Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Aikuisten psykososiaaliset menetelmät ja Terapiat etulinjaan -toimintamalli Pohteella

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Mielenterveyspalveluiden matalan kynnyksen hoidon saatavuutta ja vaikuttavuutta vahvistetaan sekä hoidon tarpeen arviota kehitetään kouluttamalla Pohteen henkilöstöä Terapiat etulinjan toimintamallin  menetelmien käyttöönottoon.  

Toimintaympäristö **

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on yksi Suomen 21 hyvinvointialueesta. Pohteen alueella asuu noin 415 000 asukasta. Pohteeseen kuuluu kuusi aluetta: Koillismaa, Oulunkaari, Lakeus, Oulu, Oulun eteläinen ja Rannikko. Kehittämistyötä on tehty pääasiassa Alueellisissa psykiatrisissa palveluissa ja mielenterveyspalveluissa. Kehittäminen on kohdentunut aikuisten matalan kynnyksen palveluiden vahvistamiseen ja hoidon tarpeen arvion yhtenäistämiseen.  Kehittämistyöllä on toteutettu Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ohjelmaa, Mielenterveysstrategiaa ja hyvnvointialueen strategiaa.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pohjois-Pohjanmaan mielenterveyspalvelut ovat olleet hajanaisia ja palveluiden laatu sekä saatavuus on vaihdellut. Mielenterveyspalvelujen kasvaneeseen tarpeeseen ei ole kyetty vastaamaan.  Kehittämistyöllä on haluttu vastata tarpeeseen vahvistamalla ja yhdenmukaistamalla perustason mielenterveyspalveluita. Kehittämistyöllä on pyritty myös nopeuttamaan hoitoon pääsyä tarkentamalla hoidon tarpeen arvion prosessia ja sisältöä ottamalla käyttöön Terapianavigaattori sekä tarjoamalla oikea-aikaista vaikuttavaa psykososiaalista hoitoa, kuten ohjattu omahoito, interpersonaalinen ohjanta (IPC ) ja kognitiivinen lyhytterapia (KLT). Kehittämistyöllä on haluttu myös varmistaa palveluiden saatavuus hoitotakuun tiukentuessa. 

Peruspalveluiden matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden vahvistaminen vastaa hyvinvointialueen strategian mukaisesti varhaisen tuen parantamiseen. Kehittämistyö vastaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen järjestämissuunnitelman mielenterveys- ja päihdetyön tavoitteita.

Hyvinvointialueen strategiassa luvataan tarpeenmukaisia palveluita monin eri tavoin sekä ennaltaehkäisevien ja perustason palveluiden vahvistuvan. Perustason palveluita on vahvistettu työtapoja uudistamalla. Alueellisissa mielenterveyspalveluissa hoidon porrastusta on lähdetty tarkastelemaan koko hyvinvointialueen mielenterveyspalveluissa.

Kehittämistyö on ollut osa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, joka on toteuttanut kansallista mielenterveysstrategiaa 2020-2030.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Peruspalveluissa hoitojonot mielenterveyspalveluihin ovat kasvaneet ja asiakkaiden hoitoon pääsy on viivästynyt. Viivästynyt hoitoon pääsy on aiheuttanut ongelmien vaikeutumista ja näin lisännyt raskaampien palveluiden tarpeita ja  kustannuksia.

Näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien ja yhtenäisen hoidon tarpeen arvion käyttönotto koko hyvinvointialueella tasapuolistaa palvelutarjontaa ja tarjoaa henkilöstölle vaikuttavia työkaluja työskentelyyn.  

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushanke, Mielenterveys-ja päihdetyön kehittämisosio: 

  • Teija Mikkilä, terapiakoordinaattori
  • Sami Kainulainen, projektisuunnittelija
  • Mari Viljas, projektisuunnittelija
Tavoiteltu muutos

TAVOITTEET

1.Kansallisen Terapiat etulinjaan -toimintamallin mukainen hoidon porrastus toteutuu yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Ohjattu omahoito on käytössä koko hyvinvointialueella v. 2023. 

