Aktiivisen kohtaamisen malli on päihde- ja mielenterveysasiakkaiden kanssa jalkautuvassa katutyössä käytettävä työote. Se tarjoaa rungon tasavertaiseen, voimaannuttavaan ja itsemääräämisoikeutta kunnioittavaan ammatilliseen vuorovaikutukseen. 

 

Toimintaympäristö

Aktiivisen kohtaamisen malli tukee yksilön sosiaalisten oikeuksien toteutumista ja asiakaslähtöisyyttä tunnistamalla tuen tarpeita kadulla tapahtuvissa, kynnyksettömissä kohtaamisissa, joissa akuuttiin apuun pyritään vastaamaan välittömästi. Aktiivisen kohtaamisen mallia toteutetaan jalkautuvana lähipalveluna, joka tuntee alueen erityispiirteet, kohderyhmän tarpeet sekä paikallisen palveluvalikon. Aktiivisen kohtaamisen malli perustuu keskeisesti monialaisen yhteistyön hyödyntämiseen. Se on työkalu, jonka avulla pyritään sovittamaan yhteen usein sirpaleisina hahmottuvat, yksilön kulloisiakin tarpeita vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelut. Aktiivisen kohtaamisen malli on katutasolla tapahtuvaa ihmisoikeustyötä, jonka ytimenä on ihmisarvon tunnustaminen ja sen puolustaminen.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kimmokkeena aktiivisen kohtaamisen mallille sekä Tukialuksen jalkautuvalle, etsivälle päihde- ja mielenterveystyölle toimivat alunperin kohderyhmän asiakkaiden esiin nostamat tarpeet ja toiveet.

 

 

 

 

 

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Katuympäristössä liikkuu erityisen heikossa asemassa olevia, päihde- ja mielenterveysongelmista sekä erilaisista sairauksista kärsiviä ihmisiä, jotka kiinnittyvät heikosti palveluihin tai eivät ole lainkaan niiden piirissä. Tavoitteena on ollut ennen kaikkea turvata näiden ihmisten perusoikeuksien toteutuminen sekä tukea arjen- ja elämänhallintaa siten, että myös he saavat tarvitsemansa palvelut. 

 

 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Tukialuksen kohderyhmää ovat etenkin kaikista heikoimmassa asemassa ja palvelujen ulkopuolella elävät, päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät, syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt. 

Tukialus-hanke on luonut osallisuuden kokemuksia ottamalla kokemustaustaiset vertaistoimijat tiiviisti mukaan toimintaan. Katukulttuurin hyvin tuntevat vertaistoimijat jalkautuvat ammattilaisten kanssa työpareina, jolloin kummallakin on mahdollisuus oppia toisiltaan. Vertaistoimijat myös pussittavat kadulla jaettavat puhtaat käyttövälineet sekä kasvomaskit valmiiksi. Tukialuksen vertaistoimijat kuuluvat automaattisesti laajempaan vertaispooliin, joka kokoontuu viikottain. Vertaispoolin kautta on mahdollista ilmoittautua myös toisten toimijoiden ilmoittamiin vertaistyötehtäviin.

Ratkaisun perusidea

Aktiivisen kohtaamisen malli tarjoaa rungon tasavertaiseen, voimaannuttavaan ja itsemääräämisoikeutta kunnioittavaan ammatilliseen vuorovaikutukseen.  

