Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Aivoterveyteen tukea elintapaohjauksella - Kainuulaistettu FINGER-toimintamalli

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Muistisairauksien riskissä olevat asiakkaat saavat tukea elintapamuutoksiin, millä pyritään ennaltaehkäisemään muistisairauksia. Toimintamalli perustuu FINGER-tutkimukseen. Ryhmätoiminta toteutetaan hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen kesken.

Toimintaympäristö **

Kainuussa vuonna 2022 65-vuotiaita tai sitä vanhempia kainuulaisia oli 30,4% väestöstä. Vuoteen 2030 mennessä tämän luvun on ennustettu kasvavan 35%:iin. Väestön ikääntyessä myös muistisairauksista kärsivien osuus väestöstä kasvaa. Muistisairauden sairastaminen on pitkäkestoisuutensa ja runsaan hoitoisuutensa vuoksi terveystaloudellisesti kallista. 

Kuitenkaan ikääntyminen ei automaattisesti tarkoita muistisairauksiin sairastumista, vaan muistisairauksia voidaan ennaltaehkäistä. Muistisairauksien ennaltaehkäisyä on tutkittu maailman ensimmäisessä laaja-alaisessa interventiotutkimuksessa (suomalainen FINGER-tutkimus), jossa tutkittiin monimuotoisen elintapaohjelman vaikutuksista ikääntyneen muisti- ja ajattelutoimintojen ylläpitämiseen. Tutkimuksen tuloksena luotiin FINGER-toimintamalli, jossa nousujohteisella liikuntaharjoitteilla, terveellisellä ravitsemuksella, aivojumpalla, sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallinnalla sekä sosiaalisella aktiivisuudella vaikutetaan muistisairauksien ennaltaehkäisyyn. Olennaista on tunnistaa muistisairauteen sairastumisen riski, ja riskin tunnistamiseksi tutkimuksessa luotiin CAIDE-testi. Huomioitavaa on, että aivoterveyden edistäminen on hyödyllistä koko elinkaaren ajan, eniten FINGER-toimintamallista hyötyvät ne, jotka ovat todennäköisesti suurentuneessa vaarassa sairastua. 

kainuun-kartta-tilasto-lukuja-vertailu-koko-suomeen
Suomen ja Kainuun väliset terveyserot liittyen muistisairauksien ennaltaehkäisyn tarpeisiin.
FINGER-tutkimuksen-toimintamalli-elintapaohjelman-vaikutukset-ikääntyneen-muisti-ja-ajattelutoimintojen-ylläpitämiseksi
FINGER-tutkimuksessa kehitetty toimintamalli muistisairauksien ennaltaehkäisemiseksi
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kainuussa ei ole tällä hetkellä kenenkään toimijan puolesta olemassa ennaltaehkäisevää ryhmätoimintaa, joka kokonaisvaltaisesti huomioisi FINGER-toimintamallin mukaiset ennaltaehkäisyn osa-alueet. 

Kainuun hyvinvointialue on kirjannut strategiaansa vuosille 2022-2025 yhdeksi osa-alueeksi "Teemme yhdessä ihmiseltä ihmiselle", joka sisältää kohdan arjen turvallisuudesta, terveyden edistämisestä ja ennaltaehkäisystä.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kainuulaiset ikäihmiset tarvitsevat yhtenäisen toimintakokonaisuuden, joka kokonaisvaltaisesti parantaa heidän hyvinvointiaan ja ennaltaehkäisee yleisimpiä kansansairauksia. Toimintakokonaisuus on mahdollistettava ryhmämuotoisena, koska yhtenä tärkeänä osa-alueena ennaltaehkäisyssä on sosiaalisten kontaktien ylläpito, eikä kaikilla välttämättä ole laajaa/turvallista sosiaaliverkostoa. 

Sote-ammattilaiset tarvitsevat toiminnan, johon ohjata yhteydessä olevia perusterveydenhuollon asiakkaita, joilla saattaa olla näkyvissä / nousta esille terveydentilassa tarkkailtavia asioita, mutta jotka eivät vielä vaadi välitöntä terveydenhuollon väliintuloa. 

Hyvinvointialueiden yhtenä lakisääteisenä tehtävänä on eri väestöryhmien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Hyvinvointialueella on tehtävässä ensisijainen vastuu yhdessä kuntien ja järjestötoimijoiden kanssa. 

Yhteiskunnallisesti ennaltaehkäisevät toimet ovat tärkeitä, jotta terveystaloudellinen tasapaino saataisiin säilytettyä. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämisen tueksi perustettiin projektiryhmä, joka koostui kunta-, järjestö- ja hyvinvointialueen työntekijöistä. Ryhmä koollekutsujana toimi hankkeen suunnittelija. Osallistujista valikoitui toimintamallin mukaiseen sisällöntuotantoon eri toimijoita kaikilta sektoreilta. 