  •   Pyritään yhdessä tunnistamaan keinoja, joilla hoitojen saatavuutta voidaan parantaa ja aloitusta  nopeuttaa. 
  •   Arvioidaan ja kartoitetaan psykososiaaliset menetelmät, joita Pohteen alueella on hoidon portailla.
  • Psykososiaalisten menetelmien porrastaminen ja koulutukset alueille koulutussuunnitelman mukaan.
  •  Perusterveydenhuollon hoitovalikoiman täydentäminen ohjatulla omahoidolla kaikilla alueilla vuonna 2023.  
  • Jokaisessa mielenterveyspalveluiden yksikössä on vähintään 1- 2 mielenterveyspalveluiden   työntekijää, jotka ovat kouluttautuneet Ohjattuun omahoitoon ja menetelmä on heillä käytössä. 

2.Yhdenmukainen hoidon tarpeen arvio ja ensijäsennys. Terapianavigaattori on käytössä jokaisella alueella vähintään 1–2 sotekeskuksessa v. 2023  

  •   Tavoite tarkentunut: Terapaianavigaattori on käytössä Pohteella alueellisissa mielenterveyspalveluissa 15.9.2023 alkaen.
  •   Hoitoon ohjauksen yhtenäistäminen Terapianavigaattorin avulla hoitopolun varhaisessa vaiheessa.
  • Terapianavigaattorin äärelle ohjautumisen tavat suunnitellaan paikallisesti.
  •  Koulutetaan Terapianavigaattorin käyttöön ja ensijäsennykseen mielenterveyspalveluiden hoitajat, joiden työnkuvaan kuuluu mielenterveysasiakkaiden hoidon tarpeen arviointi.
  •  Sote-keskuksissa muut toimijat ovat tietoisia Terapianavigaattorin toimintaperiaatteista ennen käyttöönottoa 
  •  Järjestetään infotilaisuuksia  perusterveydenhuollon työntekijöille.
Muutoksen mittaaminen
  1. Terapianavigaattorin käyttö Pohteen alueella: THL toimenpidekoodit ja Terapiat etulinjaan Excel-taulukot
  2. Ohjatun omahoidon toteutus:  THL toimenpidekoodit ja Terapiat etulinjaan Excel-taulukot
  3. IPC toteutus: THL toimenpidekoodit
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Alueellisten mielenterveyspalveluiden nykytila selvietttiin Webropol Kyselyllä. Pohteella alueellisia mielenterveyspalveluita toteutetaan hyvin erikokoisissa yksiköissä sekä perusterveydenhuollon palveluina että erikoissairaanhoitona. Osaaminen ja eri psykososiaalisten menetelmien käyttö on ollut vaihtelevaa. 

Porrastamalla hoitoa potilaat saavat heille kuuluvan tarpeenmukaisen hoidon näyttöön perustuvilla hoitomenetelmillä. Valittaessa hoidon porrastuksen mukaista hoitoa, asiakas on aktiivinen toimija yhdessä hoitohenkilöstön kanssa. 

Asiakkaan tarpeenmukainen hoito voi alkaa nopeammin, kun Terapianavigaattorin käyttöönotto nopeuttaa hoidon tarpeen arviointia. Terapianavigaattorin käyttöönoton myötä asiakas on saanut käyttöönsä välineen, jolla hän pystyy myös itse arvioimaan tilannettaan. 

Pidemmiltä ja raskaammilta hoidoilta voidaan välttyä, kun hoito alkaa riittävän nopeasti. Työmuotojen kehittymisen myötä asiakas saa yhdenmukaista hoitoa asuinpaikastaan riippumatta. 

