Aktiivinen kohtaaminen

Kohdattua ihmistä kuunnellaan ja kuullaan aidosti. Asiakkuus ei toteuta tiettyä ennalta määriteltyä kaavaa, vaan työ sovitetaan vastaamaan henkilön todellisia avun ja tuen tarpeita, jotka voivat olla lyhyt- tai pitkäkestoisia. Työn raamit sekä tarkoitus määritellään jokaisen kohdalla erikseen ja kaikille pyritään löytämään sopivin tapa toimia ja olla vuorovaikutuksessa Perusajatus on, että ammattilaiset mukautuvat, ei kohdattu ihminen. Vuorovaikutussuhde perustuu ennen kaikkea tasa-arvoisuuteen. Ammattilaiset kohtaavat aina kokonaisen ihmisen, eivät pelkkiä ongelmia tai diagnoosia. Ammattilaisen vuorovaikutuksessa korostuu vahvasti rohkeus: rohkeus ottaa kontaktia, laittaa itsensä likoon sekä puuttua usein vaikeisiinkin asioihin, jotka hankaloittavat kohdatun ihmisen elämää.

Kohdatulle ihmiselle pyritään tarjoamaan apua suoraan paikan päällä. Välttämättömimpiin tarpeisiin vastataan mahdollisuuksien mukaan heti. Avun saanti ei ole vastikkeellista, eikä siihen liity ehtoja. Vuorovaikutuksessa keskitytään arkisiin asioihin sen sijaan, että käsiteltäisiin aktiivisesti päihdekulttuuriin liittyviä asioita. Ammattilaiset pyrkivät tukemaan ja vahvistamaan kohdatun tervettä aikuista itsetuntoa sekä toimijuutta ja pystyvyyttä, huomioiden elämän kaikki osa-alueet.  Annettu tuki pyrkii vastaamaan ihmisen tarpeisiin ja toiveisiin niin kattavasti kuin se on mahdollista.

Ammattilaiset soveltavat työssään omaa osaamistaan ja elämänkokemuksiaan kohdatun yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. He tiedostavat ja hyväksyvät, etteivät teoriat tai menetelmät tarjoa ratkaisuja kaikkiin tilanteisiin, vaan joskus työssä on sovellettava myös luovia, vaihtoehtoisia ratkaisuja. Toisinaan eteen tulee myös tilanteita, joissa ammattilainen ei kykene auttamaan.Työtä tehdään vahvasti omalla persoonalla, jotta vuorovaikutus olisi mahdollisimman aitoa. Ammatillisuus säilyy kuitenkin vankkana tukirakenteena taustalla. Ammattilaiset tuntevat vahvaa vastuuta kohdatun ihmisen hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta. Ammattilaisten aitouden ja avoimuuden myötä kohdatulle ihmiselle välittyy myötätuntoa ja empatiaa.

Yhteydenpitoa kohdattuun jatketaan, mikäli se on hänen oma toiveensa. Ammattilaiset pyrkivät kannattelemaan ihmistä kriisien yli, sekä esimerkiksi läpi sellaisten nivelvaiheiden, joissa ihmisen hoito on siirtymässä palveluntuottajalta toiselle. Vastuu yhteydenpidosta on ammattilaisilla. Yhteistyösuhteessa ei takerruta ihmiseen, vaan hänelle annettaan tilaa olla oma itsensä. Kohdatulla on oikeus myös vetäytyä suhteesta tai säädellä sen intensiteettiä omien tarpeidensa mukaisti. Ammattilaiset pyrkivät suhteessa tiedostavaan läsnäoloon. Kohdattu ihminen ei ole ammattilaisille tilivelvollinen elämästään. Hän voi halutessaan lopettaa yhteydenpidon ja aloittaa sen uudelleen sen mukaan, miten hänestä hyvältä tuntuu. Yhteistyösuhteeseen ei sisälly sanktioita.

Työotteessa korostuu positiivinen palaute, keskittyminen onnistumisiin, rinnalla kulkeminen sekä läsnäolo, joiden avulla pyritään luomaan tasapainoa ja turvaa kaoottisiin elämäntilanteisiin siten, että keskeneräisten asioiden loppuun saattaminen mahdollistuu. Ammattilaiset pyrkivät myös selkokielistämään prosesseja, joita asioiden hoitaminen vaatii. Toiminnassa huomioidaan tunnetyöskentely, eli asiakkaan kokemia tunteita pyritään yhdessä tunnistamaan ja nimeämään. Työtä raamittaa ratkaisukeskeinen orientaatio, jossa ei anneta helposti periksi, vaikka onnistumisia ei välittömästi tulisikaan. Ammattilaiset eivät lannistu epäonnistumisista, vaan käsittelevät niitä rakentavasti ja pyrkivät kehittymään. Asioihin suhtaudutaan aidosti asioina. Ammattilaiset toimivat myös tulkkina ja sillanrakentajina kohdattujen ihmisten ja eri organisaatioiden työntekijöiden välillä. Yhteistyösuhde perustuu pyyteettömyyteen, avulle tai tuelle ei odoteta vastinetta. Kohdattu ihminen määrittää itse kokemuksensa siitä, onko hän mielestään saanut tukea tai apua.

Työryhmää leimaa vahva vastuuntunto sen omasta hyvinvoinnista. Työtä reflektoidaan ja erilaisia tilanteita arvioidaan jatkuvassa dialogissa. Työ kehittyy työryhmän jäsenten kokemusten perusteella vastaamaan entistä paremmin kohderyhmän ihmisen tarpeita, unohtamatta ammattilaisten jaksamista. Työryhmä ymmärtää, että ammattilaisten omat voimavarat ja työssäjaksaminen ovat suorassa yhteydessä kohdatuille ihmisille tarjottavan tuen laatuun. Työssä tehdyt valinnat pyritään tekemään sillä tavoin kestävästi, että ne tukevat työn jatkuvuutta. Kaikki työryhmän jäsenet osallistuvat säännöllisesti työnohjaukseen. Työvuoron aluksi suunnitellaan sen kulku siltä osin kuin mahdollista. Vuoron päätteeksi pidetään päivän purku, jonka aikana reflektoidaan ja jaetaan työn synnyttämää kuormaa. Työturvallisuus huomioidaan pitämällä kiinni yhteisesti sovituista rajoista, niin työryhmänä kuin yksilötasolla. Poikkeusjärjestelyistä sovitaan erikseen työryhmän ja esimiehen kanssa. Ammattilaiset hyväksyvät oman rajallisuutensa sekä ymmärtävät, että usein työssä toimitaan psyykkisesti sairastuneiden, tunnesäätelyn vaikeuksista kärsivien ja osittain valtakulttuurin ulkopuolella elävien ihmisten kanssa.  Yhteisissä tiimipalavereissa suunnitellaan tulevan viikon kulku sekä arvioidaan kuluneen viikon tapahtumat, tehdään työn rakenteellista huoltoa ja käydään läpi kohdattuihin ihmisiin liittyviä keskeneräisiä asioita