Tavoiteltu muutos

Kehittämisen tarkoituksena oli FINGER-toimintamallin jalkauttaminen Kainuun hyvinvointialueella. Tavoitteena oli saada vakiinnutettua FINGER-toimintamallin mukainen elintapaohjaus osana ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä ennaltaehkäisyn toimintakulttuuria.

Muutoksen mittaaminen

Haetaan ymmärrystä siihen
Mitkä keinot mahdollistavat toimintamallin toteuttamisen?
Mitä resursseja toimintamallin toteuttaminen vaatii?

FINGER-toimintamallin toteutus siten, että saadaan vaikutuksia: mittarina CAIDE-riskipisteiden ja EuroHIS8-pisteiden muutos.
Sisällöntuottajat vastaavat pilotoinnin lopuksi avoimeen kyselyyn, jossa pohtivat pilotin onnistumista sekä kehitettäviä kohtia, sekä omia resursseja ja voimavaroja toiminnan jatkamiseen. Asiakkaat arvioivat pilotointia osallistujanäkökulmasta ja arvioi pilotin toimivuutta (erilliset avoimet kysymykset).
Koordinaattori: arvioi elintapaohjausryhmien koordinoinnin toteuttamista.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Palvelut tukenasi -hanke on osa TulKoti-hankeperhettä. Hankesuunnitelmassa kohderyhmäksi on määritelty 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat kotona asuvat kainuulaiset ikäihmiset. Kainuussa kotona asuvia 65-vuotiaita ja sitä vanhempia oli vuonna 2022 95,8% vastaavan ikäisestä väestöstä (Sotkanet.fi, 2023). Toimintamallin jalkauttamisen projektiryhmässä nousi esille, että ennaltaehkäisyn näkökulmasta toimintamallin mukainen toiminta olisi hyvä kohdentaa myös nuoremmille kuin 65-vuotiaille, jolloin toteutettavan toimintamallin kohderyhmän alaikärajaksi määräytyi 60 vuotta. 

Toimintamallin kohderyhmänä ovat CAIDE-riskitestissä kuusi pistettä tai enemmän saaneet noin 60-70 vuotiaat ikäihmiset. CAIDE-testi mittaa riskiä sairastua muistisairauteen, jolloin varsinaisen muistisairaus-diagnoosin omaavat eivät kuuluneet kohderyhmään. Lisäksi osallistumisen varmentamiseksi kohderyhmään osallistuvilla tuli olla itsenäisen osallistumisen mahdollistava toimintakyky.

Asiakasymmärrystä ei lähdetty esim. kyselyn muodossa keräämään, koska FINGER-toimintamalli ja sen kohdentuminen on ennalta määritelty tutkimuksen aikana.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Kainuussa toteutetun toiminnan pohjalla on käytetty FINGER-tutkimuksessa kehitettyä toimintamallia. 

Tutkimuksesta ja toimintamallista lisää voi lukea artikkelista 
"FINGER-elintapaohjelma - toimintamalli kognitiivisen toimintakyvyn tukemiseen" SLL42019-183.pdf (julkari.fi)

Ideointi

Koordinoinnin keskusta pohdittiin projektiryhmässä pitkään. Ryhmässä koettiin, etteivät järjestöt voi toimia koordinoinnin keskuksena niiden rahoituspohjaisuuden vuoksi. Pohdinnoissa nousi esille myös laissakin mainittu hyvinvointialueen ensisijainen vastuullisuus hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, jonka vuoksi heräsi ajatus, olisiko koordinoiva taho hyvinvointialueelta. Lopulta hankkeen loppuajaksi saatiin palkattua koordinoija hyvinvointialueen terveysaseman vastaanottotoiminnasta.

Ratkaisun testaaminen

FINGER-toimintamallia pilotoitiin Kainuussa 17. elokuuta alkaen 9. marraskuuta asti. 

Asiakkaat rekrytoitiin pilottikuntien hyvinvointialueen vastaanottojen kautta, jossa kansanterveyshoitaja pystyi ottamaan vastuuta pilotin jälkeen tarvittavasta kolesteroli-kontrollista. Lisäksi asiakkaita rekrytoitiin muutaman järjestön kautta, sekä julkisella ilmoituksella Kajaanin kirjastossa. Rekrytoitavat välittivät yhteystietonsa koordinoijalle, joka otti yhteyttä pilottiasiakkaisiin ja välitti heille aikataulut ja tapaamisten sisältöohjelman. 