Katutyöntekijät ottavat kohderyhmän ihmisiin aktiivisesti kontaktia kaduilla ja julkisissa tiloissa, jolloin palvelu on aidosti kynnyksetön. Ammattilaiset eivät aseteta tilanteelle ennakko-odotuksia tai vaatimuksia. Kohdattu ihminen tuo vuorovaikutuksessa esiin niitä asioita, joihin hän kokee tarvitsevansa tukea tai apua.  Ihmisestä välitetään aidosti, ihmisarvoa kunnioittaen. Hänen elämäntapaansa ei arvoteta tai arvostella. Olennaista on positiivisen minäkuvan tukeminen sekä keskittyminen akuuteimpien asioiden hoitamiseen. Arvokysymyksiin suhtaudutaan neutraalisti ja vastakkainasettelua tai haastamista vältetään.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kohdattua ihmistä kuunnellaan ja kuullaan aidosti. Asiakkuus ei toteuta tiettyä ennalta määriteltyä kaavaa, vaan työ sovitetaan vastaamaan henkilön todellisia avun ja tuen tarpeita, jotka voivat olla lyhyt- tai pitkäkestoisia. Työn raamit sekä tarkoitus määritellään jokaisen kohdalla erikseen ja kaikille pyritään löytämään sopivin tapa toimia ja olla vuorovaikutuksessa Perusajatus on, että ammattilaiset mukautuvat, ei kohdattu ihminen. Vuorovaikutussuhde perustuu ennen kaikkea tasa-arvoisuuteen. Ammattilaiset kohtaavat aina kokonaisen ihmisen, eivät pelkkiä ongelmia tai diagnoosia. Ammattilaisen vuorovaikutuksessa korostuu vahvasti rohkeus: rohkeus ottaa kontaktia, laittaa itsensä likoon sekä puuttua usein vaikeisiinkin asioihin, jotka hankaloittavat kohdatun ihmisen elämää.

Kohdatulle ihmiselle pyritään tarjoamaan apua suoraan paikan päällä. Välttämättömimpiin tarpeisiin vastataan mahdollisuuksien mukaan heti. Avun saanti ei ole vastikkeellista, eikä siihen liity ehtoja. Vuorovaikutuksessa keskitytään arkisiin asioihin sen sijaan, että käsiteltäisiin aktiivisesti päihdekulttuuriin liittyviä asioita. Ammattilaiset pyrkivät tukemaan ja vahvistamaan kohdatun tervettä aikuista itsetuntoa sekä toimijuutta ja pystyvyyttä, huomioiden elämän kaikki osa-alueet.  Annettu tuki pyrkii vastaamaan ihmisen tarpeisiin ja toiveisiin niin kattavasti kuin se on mahdollista.

Ammattilaiset soveltavat työssään omaa osaamistaan ja elämänkokemuksiaan kohdatun yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. He tiedostavat ja hyväksyvät, etteivät teoriat tai menetelmät tarjoa ratkaisuja kaikkiin tilanteisiin, vaan joskus työssä on sovellettava myös luovia, vaihtoehtoisia ratkaisuja. Toisinaan eteen tulee myös tilanteita, joissa ammattilainen ei kykene auttamaan.Työtä tehdään vahvasti omalla persoonalla, jotta vuorovaikutus olisi mahdollisimman aitoa. Ammatillisuus säilyy kuitenkin vankkana tukirakenteena taustalla. Ammattilaiset tuntevat vahvaa vastuuta kohdatun ihmisen hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta. Ammattilaisten aitouden ja avoimuuden myötä kohdatulle ihmiselle välittyy myötätuntoa ja empatiaa.

Yhteydenpitoa kohdattuun jatketaan, mikäli se on hänen oma toiveensa. Ammattilaiset pyrkivät kannattelemaan ihmistä kriisien yli, sekä esimerkiksi läpi sellaisten nivelvaiheiden, joissa ihmisen hoito on siirtymässä palveluntuottajalta toiselle. Vastuu yhteydenpidosta on ammattilaisilla. Yhteistyösuhteessa ei takerruta ihmiseen, vaan hänelle annettaan tilaa olla oma itsensä. Kohdatulla on oikeus myös vetäytyä suhteesta tai säädellä sen intensiteettiä omien tarpeidensa mukaisti. Ammattilaiset pyrkivät suhteessa tiedostavaan läsnäoloon. Kohdattu ihminen ei ole ammattilaisille tilivelvollinen elämästään. Hän voi halutessaan lopettaa yhteydenpidon ja aloittaa sen uudelleen sen mukaan, miten hänestä hyvältä tuntuu. Yhteistyösuhteeseen ei sisälly sanktioita.

