Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Aikuisten ADHD-tutkimus- ja hoitopolku perustasolla - Etelä-Pohjanmaa

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Pilotoidaan yhtenevä ADHD -tutkimus- ja hoitopolku mielenterveys ja riippuvuushoidon perustason palveluissa osassa Etelä-Pohjanmaata.

Toimintaympäristö **

ADHD-diagnoosien ja hoidon piirissä olevien määrä on kasvanut, mutta väestöpohjaan perustuvien tutkimusten perusteella ADHD-oireiden määrä ei ole sinänsä lisääntynyt lähivuosikymmeninä. Sekä asiakkaat, että ammattilaiset tunnistavat nykyään paremmin ADHD-oireita, minkä arvellaan liittyvän hoidossa olevien määrän kasvuun. Sekä Euroopassa, että kehittyvissä maissa kuitenkin edelleen suuri osa ADHD-oireisista jää hoidon ulkopuolelle. Hoitamattomana ADHD lisää riskiä psykiatriseen häiriöön, päihdehäiriöön, syrjäytymiseen, sekä se voi haitata sosiaalisia suhteita, opintoja ja työllistymistä. Monilla ADHD- oireet vähenee iän myötä, mutta suurimmalla osalla oireita esiintyy vielä aikuisuudessa, vaikka diagnoosikriteerit ei välttämättä enää täyttyisi. ADHD:n hoito suunnitellaan yksilöllisten tavoitteiden mukaan ja keskeisiä keinoja ovat ADHD-oireiseen henkilöön kohdistuvat tukitoimet, erilaiset psykososiaaliset hoitomuodot ja lääkehoito. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisestä työnjaosta tulee sopia paikallisesti. Ensisijaisesti diagnoosin asettaa psykiatrian erikoislääkäri tai opiskelu- tai työterveyshuollossa toimiva lääkäri, tarvittaessa konsultoimalla ADHD:n diagnostiikkaan ja hoitoon perehtynyttä erikoislääkäriä. (ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö): Käypä hoito - suositus 2019.)

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella ADHD-diagnostiikka keskitettiin kokonaisuudessaan pitkään erikoissairaanhoitoon, mutta kasvaneen kysynnän myötä työnjako sovittiin perustason ja erikoissairaanhoidon kesken siten, että ainoastaan mikäli asiakkaalla ilmenee erotusdiagnostisesti hankala oirekuva, ohjataan tutkimukset erikoissairaanhoitoon ja muussa tapauksessa tutkimukset toteutettava perustasolla. 

Seinäjoen perusterveydenhuollon psykiatrisesta työryhmästä puuttui riittävä koulutus, hoitopolku, sekä resurssi ADHD-tutkimusten toteuttamiseen. Lisäksi Hyvinvointialueen myötä tulevat muutokset vaikuttivat tutkimuskäytäntöihin, kuten hyvinvointialueen myötä tulevat organisaatiomuutokset, terapianavigaattorin käyttöönotto, sekä konsultaatiotuen rakentaminen. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakas:  ADHD on kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, joka voi haitata yksilön toimintakykyä töissä, kotona ja sosiaalisissa tilanteissa, sekä altistaa psyykkiselle häiriöille, päihdehäiriölle ja syrjäytymiselle. Hoidon tavoitteena on lievittää ADHD-oireiden aiheuttamaa haittaa ja parantaa toimintakykyä. Lääkehoidon ja psykososiaalisten tukimuotojen aloittaminen vaatii asianmukaiset tutkimukset ja diagnoosin. Asiakkaalle on selkeintä, kun tutkimushoitopolku sujuu kutakuinkin samalla tavalla asuinkunnasta riippumatta, ensimmäisestä yhteydenotosta lähtien. 

Ammattilainen: Etukäteen sovittu aikuisten ADHD-hoitopolku perusterveydenhuollossa takaa yhtenevät ja selkeät toimintatavat ja toisaalta myös perusymmärryksen siitä, mistä ADHD epäily koostuu ja minkälaiset ADHD-tutkimukset on toteutettavissa perustasolla. Perustason aikuisten ADHD-polku vaatii myös riittävän konsultaatiotuen rakentumisen, mikä on tähän asti ollut hyvin vaihteleva ja myös estänyt perustasolla tehtävät aikuisten ADHD-tutkimukset. 

