Aktiivisuutta ja opiskelukykyä edistävä korkeakoulu
Mallin avulla lisätään korkeakouluopiskelijoiden fyysistä aktiivisuutta ja opiskelukykyä, luomalla yhteinen toimintakulttuuri. Malli pohjautuu suosituksiin ja tutkittuun tietoon, sekä kokemuksiin parhaiten toimivista käytänteistä.
Oivalla ja ymmärrä
Korkeakouluyhteisöillä on tärkeä rooli opiskelijoiden hyvinvoinnin ja liikunnallisen elämäntavan edistämisessä (Hahl 2022). Päivittäisen, arkisen liikkumisen saavuttamisessa ja pitkäkestoisen istumisen tauottamisessa keskeistä on luoda korkeakouluympäristöön myönteinen, salliva ja liikkumaan innostava toimintakulttuuri sekä oppimis- ja opiskeluympäristöt konkreettisilla toimenpiteillä (OLL 2018; Holm ym. 2023).
Liikkumiseen ja paikallaanoloon vaikuttavat yksilöllisten tekijöiden lisäksi myös sosiaalinen ja fyysinen ympäristö sekä poliittinen päätöksenteko (UKK-Instituutti 2021, ks. sosioekologinen malli). Liikkumisen edistämiseen ja paikallaanolon vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä tulisikin näin ollen kohdistaa eri tasoille. Yhteiskunnallisella tasolla opiskelijoiden liikkumista ja opiskelukykyä pyritään edistämään muun muassa Liikkuva opiskelu -ohjelman avulla. (Liikkuva opiskelu -ohjelma 2018).
Runsaan ja yhtäjaksoisen paikallaan olon vähentäminen on terveydellisten syiden lisäksi perusteltua myös opiskelukyvyn näkökulmasta. Istumisen tauottamisella ja aktiivisten taukojen pitämisellä on havaittu olevan myönteisiä vaikutuksia useisiin opiskelukyvyn kannalta tärkeisiin kognitiivisiin tekijöihin, kuten tarkkaavaisuuteen, muistiin ja toiminnanohjaukseen (Haverkamp, Wiersma, Vertessen, van Ewijk, Oosterlaan & Hartman 2020). Jo lyhyetkin tauot, kuten muutaman minuutin mittaiset liikuskeluhetket, vaikuttavat myönteisesti opiskelijoiden keskittymiseen, vireystilaan ja tarkkaavaisuuteen (Haverkamp ym. 2020; Pastor-Vicedo, Prieto-Ayuso, López- Pérez & Martínez-Martínez 2021; Ruiz-Ariza, Suárez-Manzano, Mexcua-Hidalgo & Martínez- López 2022). Työterveyslaitoksen SitFit-tutkimuksen mukaan parin minuutin kävely puolen tunnin välein on tehokkain tapa tauottaa istumatyötä (Mänttäri & Karkulehto 2023).
Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT) mukaan opiskelijat istuvat keskimäärin noin 11 tuntia vuorokaudessa (Holm ym. 2023) ja vain alle puolet liikkuu suositusten mukaisesti. Lisäksi korkeakouluopiskelijoilla psyykkinen oireilu on yleisempää kuin muulla väestöllä keskimäärin (Parikka, Holm, Ikonen, Koskela, Kilpeläinen & Lundqvist 2021). Saman tutkimuksen mukaan psyykkinen oireilu on vähäisempää säännöllisesti liikkuvilla opiskelijoilla (Parikka ym. 2021).
Etenkin runsas, yli 6–8 tunnin päivittäinen istuminen vaikuttaa tutkimusten mukaan olevan terveydelle haitallista (Vasankari 2014; Patterson, McNamara, Tainio, de Sá, Smith, Sharp, Edwards, Woodcock, Brage & Wijndaele 2018). Istumisen haitat ovat osittain muista elintavoista riippumattomia, itsenäisiä riskitekijöitä terveydelle (Patterson ym. 2018; Vasankari 2014; STM 2015; Kolu, Kari, Raitanen 2022.). Tämä tarkoittaa sitä, että runsas istuminen on terveysriski myös paljon liikkuville opiskelijoille (Chau, Grunseit, Chey, Stamatakis, Brown, Matthews, Bauman & van der Ploeg 2013).
