Aikuisten ja ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoito- ja palveluketjut Keski-Suomessa

Hoito- ja palveluketjujen kehittämisessä on vahvistettu muun muassa asiakkaan omahoidon ja sähköisen asioinnin mahdollisuuksia, selkiytetty ja edistetty työnjakoa ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä vahvistettu ammattilaisten osaamista.

Toimintaympäristö

Mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet ja koronapandemian jälkeen mielenterveyspalveluiden tarve on ollut edelleen kasvussa. Taustalla vaikuttaa myös korona-aikana kertynyt hoitovelka. Väestön ikääntymisen myötä on yhä paremmin huomioitava ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdehäiriöt ja kehitettävä palveluita vastaamaan ikääntyneiden tarpeisiin.

Keski-Suomen hyvinvointialueella tavoitteena on sujuvoittaa ja yhtenäistää mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoito- ja palveluketjuja, jotta asiakkaiden eteneminen hoidossa ja palveluissa on sujuvaa. Tavoitteena on parantaa hoidon jatkuvuutta, laatua ja vaikuttavuutta sekä selkiyttää eri ammattilaisten ja alueen toimijoiden välistä työnjakoa.  

Liitteet
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Keski-Suomessa mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestämisessä on ollut erilaisia käytäntöjä. Yhteydenotto ja palveluun pääsy ovat toteutuneet eri kunnissa eri tavalla, paikoitellen palvelut ovat ruuhkautuneet.  Sähköisen asioinnin mahdollisuuksia ei ole ollut. Hoidon tarpeen arvioinnissa ei ole ollut yhtenäistä käytäntöä. Erikoissairaanhoidon käyttöasteessa on ollut huomattavaa kuntakohtaista vaihtelua. Mielenterveys- ja päihdepalveluihin on ohjautunut potilaita, jotka olisivat hyötyneet enemmän kolmannen sektorin tai muista matalan kynnyksen tarjoamista palveluista. Ammattilaisten järjestötyön osaamista on ollut tarve vahvistaa.  

Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoito- ja palveluketjujen kehittäminen liittyy Keski-Suomen hyvinvointialueen seuraaviin strategisiin menestystekijöihin:

  • Ihmislähtöiset ja kustannusvaikuttavat palvelut sekä palvelujen saumaton yhteensovittaminen
  • Aktiiviset ja osallistuvat asukkaat sekä toimivat ennaltaehkäisevät palvelut
  • Toiminnan tavoitteellinen kehittäminen ja uudistaminen
  • Hyvinvoiva, osaava ja osallistuva henkilöstö
Liitteet
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Hyvinvointialueelle siirtymisen myötä on ollut tarve yhdenmukaistaa käytäntöjä, jotta asiakkaille on tarjolla tasalaatuiset palvelut ja palveluun pääsy toteutuu mahdollisimman tasalaatuisin kriteerein. Mielenterveyden häiriöissä asiakkaan tulisi päästä hoidon tarpeen arvioon mahdollisimman nopeasti, jotta voidaan ennaltaehkäistä vakavamman oireilun kehittymistä. Potilaan hoidon tarpeen arvion tulisi toteutua lähipalveluissa ensilinjassa tai sähköisissä palveluissa. Parantamalla lähipalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, asiakas pääsee nopeammin hoidon tarpeen arvioon ja ohjautuu tarpeen mukaan oikean hoidon portaan mukaiseen palveluun. Parhaimmillaan erityistason palveluiden tarve laskee ja kustannukset pienenevät. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämistyöhön osallistui sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia lähipalveluiden mielenterveys- ja päihdepalveluista, erikoissairaanhoidon psykiatrian avopalveluista sekä ikääntyneiden keskitetystä asiakas- ja palveluohjauksesta. Mukana oli myös järjestöjen edustajia ja kokemusasiantuntijoita. Sote-ammattilaiset toimivat työryhmän substanssiosaajina, tuoden työryhmään näkemyksen oman yksikkönsä nykytilanteesta, haasteista ja kehittämistarpeista. Kokemusasiantuntijat toimivat asiakasnäkökulman edistäjinä. Ammattilaisten osallistuminen lähipalveluista, erikoissairaanhoidosta ja järjestöistä mahdollisti yhteisen keskustelun ja esimerkiksi työnjaollisista asioista sopimisen. Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoito- ja palveluketjujen kehittämisen koordinoinnista ovat vastanneet Tulevaisuuden sote- keskus –ohjelman projektityöntekijät 3/2022-11/2023.  