Organisaatio: Perusterveydenhuollossa tehtävät tutkimukset vapauttaa erikoissairaanhoidon resursseja kohdentaa sinne vaativaa erotusdiagnostiikkaa vaativat tutkimukset. Yksilöiden kouluttaminen perusterveydenhuollon ADHD-hoitopolusta, sekä riittävän koulutuksen varmistaminen takaa sen, että ammattilaisilla on riittävästi osaamista tunnistaa ADHD-diagnostiikkaa vaativat asiakkaat heistä, joilla oireet johtuu joistain muista tekijöistä. Tällä voidaan vaikuttaa myös tutkimusjonojen ruuhkautumiseen.

Yhteiskunta: Hoitamattomana ADHD voi haitata opintoja ja työllistymistä sekä suurentaa psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen tai päihteiden käytön riskiä. 

 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Aikuisten perustason ADHD tutkimus- ja hoitopolkua on kehitetty yhdessä perusterveydenhuollon psykiatrin, sekä kolmen ADHD-tutkimuksia tekevän hoitoalan ammattilaisen kokemusten pohjalta. 

Tavoiteltu muutos

Aikuisten ADHD tutkimus- ja hoitopolku perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluihin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle. Yhtenäinen linjaus siitä, mihin asiakas ottaa yhteyttä epäillessään itsellään ADHD:ta, millä esitiedoilla potilas asetetaan tutkimusjonoon, miten tutkimus toteutetaan ja kuka diagnoosin asettaa (psykiatrin konsultaatiomahdollisuus).

Toteutussuunnitelma

Hoitopolun pilotointi vaatii työryhmän perehdyttämisen ja sovitun mallin käyttöönottamisen.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Etelä-Pohjanmaan perusterveydenhuollon aikuisten ADHD tutkimus- ja hoitopolku on suunniteltu 18-vuotta täyttäneille, joiden oma työterveys tai opiskelijaterveydenhuolto ei tarjoa ADHD-tutkimuksia. Tutkimus- ja hoitopolku on alkuun pilotoitu muutamalle alueelle Etelä-Pohjanmaalla. Asiakasymmärrystä on kerrytetty Seinäjoen perusterveydenhuollossa vuoden 2023 aikana toteutettujen tutkimusten pohjalta. Asiakkaista suurin osa on ollut naisia ja keski-ikä on ollut n. 32,88 vuotta. Yli puolet tutkimuksiin hakeutuvista oli työelämässä, 20% työttömänä ja loput esimerkiksi opiskelijoita tai hoitovapaalla. Työelämässä olevista yli puolet oli ollut sairauslomalla vähintään kerran ADHD-oireiden aiheuttaman toimintakyvyn laskun ja kuormituksen vuoksi. Suurimmalla osalla oli jo aiempaa psykiatrista hoitohistoriaa. Tyypillisimmin oireet aiheutti haittaa toimintakyvyssä töissä, kotona, sosiaalisissa tilanteissa tai asiakkaat koki oireet esteenä jatkokouluttautumiselle. Noin puolet tutkimuksiin hakeutuvista oli alaikäisten lasten huoltajia ja heistä 83,33 %:lla oli lapsia, joilla on diagnosoitu jokin neuropsykiatrinen häiriö.

Ratkaisun perusidea **

Toimintamallin tarkoituksena on kuvata selkeä ja sovittu hoitopolku, minkä perusteella asiakkaat ohjautuu aikuisten perustason ADHD tutkimusjonoon. On havaittu, että tärkein vaihe on kattava alkukartoittaminen ja tutkimustarpeen arvioiminen, ennen kuin tehdään päätös ADHD-tutkimusjonoon asettamisesta.

ADHD:n diagnosointiin tarvitaan tietoa oireiden esiintymisestä ja toimintakyvystä eri tilanteissa, henkilön psyykkisestä ja fyysisestä terveydentilasta, kehityshistoriasta, elämäntilanteesta sekä muista oireisiin vaikuttavista tekijöistä. Näin ollen, mikäli edellä mainitut asiat ei ilmene alkukartoituksessa, ei diagnoosikriteerit tutkimusvaiheessa toteudu. Lisäksi jokaisen potilaan kanssa keskusteltiin yksilöllisesti, miksi ja mitä potilas toivoo tutkimuksilta ja hoidolta? Saako potilas lisäarvoa diagnoosista, lääkityksestä tai kuntoutuksesta? Lievää tai vähän toimintakykyä haittaavaa ADHD oireilevaa ei ohjata tutkimuksiin. Jotta tutkimuksen tarvetta voidaan luotettavasti arvioida, on akuutti psykiatrinen sairaus, akuutti päihderiippuvuus tai liikakäyttö hoidettava ensiksi tasapainoon. 

