Aikuisten ADHD-tutkimus- ja hoitopolku perustasolla - Etelä-Pohjanmaa
Pilotoidaan yhtenevä ADHD -tutkimus- ja hoitopolku mielenterveys ja riippuvuushoidon perustason palveluissa osassa Etelä-Pohjanmaata.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Pilotoidaan yhtenevä ADHD -tutkimus- ja hoitopolku mielenterveys ja riippuvuushoidon perustason palveluissa osassa Etelä-Pohjanmaata.
Toimintamalli lyhyesti
Toimintamallin tarkoituksena on kuvata selkeä ja sovittu hoitopolku, minkä perusteella asiakkaat ohjautuu aikuisten perustason ADHD tutkimusjonoon. On havaittu, että tärkein vaihe on kattava alkukartoittaminen ja tutkimustarpeen arvioiminen, ennen kuin tehdään päätös ADHD-tutkimusjonoon asettamisesta.
ADHD:n diagnosointiin tarvitaan tietoa oireiden esiintymisestä ja toimintakyvystä eri tilanteissa, henkilön psyykkisestä ja fyysisestä terveydentilasta, kehityshistoriasta, elämäntilanteesta sekä muista oireisiin vaikuttavista tekijöistä. Näin ollen, mikäli edellä mainitut asiat ei ilmene alkukartoituksessa, ei diagnoosikriteerit tutkimusvaiheessa toteudu. Lisäksi jokaisen potilaan kanssa keskusteltiin yksilöllisesti, miksi ja mitä potilas toivoo tutkimuksilta ja hoidolta? Saako potilas lisäarvoa diagnoosista, lääkityksestä tai kuntoutuksesta? Lievää tai vähän toimintakykyä haittaavaa ADHD oireilevaa ei ohjata tutkimuksiin. Jotta tutkimuksen tarvetta voidaan luotettavasti arvioida, on akuutti psykiatrinen sairaus, akuutti päihderiippuvuus tai liikakäyttö hoidettava ensiksi tasapainoon.
Tärkeäksi työkaluksi jo ensikontaktivaiheessa nousee terapianavigaattori, joka käyttöönotettiin Seinäjoen perustason miepä-yksikössä kesällä 2023. Terapianavigaattori on digitaalinen työväline, jonka keräämien tietojen avulla ammattilainen toteuttaa hoidon tarpeen arvion. Terapianavigaattori sisältää kansallisesti käytettyjä oiremittareita yleisimpien mielenterveydellisten ongelmien kartoittamiseen. (Terapiat etulinjaan 2023.) Terapianavigaattori antaa hyvää informaatiota potilaan psyykkisestä terveydentilasta, toimintakyvystä ja terveydestä, jotka otetaan huomioon ADHD-alkukartoitusta tehdessä, mutta neuropsykiatrisia haasteita se ei suoraan kartoita.
Monet erotusdiagnostisesti olennaisista häiriöistä voivat esiintyä myös samanaikaisesti ADHD:n kanssa. Koska Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen perusterveydenhuollon palveluissa psykiatriresurssi on vähäinen, on sovittu, että monihäiriöiset ja vaativaa erotusdiagnostiikkaa vaativat asiakkaat ohjataan erikoissairaanhoitoon tutkimuksiin.
ADHD-diagnoosien ja hoidon piirissä olevien määrä on kasvanut, mutta väestöpohjaan perustuvien tutkimusten perusteella ADHD-oireiden määrä ei ole sinänsä lisääntynyt lähivuosikymmeninä. Sekä asiakkaat, että ammattilaiset tunnistavat nykyään paremmin ADHD-oireita, minkä arvellaan liittyvän hoidossa olevien määrän kasvuun. Sekä Euroopassa, että kehittyvissä maissa kuitenkin edelleen suuri osa ADHD-oireisista jää hoidon ulkopuolelle. Hoitamattomana ADHD lisää riskiä psykiatriseen häiriöön, päihdehäiriöön, syrjäytymiseen, sekä se voi haitata sosiaalisia suhteita, opintoja ja työllistymistä. Monilla ADHD- oireet vähenee iän myötä, mutta suurimmalla osalla oireita esiintyy vielä aikuisuudessa, vaikka diagnoosikriteerit ei välttämättä enää täyttyisi. ADHD:n hoito suunnitellaan yksilöllisten tavoitteiden mukaan ja keskeisiä keinoja ovat ADHD-oireiseen henkilöön kohdistuvat tukitoimet, erilaiset psykososiaaliset hoitomuodot ja lääkehoito. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisestä työnjaosta tulee sopia paikallisesti. Ensisijaisesti diagnoosin asettaa psykiatrian erikoislääkäri tai opiskelu- tai työterveyshuollossa toimiva lääkäri, tarvittaessa konsultoimalla ADHD:n diagnostiikkaan ja hoitoon perehtynyttä erikoislääkäriä. (ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö): Käypä hoito - suositus 2019.)