Ratkaisun perusidea **

Terapiat etulinjaan -toimintamalli tarjoaa konkreettisia ratkaisuja mielenterveyskriisin selättämiseen ja systemaattisen tavan kehittää psykososiaalisten hoitojen prosessia. Toimintamalli tähtää siihen, että jokaisella etulinjan sote-ammattilaisella on työkaluja tukea asiakkaan mielenterveyttä. Näin varmistetaan, että ihminen saa tukea nopeasti riippumatta siitä, mistä hän hakee apua. Terapiat etulinjaan -toimintamallin keskeiset osa-alueet ovat palvelujen porrastaminen, digitaaliset ratkaisut sekä yhteiskehittäminen. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Hoidon porrastuksen työstäminen ja psykososiaalisten menetelmien käyttöönotto ja juurrutus jatkuu hyvinvointialueen eri alueiden, Terapiat etulinjaan hankkeen ja kehittämistyössä mukana olevien yhteistyönä. Ohjaus toimintaan tulee johtotasolta. Kehittämistyössä painottuu perustason kehittäminen. Kehittäminen jatkuu RRP2-hankkeessa.

 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Terapiat etulinjaan toimintamallin käyttöönotto vaatii laaja-alaista yhteistyötä ja tiedottamista. Tärkeää on myös yhteisten tapaamisten järjestäminen kehittämistyössä olevien tahojen kesken ennen menetelmien kouluttamista. Menetelmien käyttöönotto edellyttää olemassa olevien toimintatapojen arviointia ja tarvittaessa uudelleenjärjestelyjä. On tärkeää varata riittävästi aikaa muutoksen toteuttamiseen.

Yhteistyö ja avoin tiedonvaihto eri tahojen välillä auttavat varmistamaan, että kaikki osapuolet ovat tietoisia muutoksista ja niiden tarkoituksesta. Tapaamiset voivat tarjota tilaisuuden ideoiden ja huolenaiheiden jakamiseen sekä mahdollistaa tehokkaan suunnittelun ja yhteisen näkemyksen muutoksen toteuttamisesta.

Riittävän ajan varaaminen muutoksen toteuttamiseen mahdollistaa sujuvan siirtymisen vanhoista käytännöistä uusiin ja antaa mahdollisuuden tarvittaviin sopeutuksiin.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Toimenpiteitä, joilla on vahvistettu mielenterveyspalveluita Pohteen alueella:

1. Koulutukset ja uudet työmenetelmät**: Peruspalveluiden mielenterveystyötä on vahvistettu koulutuksilla ja uusilla työmenetelmillä, mikä sisältää myös psykososiaalisia menetelmiä.

2. Terapianavigaattori ja hoidon tarpeen arviointi**: Kehittämistyössä on otettu käyttöön uusi digitaalinen työkalu, Terapianavigaattori, ja yhtenäistetty hoidon tarpeen arviointia sen avulla. Tämä helpottaa hoidon tarpeen arviointia ja kirjaamista sekä tukee tilastointia ja tiedolla johtamista.

3. Porrastettu hoito ja palvelupolut**: Hoidon porrastamisen avulla potilaat saavat tarpeenmukaista hoitoa ja osallistuvat aktiivisesti hoitoprosessiin. Samalla kiinnitetään huomiota toimiviin palvelupolkuihin ja hoitoon pääsyyn.

4. Henkilöstön koulutus ja osallistaminen**: Työtapoja on uudistettu kouluttamalla henkilöstöä ja osallistamalla heitä työnsä kehittämiseen työpajoissa, työryhmissä ja tapaamisissa. Tämä varmistaa, että henkilöstö on valmis käyttämään uusia menetelmiä ja työskentelemään tehokkaasti.

5. Yhtenäiset kirjaamiskäytänteet ja tiedolla johtaminen**: Yhtenäiset kirjaamiskäytänteet ja toimenpidekoodien systemaattinen käyttö tuottavat tietoa palveluiden käytöstä, mikä mahdollistaa tiedolla johtamisen ja parantaa palveluiden suunnittelua ja toiminnan tehokkuutta.

Näiden toimenpiteiden avulla pyritään parantamaan mielenterveyspalveluiden saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta Pohteen alueella.