoitteita toimeenpannaan erilaisissa hankkeissa. Aikuisten psykososiaalista tukea, minkä alle myös tämä toimintaosio sijoittui, kehitetään Varsinais-Suomen hyvinvointialueella Kestävän kasvun hankkeen alla, yhteistyössä palvelutuotannon kanssa.
Covid-19 –pandemian aikana ADHD-tutkimuksiin on Varhalla syntynyt n. 350 henkilön jono. Hankkeen aikana Varsinais-Suomen hyvinvointialueella otetaan käyttöön uusi tutkimusprosessi ADHD-tutkimusten tekoon ja samalla puretaan syntynyttä jonoa. Aikuisten keskittymisvaikeuksien tuen, arvioinnin ja hoidon prosessia luodaan malli, jossa pyritään vähentämällä psykiatrin työpanosta lisäämällä mm. sairaanhoitajien ja psykologin roolia tutkimusten alkuselvittelyissä turvaten lääkäriresurssien riittävyys ja ennaltaehkäisemällä jonojen syntymistä jatkossa. Tavoitteena on lisätä hoidon saatavuutta ja sujuvoittaa hoitoketjuja. Prosessi käynnistetään 2/24 ja tavoitteena on juurruttaa se hankkeen aikana osaksi hyvinvointialueen toimintaa. Samaan aikaan puretaan syntynyttä tutkimusvelkaa hankkimalla ostopalveluna tutkimuspaketti n. 300 tutkimuksiin jonottavalle sekä ostamalla verkkovalmennusta, jonka avulla on aiemmin saatujen kokemusten perusteella saatu ADHD-tutkimuksiin jonottavia hyvin havahtumaan siihen, että heidän keskittymisvaikeutensa onkin itse aiheutettua eikä ADHD:tä ja näin lyhennettyä tutkimusjonoa.
Kuva
Kehittäjien ytimen ovat muodostaneet Varhan mielenterveys- ja päihdepalveluiden johtava psykologi Linda Ljungqvist, joka on johtanut uuden tutkimusprosessin kehitystyötä. Juurruttamisen tukeen ja tutkimusvelan pienentämiseen palkattiin kaksi ADHD-problematiikkaan perehtynyttä sairaanhoitajaa, Sari Lindberg ja Mari Nurmisto. Lisäksi mielenterveys- ja päihdepalvelujen eri yksiköihin on nimetty henkilöt, jotka ovat perehtyneet uuteen prosessiin ja osaavat tukea muuta henkilöstä sen juurruttamisessa.
Toimiva tuki- ja arviointiprosessi, missä alkuvaiheen psykososiaalisen tuen myötä pyritään löytämään ne henkilöt, joiden kohdalla varsinaiseen tutkimusprosessiin ei ole tarvetta lähteä, vaan tuki on itsessään riittävä interventio. Tutkimus- ja hoitoprosessiin ohjautuvien henkilöiden jouheva eteneminen palveluprosessissa pyrkien välttämään kohtuuttomat jonotusajat.
Kuva
Palveluprosessin alkaminen, kesto ja tutkimusjonon pituus.
Kuva
- jonopurku
- Focus Tiger -verkkovalmennus
- tukitapaamiset mielenterveys- ja päihdepalveluiden työntekijöille
- hankehoitajien laajat konsultointimahdollisuudet
- ADHD -perehtyneiden hoitajien verkosto
Kohderyhmänä ovat keskittymisen vaikeuksista kärsivät työikäiset aikuiset.
Asiakasymmärryksen kerryttämisen taustalla on ammattilaisten kokemus asiakasryhmästä.
Varhan mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämän uuden aikuisten keskittymisvaikeuksien tuen, arvioinnin ja hoidon prosessin (ADHD-tutkimusprosessi) toimintamalli jakautuu 4 vaiheeseen:
- Hoitoon ohjautuminen
- Alkuselvittely ja psykososiaalinen tuki
- Diagnostiikka
- Hoito ja kuntoutus
Uuden tutkimusprosessin tarkoituksena on yhdenmukaisen ja tasalaatuisen toimintamallin juurtuminen perustason mielenterveys- ja päihdepalveluihin turvaten potilaiden nopeamman avun saamisen sekä lisäämällä mm sairaanhoitajien ja psykologien roolia tutkimusprosessin alkuvaiheessa lääkäriresurssin riittävyyden turvaamiseksi.
Hanketyön aikana psykososiaalisen tuen vaiheen toteutuksessa hyödynnettiin n. 100 potilaan kohdalla Silta Education:n tuottamaa Focus Tiger -verkkovalmennusta, jonka tavoitteena oli tarkastella ja arvioida, onko verkkovalmennus toimiva ja kustannustehokas tapa toteuttaa psykososiaalisen tuen vaihetta jatkossa.
Focus Tiger on uusimpaan aivotutkimukseen pohjautuva, 6:n viikon verkkovalmennusohjelma, jossa tutkittu tieto ja käytäntö kulkevat käsi kädessä. Valmennus antaa konkreettisia, uusimpaan aivotutkimukseen pohjautuvia työkaluja keskittymiskyvyn parantamiseen.
Kuva
ADHD -prosessin käyttöönoton tuki ja vakiinnuttaminen mielenterveys- ja päihdepalveluiden yksiköihin on tapahtunut
- mielenterveys- ja päihdepalveluiden ADHD-perehtyneiden hoitajien verkoston tuella
- kuukausittain järjestetyin tukitapaamisin
- tarpeen vaatiessa yksikkökohtaisella/yksilöllisillä tuella ja ohjauksella lisäten osaamista ADHD:n oirekuvasta, diagnostiikasta, hoidosta sekä kuntoutuksesta että uudesta ADHD-prosessista
Juurtumisen vahvistaminen edellyttää myös tulevaisuudessa säännöllisin ajoin järjestettyjä tukitapaamisia, ajankäytön mahdollistamista ja johdon tukea.
Perustason mielenterveys- ja päihdepalveluissa:
- Tietämys ADHD:stä ilmiönä on lisääntynyt ja häiriökuvan tunnistaminen ja diagnostiikan tekeminen vahvistuneet
- ADHD tutkimusprosessi on tasalaatuinen ja yhdenmukainen, potilaat pääsevät tutkimuksiin jouhevammin ilman pitkiä odotusaikoja ja potilasjonoja
Hankehoitajat ovat:
- tukeneet jonopurkua Turussa, Salossa, Liedossa, Kaarinassa, Pöytyällä ja Somerolla toteuttamalla yhteensä yli 120 Diva-haastattelua sekä turkulaisten potilaidensa lääkehoidon seurannat
- ohjanneet 488 potilasta Pihlajalinnaan ja koordinoineet ostopalveluprosessia sekä yhteistyötä Pihlajalinnan kanssa
- toteuttaneet palautekyselyn Pihlajalinnaan ohjatuille potilaille
- koordinoineet Focus Tiger -verkkovalmennuksen pilotteja
- toimineet tukena ja konsulttina ADHD-lääkehoidon toteuttamisessa kaikille mielenterveys- ja päihdepalveluiden hoitajille
- jalkautuneet tukemaan ADHD-prosessin toteuttamista ja juurtumista kaikkiin yksiköihimme tarpeen mukaan
- vetäneet tukitapaamisia ADHD-perehtyneille työntekijöille ja kouluttaneet prosessia yhteistyössä muiden ammattilaistemme kanssa
-
nostaneet esiin kehittämisideoita prosessiin ja osaamisen kehittämiseen liittyen ja tukeneet ADHD-prosessin juurtumista
Kuva
Kuva