Tämän jälkeen eri organisaatioista tulevat sisällöntuottajat pitivät pienryhmille kerran viikossa omalla vuorollaan tapaamisia siten, että FINGER-toimintamallissa esille nousseita teemoja päästiin käsittelemään. Jokaisella pilottiryhmällä oli tarkoitus olla kolme ravitsemus-, kolme liikunta- ja kolme aivojumppa -tapaamista. Tämän lisäksi heillä oli yhteiset etäyhteyksillä toteutetut alku- ja lopputapaamiset. Toimintaa olisi voinut verrata personal trainer-tyyppiseen palveluun. Tapaamisia järjestettiin pääasiallisesti lähitapaamisina, mutta kokeilussa oli myös tapaamismuoto, jossa pienryhmä kokoontui paikan päälle, mutta sisällöntuottaja oli etäyhteyden päässä.

Alku- ja lopputapaamisella suoritettiin elämänlaatumittaus (EuroHIS8). CAIDE-riskitestin osallistujat olivat tehneet jo rekrytointivaiheessa. Lisäksi ennen lopputapaamista laskettiin vielä uudelleen CAIDE-riskipisteet. 

FINGER-pilotin-suunnitelma-pohjautuen-FINGER-toimintamalliin
FINGER-toimintamallin pilotoinnin suunnitelma Kainuussa
Kokeilun tavoitteet

Tavoite oli saada tietoa, millaisilla keinoilla ja resursseilla olisi mahdollista saada FINGER-toimintamalli jalkautettua Kainuuseen vaikuttavasti.

Tämä toimintamalli on myös hyvä esimerkki yhdyspintatyöskentelystä hyvinvointialueen, järjestöjen ja kuntien kesken.

Kokeilussa opittua

Toimintamallin kokeilujaksona toimi pilotti. Rekrytointi tehtiin nopealla aikataululla (noin 2 vko ennen pilotin alkua). Asiakkailta saadun palautteen mukaan pilotti alkoi liian nopeasti rekrytoinnin jälkeen, eivätkä asiakkaat ehtineet orientoitua asiaan. Asiakkaat kokivat haasteita, kun pilotin aikatauluihin jouduttiin tekemään muutoksia ja toivoivat, että muutoksista olisi ilmoitettu varhaisemmassa vaiheessa. Viestinnässä käytettiin perinteistä tekstiviestiä, mutta toiveena nousi, että viestintämuotona olisi ollut mm. WhatsApp-ryhmä tai jopa Facebook. 

Yhteistyöpintojen luomiseen ja ylläpitämiseen tarvitaan aikaa riittävästi. 

Ratkaisun perusidea **

 FINGER-toimintamallia testataan Kainuussa. FINGER-tutkimuksessa toimintamallin mukaisesti kuuluisi tunnistaa ensin muistisairauteen sairastavuuden riskissä olevat asiakkaat, jonka jälkeen arvioidaan riski ja tehdään henkilökohtainen elintapaohjaussuunnitelma. Tämän jälkeen asiakas osallistuu elintapaohjausinterventioon, jossa keskitytään ravitsemussuositusten mukaiseen ravitsemukseen, nousujohteiseen liikuntaan, asteittain vaikeutuviin kognitiivisiin harjoitteisiin ja sydän- ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisyyn tai hoitotasapainon ylläpitoon. Lisäksi pyritään aktivoimaan sosiaalista toimintakykyä toteuttamalla elintapaohjaus ryhmämuotoisena toimintana. 

Kainuussa toimintamallin pilotointi toteutettiin kolmen kuukauden mittaisena elintapainterventiona kolmessa eri kunnassa. Interventiossa tunnistettiin riskitekijät, ja asiakkaat jakautuivat kunnittain pienryhmiin. Suunnitelmat tehtiin yksilöllisesti kunkin teeman ympärille. Sydän- ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisystä vastasivat kaikki sisällöntuottajat yhteisvastuullisesti, eikä tälle teemalle ollut omaa sisällöntuottajaa. Intervention sisällöntuottajina toimivat Kainuun hyvinvointialue, kuntien liikuntatoimi, Kainuun liikunta ry sekä Kainuun Muistiyhdistys ry. Tavoitteena oli aktivoida osallistujia siten, että he ottaisivat vastuuta oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Koska Kainuussa ei ole olemassa vielä yhteistyömallia hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen keskinäiseen työskentelyyn, on entistä tärkeämpää ylläpitää keskusteluyhteyttä ja muita yhteistyötoimia auki toimintamallin juurruttamisen varmistamiseksi.