Etelä-Pohjanmaan perusterveydenhuollon aikuisten ADHD tutkimus- ja hoitopolku on suunniteltu 18-vuotta täyttäneille, joiden oma työterveys tai opiskelijaterveydenhuolto ei tarjoa ADHD-tutkimuksia. Tutkimus- ja hoitopolku on alkuun pilotoitu muutamalle alueelle Etelä-Pohjanmaalla. Asiakasymmärrystä on kerrytetty Seinäjoen perusterveydenhuollossa vuoden 2023 aikana toteutettujen tutkimusten pohjalta. Asiakkaista suurin osa on ollut naisia ja keski-ikä on ollut n. 32,88 vuotta. Yli puolet tutkimuksiin hakeutuvista oli työelämässä, 20% työttömänä ja loput esimerkiksi opiskelijoita tai hoitovapaalla. Työelämässä olevista yli puolet oli ollut sairauslomalla vähintään kerran ADHD-oireiden aiheuttaman toimintakyvyn laskun ja kuormituksen vuoksi. Suurimmalla osalla oli jo aiempaa psykiatrista hoitohistoriaa. Tyypillisimmin oireet aiheutti haittaa toimintakyvyssä töissä, kotona, sosiaalisissa tilanteissa tai asiakkaat koki oireet esteenä jatkokouluttautumiselle. Noin puolet tutkimuksiin hakeutuvista oli alaikäisten lasten huoltajia ja heistä 83,33 %:lla oli lapsia, joilla on diagnosoitu jokin neuropsykiatrinen häiriö.
Vuoden 2023 aikana on muodostettu aikuisten perustason ADHD-tutkimus- ja hoitopolku Seinäjoelle ja tarkoituksena on vuoden 2024 puolella aloittaa jalkauttaminen myös muihin perustason miepä-yksiköihin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle. Tämä vaatii riittävän koulutuksen muodostamista perustason mielenterveys- ja riippuvuushoidossa työskenteleville ammattilaisille niin ADHD:sta ilmiönä, diagnostiikasta ja hoidosta, kuin tutkimuspolun eri vaiheista. ADHD-tutkimusten toteuttaminen vaatii myös yksittäisiltä työntekijöiltä ajallisia resursseja. Suurimpana haasteena on heikko psykiatri- ja lääkäriresurssi. Malli vaatii aluekohtaista keskustelua konsultaatiotuen rakentamisesta. Tältä osin yksikkökohtaisia eroja tulee olemaan.
Seinäjoen perusterveydenhuollon miepä-yksikössä ja on mallin myötä tehostunut aikuisten ADHD-tutkimusjonoon ohjautuvien asiakkaiden tutkimustarpeen tarkempi seulonta. Sovittujen menetelmien tavoitteena on ollut myös se, että asiakkaat saisivat tasavertaista palvelua polun alusta alkaen. Seinäjoen perusterveydenhuollossa vuoden 2023 aikana ADHD-diagnoosin saaneista asiakkaista yli puolet on kokenut selkeää toimintakyvyn kohoamista kotona ja töissä, sekä arjenhallinnan tunteen kohoamista sopivan hoitomuodon aloittamisen myötä. Työttömistä 80% on aloittanut opiskelun, työkokeilun tai palannut työelämään. Alaikäisten lasten vanhemmista yli puolet huomasi toimintakyvyn kotiarjessa kohentuneen ja siten lapsiperhearjen kuormituksen vähentyneen.
Perustason ADHD tutkimus- ja hoitopolun jalkauttaminen on aluekohtaisesti aloitettu kouluttamalla henkilökuntaa ja selvittelemällä lääkäriresurssia. Aikuisten perustason ADHD tutkimus- ja hoitopolku on esitetty Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuushoidon aikuisten palveluyksikön johtajiston kokouksessa ja siellä hyväksytty.