Tavoiteltu muutos

Hoito- ja palveluketjujen tavoitteena on parantaa Keski-Suomen hyvinvointialueen asiakkaiden tietämystä saatavilla olevista palveluista ja sujuvoittaa palveluun pääsyä. Tarkoituksena on selkiyttää eri ammattilaisten ja alueen toimijoiden välistä työnjakoa sekä parantaa asiakkaan omahoidon mahdollisuuksia.  Tavoitteena on mahdollisimman tasalaatuiset mielenterveys- ja päihdepalvelut Keski-Suomen hyvinvointialueella. Hoito- ja palveluketjut toimivat perehdyttämisen apuvälineenä ja parantavat hoidon laatua. Ketjujen avulla pyritään vahvistamaan ammattilaisten osaamista mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoidossa ja lisäämään puheeksioton osaamista sote- palveluissa. Mielenterveys kuuluu kaikille!

Muutoksen mittaaminen

Hoito- ja palveluketjut on julkaistu ja ne ovat juurtumassa käytäntöön. Pidemmällä aikavälillä on mahdollista seurata tapahtuuko erikoissairaanhoidon lähetemäärissä muutoksia, saako asiakas yhteyden mielenterveys- ja päihdepalveluun saman arkipäivän aikana koko hyvinvointialueella, vähentääkö nopeampi hoidon tarpeen arvio ja oikean tasoisen hoidon aloitus pidempien ja raskaampien hoitojen tarvetta.  

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Hoito- ja palveluketjut on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten, järjestötoimijoiden sekä yli 18- vuotiaiden keskisuomalaisten asukkaiden käyttöön. Asiakasymmärryksen kerryttämiseksi hoito- ja palveluketjutyössä on huomioitu kaikki edellä mainitut tahot. Palveluketjutyötä on tehty moniammatillisessa, maakunnallisessa työryhmässä, jossa mukana on ollut sote-alan eri ammattilaisia, järjestöjen edustajia ja kokemusasiantuntijoita. Maakunnallisen työskentelyn avulla on kartoitettu palveluiden nykytilaa kuten palveluun ohjautumista, tunnistamista, tutkimista, hoidon ja kuntoutuksen sisältöä sekä erikoissairaanhoidon käyttöä.  Hoito- ja palveluketjutyössä on pyritty yhtenäistämään eri alueiden välisiä toimintatapoja ja löytämään parhaat käytännöt.

Asiakasnäkökulman edistämiseksi työskentelyssä on koko ajan ollut mukana kokemusasiantuntijoita. Ennen hoito- ja palveluketjujen julkaisua ketjut on lähetetty laajalle kommenttikierrokselle eri ammattilaisille ja ketjuja on muokattu saadun palautteen perusteella. Ketjuissa on kattavasti huomioitu eri asiantuntijoiden näkemyksiä. Jokaiseen ketjuun on nimetty yhdyshenkilö, johon voi olla yhteydessä, jos ketjun sisällössä on puutteita, korjattavaa tai haluaa muuten antaa palautetta.  

 

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Kehittämistyössä on hyödynnetty aikaisemmin tehtyjä hoito- ja palveluketjuja. Lisäksi on hyödynnetty muun muassa mielenterveystalon omahoidon materiaaleja. 

Kokeilussa opittua
  • Palvelujen tasalaatuistamiselle ja hoidon porrastuksen yhdenmukaistamiselle on ollut tarve Keski-Suomen hyvinvointialueella
  • On ollut tärkeä lisätä läpinäkyvyyttä asiakkaalle hoitoprosessien sisällöstä
  • Ymmärrys kasvoi kokemusasiantuntijoiden lisäarvosta ammattilaisten rinnalla palveluiden kehittämisessä 
  • Yhteiselle keskustelulle oli tarvetta mielenterveys- ja päihdetyön ammattilaisten kesken
Ratkaisun perusidea

Vuosina 2021–2023 Keski-Suomen hyvinvointialueella kehitetiin mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoito- ja palveluketjuja aikuisille (yli 18-vuotiaat) seitsemän (7) ja ikääntyneille neljä (4) kokonaisuutta. Tietoa ja ohjausta sisältävät hoitoketjut on tarkoitettu asiakkaiden ja ammattilaisten käyttöön. Ketjutyötä koordinoi tietojohtamisen palvelualue, työryhmien vetäjänä toimi Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelma ja sisällöstä vastasi ammattilaisista sekä kokemusasiantuntijoista koostunut työryhmä.  