Runsaan ja yhtäjaksoisen paikallaan olon vähentäminen on terveydellisten syiden lisäksi perusteltua myös opiskelukyvyn näkökulmasta. Istumisen tauottamisella ja aktiivisten taukojen pitämisellä on havaittu olevan myönteisiä vaikutuksia useisiin opiskelukyvyn kannalta tärkeisiin kognitiivisiin tekijöihin, kuten tarkkaavaisuuteen, muistiin ja toiminnanohjaukseen (Haverkamp, Wiersma, Vertessen, van Ewijk, Oosterlaan & Hartman 2020). Jo lyhyetkin tauot, kuten muutaman minuutin mittaiset liikuskeluhetket, vaikuttavat myönteisesti opiskelijoiden keskittymiseen, vireystilaan ja tarkkaavaisuuteen (Haverkamp ym. 2020; Pastor-Vicedo, Prieto-Ayuso, López- Pérez & Martínez-Martínez 2021; Ruiz-Ariza, Suárez-Manzano, Mexcua-Hidalgo & Martínez- López 2022). Työterveyslaitoksen SitFit-tutkimuksen mukaan parin minuutin kävely puolen tunnin välein on tehokkain tapa tauottaa istumatyötä (Mänttäri & Karkulehto 2023).
Aktiivisuutta edistävä strategia ja johdon tuki. Strategian kautta korkeakoulu määrittelee, mitä se pyrkii saavuttamaan ja miten se aikoo kyseiset tavoitteet saavuttaa. On suositeltavaa, että korkeakoulun strategiaan kirjataan aktiivisuutta ja opiskelukykyä edistävät tavoitteet. Strategia auttaa ohjaamaan toimintaa ja resurssien käyttöä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toteuttaminen edellyttää konkreettisia toimenpiteitä, seurantaa ja arviointia edistymisestä sekä tarvittaessa muutosten tekemistä saadun palautteen pohjalta. Oleellisen tärkeää on johdon ymmärrys ja tuki asialle. Tämä näkyy muun muassa siten, että korkeakoulun johto on sitoutunut toimintaan osoittamalla koordinointiin resursseja, mutta myös ymmärtämällä korkeakouluyhteisön roolin opiskelijan hyvinvoinnin kannalta ja tukemalla sitä edistävää toimintaa. Erillisiin asiakirjoihin, esimerkiksi korkeakoulun pedagogisiin periaatteisiin, jotka ohjaavat opetuksen suunnittelua ja toteutusta, voidaan lisäksi kirjata toimintatapoja muun muassa toiminnallisista pedagogisista ratkaisuista tai tauottamisesta.
Parhaiten strategia sitouttaa, kun sen laatimiseen osallistetaan koko korkeakouluyhteisö.
Aktivoivan kampuksen suunnittelussa on tehtävä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.
Opiskelupäivän aikaista aktiivisuutta voidaan lisätä kampusalueella pienilläkin ratkaisuilla. Luentojen välistä passiivista paikallaanoloa ja istumista vähennetään muokkaamalla kampusalueen tilat aktiivisuutta mahdollistaviksi ja houkutteleviksi. Vaihtamalla käytävien ja aulatilojen istuimet, pöydät ja sohvat aktiivisuutta mahdollistaviin liikuntavälineisiin, edistetään opiskelupäivän aikaista liikuskelua. Muutokset eivät ainoastaan vähennä passiivista istumista, vaan myös vahvistavat yhteisöllisyyttä ja parantavat viihtyvyyttä kampuksella. Omistajien ja tilapalvelutoimijoiden kanssa on sovittava välineiden sijoittelusta, niin ettei niiden käytöstä tule meluhaittaa tai ne eivät vaikeuta siivousta.
