Aikuisten ADHD-tutkimus- ja hoitopolku perustasolla - Etelä-Pohjanmaa
Pilotoidaan yhtenevä ADHD -tutkimus- ja hoitopolku mielenterveys ja riippuvuushoidon perustason palveluissa osassa Etelä-Pohjanmaata.
ADHD-diagnoosien ja hoidon piirissä olevien määrä on kasvanut, mutta väestöpohjaan perustuvien tutkimusten perusteella ADHD-oireiden määrä ei ole sinänsä lisääntynyt lähivuosikymmeninä. Sekä asiakkaat, että ammattilaiset tunnistavat nykyään paremmin ADHD-oireita, minkä arvellaan liittyvän hoidossa olevien määrän kasvuun. Sekä Euroopassa, että kehittyvissä maissa kuitenkin edelleen suuri osa ADHD-oireisista jää hoidon ulkopuolelle. Hoitamattomana ADHD lisää riskiä psykiatriseen häiriöön, päihdehäiriöön, syrjäytymiseen, sekä se voi haitata sosiaalisia suhteita, opintoja ja työllistymistä. Monilla ADHD- oireet vähenee iän myötä, mutta suurimmalla osalla oireita esiintyy vielä aikuisuudessa, vaikka diagnoosikriteerit ei välttämättä enää täyttyisi. ADHD:n hoito suunnitellaan yksilöllisten tavoitteiden mukaan ja keskeisiä keinoja ovat ADHD-oireiseen henkilöön kohdistuvat tukitoimet, erilaiset psykososiaaliset hoitomuodot ja lääkehoito. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisestä työnjaosta tulee sopia paikallisesti. Ensisijaisesti diagnoosin asettaa psykiatrian erikoislääkäri tai opiskelu- tai työterveyshuollossa toimiva lääkäri, tarvittaessa konsultoimalla ADHD:n diagnostiikkaan ja hoitoon perehtynyttä erikoislääkäriä. (ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö): Käypä hoito - suositus 2019.)
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella ADHD-diagnostiikka keskitettiin kokonaisuudessaan pitkään erikoissairaanhoitoon, mutta kasvaneen kysynnän myötä työnjako sovittiin perustason ja erikoissairaanhoidon kesken siten, että ainoastaan mikäli asiakkaalla ilmenee erotusdiagnostisesti hankala oirekuva, ohjataan tutkimukset erikoissairaanhoitoon ja muussa tapauksessa tutkimukset toteutettava perustasolla.
Seinäjoen perusterveydenhuollon psykiatrisesta työryhmästä puuttui riittävä koulutus, hoitopolku, sekä resurssi ADHD-tutkimusten toteuttamiseen. Lisäksi Hyvinvointialueen myötä tulevat muutokset vaikuttivat tutkimuskäytäntöihin, kuten hyvinvointialueen myötä tulevat organisaatiomuutokset, terapianavigaattorin käyttöönotto, sekä konsultaatiotuen rakentaminen.
Aikuisten perustason ADHD tutkimus- ja hoitopolkua on kehitetty yhdessä perusterveydenhuollon psykiatrin, sekä kolmen ADHD-tutkimuksia tekevän hoitoalan ammattilaisen kokemusten pohjalta.
Aikuisten ADHD tutkimus- ja hoitopolku perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluihin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle. Yhtenäinen linjaus siitä, mihin asiakas ottaa yhteyttä epäillessään itsellään ADHD:ta, millä esitiedoilla potilas asetetaan tutkimusjonoon, miten tutkimus toteutetaan ja kuka diagnoosin asettaa (psykiatrin konsultaatiomahdollisuus).
Hoitopolun pilotointi vaatii työryhmän perehdyttämisen ja sovitun mallin käyttöönottamisen.
Etelä-Pohjanmaan perusterveydenhuollon aikuisten ADHD tutkimus- ja hoitopolku on suunniteltu 18-vuotta täyttäneille, joiden oma työterveys tai opiskelijaterveydenhuolto ei tarjoa ADHD-tutkimuksia. Tutkimus- ja hoitopolku on alkuun pilotoitu muutamalle alueelle Etelä-Pohjanmaalla. Asiakasymmärrystä on kerrytetty Seinäjoen perusterveydenhuollossa vuoden 2023 aikana toteutettujen tutkimusten pohjalta. Asiakkaista suurin osa on ollut naisia ja keski-ikä on ollut n. 32,88 vuotta. Yli puolet tutkimuksiin hakeutuvista oli työelämässä, 20% työttömänä ja loput esimerkiksi opiskelijoita tai hoitovapaalla. Työelämässä olevista yli puolet oli ollut sairauslomalla vähintään kerran ADHD-oireiden aiheuttaman toimintakyvyn laskun ja kuormituksen vuoksi. Suurimmalla osalla oli jo aiempaa psykiatrista hoitohistoriaa. Tyypillisimmin oireet aiheutti haittaa toimintakyvyssä töissä, kotona, sosiaalisissa tilanteissa tai asiakkaat koki oireet esteenä jatkokouluttautumiselle. Noin puolet tutkimuksiin hakeutuvista oli alaikäisten lasten huoltajia ja heistä 83,33 %:lla oli lapsia, joilla on diagnosoitu jokin neuropsykiatrinen häiriö.