AIMO Aikuisen kehitysvammaepäily: työ- ja toimintakyvyn arvioiminen
OYS Konstiin kehitysvammaepäilyn vuoksi ohjattujen aikuisten jonon purkaminen ja heidän tilanteensa arviointi.
Tavoitteena
- ehkäistä hoitojonojen syntymistä
- parantaa eri alojen yhteistyötä
- tukea varhaisempaa diagnosointia
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) on yksi Suomen 21:sta hyvinvointialueesta, joka on aloittanut toimintansa 1.1.2023. Pohde on yksi Suomen laajimmista hyvinvointialueista. Se vasta noin 416 000 asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta Pohjois-Pohjanmaalla. Työntekijöitä Pohteella on lähes 18 000. Pohteen toiminta-alue on maantieteellisesti laaja ja alueeseen kuuluu 30 kuntaa.
Pohteen tavoitteena on väestön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden parantuminen sekä palvelutarpeiden väheneminen. Yhdenvertaisuus, osallisuus, vastuullisuus ja vaikuttavuus ovat johtotähtiä. Toimintojen kehittämisen avulla alueen asiakkaat saavat yhteen sovitettuja, monialaisella yhteistyöllä toteutettuja ja sujuvammin toimivia sosiaali- ja terveyspalveluja.
OYS Kehitysvammahuolto Konsti vastaa kehitysvammaisten henkilöiden vaativista erityispalveluista Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella. OYS Konstissa tutkitaan myös niitä henkilöitä, joilla vasta epäillään kehitysvammaa. Aikuiset, joilla epäillään kehitysvammaa, ohjautuvat Konstiin yleensä lääkärin tekemään lähetteen kautta.
Viimeisten viidentoista vuoden ajan Pohjois-Pohjanmaalla on aikuisia ohjautunut tutkimuksiin kehitysvammaepäilyn vuoksi lisääntyvässä määrin. Vuonna 2023 aikuisista tuli OYS Konstiin lähetteitä keskimäärin 5 kuukaudessa. Hankkeen alkaessa syksyllä 2022 pääsyä OYS Konstin tutkimuksiin kehitysvammaepäilyn vuoksi odotti 100 aikuista. Tuolloin aikuiset joutuivat odottamaan kehitysvammaselvittelyihin pääsyä keskimäärin 29 kuukautta (vaihteluväli 3–56 kuukautta).
Kuva
Hankkeen tavoitteena on nopeuttaa ja sujuvoittaa aikuisten kehitysvammaselvittelyjä, jotta he saisivat heille soveltuvat etuudet ja palvelut ilman viiveitä. Tarkoituksena on helpottaa asiakkaiden tilannetta ja parantaan heidän hyvinvointiaan.
Aimo-hankkeessa seurattiin tutkittujen asiakkaiden määrää, asiakkaille asetettujen kehitysvammadiagnoosien määrää, hankkeessa tehtyjen suositusten perusteella myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrää, kehitysvammaselvittelyihin jonottavien aikuisten määrää, asiakkaiden jonotusajan pituutta ja yhteisasiakkuusmallilla käsiteltyjen asiakkaiden määrää.
Asiakkaiden kehitysvammaselvittelyjen nopeuttamiseksi kehitettiin OYS Konstiin uusi malli aikuisten tutkimiseksi. Lisäksi kehitettiin yhteisasiakkuusmalli, jossa asiakkaiden kehitysvammaselvittelyt pyrittiin tekemään siellä, missä heillä oli jo asiakkuus. Tällä vältettiin asiakkaan siirtämistä paikasta toiseen ja lyhennettiin odotusaikaa ja samalla vähennettiin ammattilaisten tekemää päällekkäistä työtä.
Hankeinfojen avulla on viety tietoa asiakasryhmästä ja sen tarpeista yhteistyökumppaneilla.
Asiakkaiden syrjäytymisen ehkäisemiseksi digitaalisten palvelujen kehittämistä tuettiin kognitiivisen saavutettavuuden huomioimiseen. Projektisuunnittelija osallistui digihankkeiden kehittäjien tapaamisiin ja kertoi kognitiivisen saavutettavuuden tärkeydestä. Lisäksi kuvattiin lyhyt video aiheesta Pohteen Terveyskylän digipalvelupolkujen pääkäyttäjien materiaaleihin.
Hankkeessa on tehty koulutustallenne ”Kehitysvamma ei ole mörkö”. Siinä käsitellään kehitysvamman tunnistamista, toimimista kehitysvammaisen asiakkaan kanssa peruspalveluissa sekä kehitysvammaepäilystä ja kehitysvammasta keskustelemista asiakkaan kanssa. Koulutustallenne on tehty yhteistyössä Lapsen kehitysvamman tunnistaminen, diagnostiikka ja tarpeenmukaiset palvelut -palveluketju -hankkeen kanssa.
Koulutustallenne on katsottavissa Pohteen koulutuskalenterin kautta 5.5.2026 saakka ja ilmoittautuminen siihen löytyy koulutuskalenterista päivän 5.5.2025 kohdalta.
Kohderyhmä on 18–35-vuotiaat, joilla epäillään kehitysvammaa. Asiakasryhmä on moninainen, mutta sitä yhdistää jo peruskoulussa näkyneet vaikeudet oppimisessa sekä vaikeudet avoimille työmarkkinoille kiinnittymisessä.
Koska kohderyhmästä löytyy vain vähän tietoa, kerättiin asiakasymmärryksen kasvattamiseksi tietoa muun muassa siitä, mistä lähetteet oli tehty, mitä muita diagnooseja asiakkaille oli asetettu, missä palveluissa he olivat ja olivat olleet asiakkaina, millaisia tukitoimia he olivat saaneet ennen opinnoissaan ja millaisia arjen vaikeuksia heillä oli.
Hankkeessa oli mukana kehittäjäasiakas, joka toi aktiivisesti suunnitelmiin oman näkökulmansa. Kehittäjäasiakas osallistui myös Sujuvat palvelut -läpimurtovalmennuksiin, hankeen blogikirjoituksen tekemiseen ja antoi kommenttinsa hankkeessa tehdyssä koulutuksessa käsiteltyihin asioihin. Hankeen kehitysvammaselvittelyihin alkuvuosina osallistuneista kyseltiin jälkikäteen palautetta heidän kokemuksistaan.