Yhteistyötahojen kanssa aktiivinen viestintä selkeyttää ja innostaa heitä oivaltamaan roolinsa ja vastuunsa liikuskelua ja aktiivisia taukoja edistävän toimintakulttuurin luomisessa. Näin ollen yhteistyötahot motivoituvat edistämään asiaa omissa verkostoissaan, esimerkiksi ottamalla käyttöön ja jakamalla yhdessä tuotettuja materiaaleja ja viestinnällisiä sisältöjä eteenpäin. Yhteistyökumppanien tutustuminen toistensa hyviin käytänteisiin ja keskinäiset vierailut tapahtumissa ja hyvinvointiwebinaareissa edistävät yhteistoimijuutta.
Korkeakouluilla on vastuu toimia aktiivisten opiskelu- ja työmatkojen edistäjänä ja puolesta puhujana. Opiskelumatkojen aktiivisesti kulkemiseen voidaan vaikuttaa korkeakoulussa usein eri tila- ja välineratkaisuin. Aktiivisuutta edistävästä korkeakoulusta löytyy riittävät ja turvalliset pyöränsäilytysmahdollisuudet sekä vaatteiden vaihdon ja peseytymisen mahdollistavat pesu- ja pukeutumistilat. Kampukselta pitäisi löytyä erillinen pyöränhuoltopiste, joka mahdollistaa itsenäisesti tehtävät kevyet huollot. Aiheen laajuuden vuoksi teema vaatii usean eri toimijan välistä yhteistyötä, myös korkeakoulun sisällä. Esimerkiksi pukeutumis- ja suihkutilojen tarjoamisen lisäksi myös niiden käyttömahdollisuuksista tulee viestiä laajasti, sillä tilojen käyttöön ja saatavuuteen liittyy opiskelijoiden keskuudessa usein epätietoisuutta (Kilkki ym. 2023).
Aktiivisten opiskelumatkojen osalta kannattaa hyödyntää myös aiheeseen liittyviä paikallisia ja valtakunnallisia kampanjaviikkoja ja teemapäiviä.
Korkeakoulukaupungeissa on laadukkaat pyöräily- ja kävelyreitistöt, joita huolletaan ja ylläpidetään ympärivuotisesti. Parkkipaikkojen vähäisyys ja autottomuuteen kannustaminen edistävät osaltaan aktiivisen opiskelu- ja työmatkakulttuurin toteutumista. Korkeakoulujen läheisyydestä löytyy myös useita erilaisia kävelyreitistöjä, joita voi hyödyntää opiskelumatkoilla, mutta myös opiskelupäivän aikaisilla tauoilla tai kävelykokouksissa.
Kuva
Opetuksen ja opiskelun toiminnallistaminen ja tauottaminen ovat keskeinen osa aktiivisuutta ja opiskelukykyä edistävän korkeakoulun toimintaa. Toiminnan taustaksi on toteutettava opiskelijoille ja opetushenkilöstölle suunnattuja kyselyitä, joissa selvitetään opiskelijoiden ja opettajien näkemyksiä ja toiveita opetuksen ja opiskeluun liittyvästä aktiivisuudesta ja tauottamisesta. Kyselymme perusteella opetuksen aikaisen istumisen tauottamista pidetään kyllä tärkeänä, mutta opetuksen käytänteet ovat vielä kovin istumapainotteisia (Kilkki ym. 2023).
Liikkuvan opiskelun Nykytilan arviointi -työkalu toimii hyvänä tietopohjana ja välineenä nostaa oleellisia asioita säännöllisesti keskusteluun johdon kanssa. Sitä voidaan hyödyntää eri toimijoiden sitouttamisen lisäksi toiminnan suunnittelussa, priorisoinnissa, kehittämisessä sekä arvioinnissa.