Keskeisimmät toimenpiteet ovat olleet:

  • Terapianavigaattori otettu käyttöön Keski-Suomen hyvinvointialueella 6/2023
  • Keski-Suomen digitaaliseen sote- keskukseen perustettiin mielenterveys- ja riippuvuudet etäpalvelu 3/2023
  • Ensilinjaa edistetty yhdessä kuntien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kanssa, toiminta käynnissä koko K-S hyvinvointialueella 9/2023 alkaen 
  • Kokemusasiantuntijakoordinointi alkanut 11/2022
  • Järjestöyhteistyön edistäminen,  esimerkiksi yhteistyössä A-klinikkasäätiön kanssa järjestetty ammattilaisille suunnatut järjestöwebinaarit järjestöosaamisen vahvistamiseksi 
  • Kuvattu aikuisten ja ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoito- ja palveluketjut
Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
  • Hoito- ja palveluketjuista on tehty informatiivinen perehdytysvideo ammattilaisille
  • Julkaistu mediatiedote
  • Ketjuja on esitelty laajasti eri foorumeilla ammattilaisille, järjestöjen edustajille, sote-alan opiskelijoille
  • Ketjuille on nimetty yhdyshenkilö, jolla on mahdollisuus käyttää työaikaa ketjujen kehittämiseen
  • Alueella on hoito- ja palveluketjutyötä koordinoiva kliininen asiantuntijasairaanhoitaja, joka vastaa ketjujen uudistamisesta yhdessä työryhmän kanssa vähintään kahden vuoden välein tai tarvittaessa
  • Esihenkilöiden vastuulla on, että hoito- ja palveluketjuihin perehdytään ja hyödynnetään työssä
Vinkit toimintamallin soveltajille

Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoito- ja palveluketjujen kehittäminen vaatii mielenterveys- ja päihdetyön osaamista, laajojen kokonaisuuksien ymmärtämistä sekä palvelujärjestelmän tuntemista. Hoito- ja palveluketjutyö vaatii riittävästi aikaa ja esihenkilön sekä organisaation kehittämismyönteisyyden. 

Hoito- ja palveluketju työhön tarvitaan moniammatillinen ja maakunnallinen työryhmä sekä esihenkilöiden tuki. Kokemusasiantuntijan mukana olo selkeyttää asiakkaan näkökulmaa ja tekee ohjeista luettavampia. Työryhmän tukena on tärkeää olla osaaja, jolla on kokemusta hoito- ja palveluketjuprosessista. Ydintyöryhmän koko on hyvä pitää rajattuna, mutta keskeneräisiä tuotoksia on hyvä käyttää kommenttikierroksella yhteistyökumppaneiden ja järjestöjen edustajilla. Hoito- ja palveluketjut jalkautetaan käytäntöön, sellaisenaan ne eivät muuta toimintatapoja. Ketjut elävät muutosten mukana. Nimetyt yhteyshenkilöt huolehtivat muutoksista ja ovat mukana kahden vuoden välein päivitystyöryhmässä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä
  • Hoito- ja palveluketjujen kautta hoidon porrastus, omahoito mahdollisuudet, tunnistamisen ja tutkimisen prosessit ovat selkiytyneet ammattilaisille ja asiakkaille sekä tulleet läpinäkyviksi
  • Sähköiset palvelut sopivat hyvin etenkin lievien mielenterveys- ja päihdehäiriötilanteiden tunnistamiseen ja arviointiin sekä lyhytaikaiseen hoitoon
  • Ikääntyneet on huomioitu omana kohderyhmänään hoito- ja palveluketjuissa