Toiminnan käyttöönotto edellyttää koordinaattorin olemassa oloa.
Huomioitavaa on, että kyseessä on valmis toimintamalli, jota oltiin juurruttamassa uuteen ympäristöön. Koordinaattorin olemassaolo mahdollistaa kokonaisuuden hahmottamisen ja toiminnan organisoinnin, sekä luo yhteistyölle ja -toiminnalle puitteet. Lisäksi hän  toimii yhteyshenkilöinä ryhmiin tuleville, ja vastaa tiedottamisesta sekä toimijoille että asiakkaille. Pilotissa hyödynnetään tiettyjä toimijoita, mutta koordinaattorin tehtävänä olisi vastaisuudessa myös kartoittaa uusia toimijoita ja sisällöntuottajia, jotta vastuuta voitaisiin edelleen jakaa, eikä toimintamalli kuormittaisi yhtä toimijaa. Hyvinvointialueiden rahoitus on ennakoitavampi, kun taas järjestöjen rahoitus on monikanavainen ja sidottu esimerkiksi järjestöjen itse keräämiin varainhankinnan muotoihin. Tällöin olisi luontevaa, että koordinaattori (pysyvyys turvaten) toimisi hyvinvointialueelta käsin.

Palveluun tulisi ohjata sellaisia asiakkaita, jotka eivät ole ennestään aktiivisia ja joilla on kohonnut riski sairastua muistisairauteen. Tässä pilotissa rekrytointi tehtiin pilottikuntien terveyskeskusten vastaanotoilta. 
Vastaanotoille luotiin työohje, jonka avulla asiakaskontakteissa olevat hoitajat (etenkin pitkäaikaissairaiden kanssa työskentelevät) pystyivät paremmin tunnistamaan asiakkaita, jotka olivat riskissä sairastua muistisairauteen. Lisäksi Kainuun hyvinvointialueen sähköiseen Omasote-palveluun on mahdollista viedä CAIDE-riskitesti, jonka asiakas voi omatoimisesti täyttää, ja riskipisteiden ollessa koholla, tulokset voisi ohjata omahoitajalle. Vastaisuudessa olisi hyvä arvioida, voisiko työterveyshuoltoa hyödyntää kohderyhmän tunnistamisessa.

Sisällöntuottajina toimi eri kunta- ja järjestötoimijat sekä hyvinvointialue.
Yhteiskunnalliset resurssit tulisi hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti - kunta- ja järjestötyöntekijöillä on runsaasti osaamista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Kunnissa on paljon asukkaita, jotka eivät vielä käytä paljon sote-palveluja, mutta ovat vahvasti riskissä kohota paljon palveluja käyttävään asiakasryhmään. Toimintamallia toteutettaessa järjestötoimijan ja koordinoijan tulisi arvioida yhdessä mitkä ovat järjestössä olevat resurssit, miten toiminnan tuottaminen ja sisällöntuottajana toimiminen onnistuisi.

Muutosten vakiinnuttamiseksi kolme kuukautta on liian lyhyt aika, joten tärkeää olisi pohtia, minkä mittaisena elintapaohjausryhmiä voitaisiin pitää.

 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toimintamallin soveltaminen vaatii laaja-alaista verkostoitumista ja yhteistyötä sekä hyvinvointialueen, että kunta- ja järjestö toimijoiden kesken. Ennen pilotointia kannattaa käydä läpi käytettäviin resursseihin liittyvät keskustelut. 

Suunnitteluvaiheessa pohdittiin, että toimintamallia voisi soveltaa myös työikäisille. 

Kannattaa huomioida, että yhteisen ajan löytyminen kaikkien toimijoiden kesken voi olla haastavaa. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Asiakkailta kerätyn mittaustiedon ja palautteen perusteella myös lyhyemmällä elintapaohjausjaksolla on mahdollisuuksia saada FINGER-tutkimustulosten suuntaisia muutoksia aikaan. Asiakkaat kokivat pääsääntöisesti hyötyneensä elintapaohjausjaksosta, ja pitivät sisällöntuottajien asiantuntijuutta yhtenä onnistumisista pilotissa. Lisäksi osallistujat kokivat saaneensa konkreettista hyötyä elintapaohjauksesta (kuten parempi unenlaatu, makeanhimon häviäminen, kolesteroliarvojen putoaminen jne.) Elintapaohjaukseen sitoutti pääsääntöisesti kiinnostus omaa hyvinvointia ja terveyttä kohtaan, sekä positiivinen ryhmäpaine. 

Sisällöntuottajat olivat pääsääntöisesti halukkaita jatkamaan sisällöntuottajina, mutta he kokivat, että tarvittaisiin keskustelua ja selvennystä esimerkiksi sisällöntuotannosta aiheutuvien resurssikustannusten kattamiseen.  Hyvinvointialueella ei ole vielä tehty päätöstä FINGER-toimintamallin vakiinnuttamisesta.