Tärkeäksi työkaluksi jo ensikontaktivaiheessa nousee terapianavigaattori, joka käyttöönotettiin Seinäjoen perustason miepä-yksikössä kesällä 2023. Terapianavigaattori on digitaalinen työväline, jonka keräämien tietojen avulla ammattilainen toteuttaa hoidon tarpeen arvion. Terapianavigaattori sisältää kansallisesti käytettyjä oiremittareita yleisimpien mielenterveydellisten ongelmien kartoittamiseen. (Terapiat etulinjaan 2023.) Terapianavigaattori antaa hyvää informaatiota potilaan psyykkisestä terveydentilasta, toimintakyvystä ja terveydestä, jotka otetaan huomioon ADHD-alkukartoitusta tehdessä, mutta neuropsykiatrisia haasteita se ei suoraan kartoita.

Monet erotusdiagnostisesti olennaisista häiriöistä voivat esiintyä myös samanaikaisesti ADHD:n kanssa. Koska Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen perusterveydenhuollon palveluissa psykiatriresurssi on vähäinen, on sovittu, että monihäiriöiset ja vaativaa erotusdiagnostiikkaa vaativat asiakkaat ohjataan erikoissairaanhoitoon tutkimuksiin.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Vuoden 2023 aikana on muodostettu aikuisten perustason ADHD-tutkimus- ja hoitopolku Seinäjoelle ja tarkoituksena on vuoden 2024 puolella aloittaa jalkauttaminen myös muihin perustason miepä-yksiköihin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle. Tämä vaatii riittävän koulutuksen muodostamista perustason mielenterveys- ja riippuvuushoidossa työskenteleville ammattilaisille niin ADHD:sta ilmiönä, diagnostiikasta ja hoidosta, kuin tutkimuspolun eri vaiheista. ADHD-tutkimusten toteuttaminen vaatii myös yksittäisiltä työntekijöiltä ajallisia resursseja. Suurimpana haasteena on heikko psykiatri- ja lääkäriresurssi. Malli vaatii aluekohtaista keskustelua konsultaatiotuen rakentamisesta. Tältä osin yksikkökohtaisia eroja tulee olemaan.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Käytännössä malli vaatii ammattilaisten riittävää koulutusta aikuisten ADHD:sta ilmiönä, diagnostiikasta ja hoidosta. ADHD-tutkimusten toteuttaminen vaatii riittävää henkilökuntaresurssia perusterveydenhuollossa, koska arvio ammattilaisen työajasta yksittäisen asiakkaan kohdalla koko tutkimuspolun läpikäymiseen (diagnoosiin asti) on n. 8 tuntia. Lisäksi malli vaatii vaatii vähintään psykiatrikonsultaatiomahdollisuutta perusterveydenhuollon yksikköön.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Seinäjoen perusterveydenhuollon miepä-yksikössä ja on mallin myötä tehostunut aikuisten ADHD-tutkimusjonoon ohjautuvien asiakkaiden tutkimustarpeen tarkempi seulonta. Sovittujen menetelmien tavoitteena on ollut myös se, että asiakkaat saisivat tasavertaista palvelua polun alusta alkaen. Seinäjoen perusterveydenhuollossa vuoden 2023 aikana ADHD-diagnoosin saaneista asiakkaista yli puolet on kokenut selkeää toimintakyvyn kohoamista kotona ja töissä, sekä arjenhallinnan tunteen kohoamista sopivan hoitomuodon aloittamisen myötä. Työttömistä 80% on aloittanut opiskelun, työkokeilun tai palannut työelämään. Alaikäisten lasten vanhemmista yli puolet huomasi toimintakyvyn kotiarjessa kohentuneen ja siten lapsiperhearjen kuormituksen vähentyneen.

Perustason ADHD tutkimus- ja hoitopolun jalkauttaminen on aluekohtaisesti aloitettu kouluttamalla henkilökuntaa ja selvittelemällä lääkäriresurssia. Aikuisten perustason ADHD tutkimus- ja hoitopolku on esitetty Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuushoidon aikuisten palveluyksikön johtajiston kokouksessa ja siellä hyväksytty.