Työotteessa korostuu positiivinen palaute, keskittyminen onnistumisiin, rinnalla kulkeminen sekä läsnäolo, joiden avulla pyritään luomaan tasapainoa ja turvaa kaoottisiin elämäntilanteisiin siten, että keskeneräisten asioiden loppuun saattaminen mahdollistuu. Ammattilaiset pyrkivät myös selkokielistämään prosesseja, joita asioiden hoitaminen vaatii. Toiminnassa huomioidaan tunnetyöskentely, eli asiakkaan kokemia tunteita pyritään yhdessä tunnistamaan ja nimeämään. Työtä raamittaa ratkaisukeskeinen orientaatio, jossa ei anneta helposti periksi, vaikka onnistumisia ei välittömästi tulisikaan. Ammattilaiset eivät lannistu epäonnistumisista, vaan käsittelevät niitä rakentavasti ja pyrkivät kehittymään. Asioihin suhtaudutaan aidosti asioina. Ammattilaiset toimivat myös tulkkina ja sillanrakentajina kohdattujen ihmisten ja eri organisaatioiden työntekijöiden välillä. Yhteistyösuhde perustuu pyyteettömyyteen, avulle tai tuelle ei odoteta vastinetta. Kohdattu ihminen määrittää itse kokemuksensa siitä, onko hän mielestään saanut tukea tai apua.

Työryhmää leimaa vahva vastuuntunto sen omasta hyvinvoinnista. Työtä reflektoidaan ja erilaisia tilanteita arvioidaan jatkuvassa dialogissa. Työ kehittyy työryhmän jäsenten kokemusten perusteella vastaamaan entistä paremmin kohderyhmän ihmisen tarpeita, unohtamatta ammattilaisten jaksamista. Työryhmä ymmärtää, että ammattilaisten omat voimavarat ja työssäjaksaminen ovat suorassa yhteydessä kohdatuille ihmisille tarjottavan tuen laatuun. Työssä tehdyt valinnat pyritään tekemään sillä tavoin kestävästi, että ne tukevat työn jatkuvuutta. Kaikki työryhmän jäsenet osallistuvat säännöllisesti työnohjaukseen. Työvuoron aluksi suunnitellaan sen kulku siltä osin kuin mahdollista. Vuoron päätteeksi pidetään päivän purku, jonka aikana reflektoidaan ja jaetaan työn synnyttämää kuormaa. Työturvallisuus huomioidaan pitämällä kiinni yhteisesti sovituista rajoista, niin työryhmänä kuin yksilötasolla. Poikkeusjärjestelyistä sovitaan erikseen työryhmän ja esimiehen kanssa. Ammattilaiset hyväksyvät oman rajallisuutensa sekä ymmärtävät, että usein työssä toimitaan psyykkisesti sairastuneiden, tunnesäätelyn vaikeuksista kärsivien ja osittain valtakulttuurin ulkopuolella elävien ihmisten kanssa.  Yhteisissä tiimipalavereissa suunnitellaan tulevan viikon kulku sekä arvioidaan kuluneen viikon tapahtumat, tehdään työn rakenteellista huoltoa ja käydään läpi kohdattuihin ihmisiin liittyviä keskeneräisiä asioita

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Aktiivisen kohtaamisen mallin perusidea syntyi Diakonissalaitoksen Dösä-hankkeessa (2017-2018), jossa sitä myös lähdettiin kehittämään alkuun. Kehitystyötä on jatkettu Tukialus-hankkeen aikana. Mallin perusajatus on pysynyt samana, mutta yhteinen ymmärrys asiasta on strukturoitunut ja jalostunut vuosien myötä. Koemme, että aktiivisen kohtaamisen malli on mahdollistanut kohdatulle ihmiselle kokonaisvaltaisemman tavan tulla huomioiduksi, jolloin myös yhteistyösuhteet ovat usein muodostuneet hyvin luottamuksellisiksi. Näin kokonaiskuva ihmisen elämäntilanteen eri ulottuvuuksista on ollut helpompi hahmottaa, sekä pyrkiä löytämään siihen oikein ajoitettuja ja mitoitettuja tukitoimia .