Strategian kautta korkeakoulu määrittelee, mitä se pyrkii saavuttamaan ja miten se aikoo kyseiset tavoitteet saavuttaa. On suositeltavaa, että korkeakoulun strategiaan kirjataan aktiivisuutta ja opiskelukykyä edistävät tavoitteet. Strategia auttaa ohjaamaan toimintaa ja resurssien käyttöä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toteuttaminen edellyttää osallistavaa suunnitelmaa, konkreettisia toimenpiteitä, seurantaa ja arviointia edistymisestä sekä tarvittaessa muutosten tekemistä saadun palautteen pohjalta.
Aktiivisuutta ja opiskelukykyä edistävälle korkeakoululle tärkeää on koko korkeakoulun toimintaa ja toimijoita läpileikkaava arkiaktiivisuudelle, liikuskelulle ja tauottamiselle myönteinen ilmapiiri, toimiva viestintä ja yhteistyö, opiskelijoiden osallisuus sekä toiminnan jatkuva arviointi. Nämä ovat edellytyksiä sille, että toiminta juurtuu osaksi koko organisaatiota.
Jotta korkeakoulujen toimintakulttuuria voidaan kehittää suunnitelmallisesti aktiivisuutta ja opiskelukykyä edistäväksi, tulee toimintaa koordinoida tiimi, jolle on nimetty vastuuhenkilö. Korkeakoulun johto sitoutuu toimintaan osoittamalla sille resursseja ja tukea. Tiimin toiminnan tulee olla suunnitelmallista, säännöllistä ja dokumentoitua. Tiimi osallistetaan strategiatyöhön ja sen tavoitteet, toimenpiteet ja seuranta on kirjattu korkeakoulun strategiaan tai vaihtoehtoisesti toiminta- tai hyvinvointisuunnitelmaan. Opiskelijat ovat kiinteä osa tiimiä ja he osallistuvat läpileikkaavasti niin toiminnan suunnitteluun, toteutukseen kuin seurantaankin.
Opiskelijoiden osallisuus tulee huomioida kaikessa toiminnassa aina suunnittelusta käytännön toteutukseen asti. Liikkuva opiskelu -ohjelman Nykytilan arviointi opiskelijoille on käyttökelpoinen opiskelijoiden osallisuutta ja toiminnan arviointia tukeva työkalu.
Opiskelijajärjestöt, opiskeluhyvinvointitoimijat, sosiaalinen media ja kasvokkaiset kohtaamiset ovat olleet hyödyllisiä opiskelijoiden tavoittamiseksi ja sitä kautta osallistamiseksi. Myös osallistamisessa viestintä ja yhteistyö ovat avainasemassa.
Viestinnän, yhteistyön ja myönteisen ilmapiirin luomisesta erityisen hyviä kokemuksia on saatu monikanavaiseen viestintään keskittyvillä Lupa Liikkua! - kampanjaviikoilla. Yhteistyökumppanit osallistettiin kampanjaviikkojen toteutukseen hyvissä ajoin mukaan ja he jakoivat sosiaalisessa mediassa aktiivisesti kampanjamateriaalia. Sosiaalisen median lisäksi myös korkeakoulujen sisäinen viestintä, medianäkyvyys ja kasvokkain tapahtuva kohtaaminen (esittelyständi) kampuksilla auttoivat Lupa Liikkua! - kampanjaa tavoittamaan niin opiskelijoita kuin henkilökuntaa laajasti. Kampanjaviikkojen painoarvoa lisäsivät korkeakoulujen rehtoreiden lupautuminen kampanjan suojelijoiksi.
Toimintamallia kehitettäessä on tavoitteita ja toimenpiteitä edistetty useissa eri sisäisissä verkostoissa, joista ovat vastanneet muun muassa koulutus- ja kehittämispäälliköt, koulutuksesta vastaavat johtajat, vararehtorit sekä henkilöstö- ja palvelupäälliköt. Korkeakoulujen rehtorit ovat toimineet Lupa Liikkua -kampanjaviikkojen suojelijoina ja keskijohtoa on osallistettu muun muassa vuosittain käytävien Nykytilan arviointikeskustelujen kautta.
Opetuksen aikaisen toiminnallisuuden ja tauottamisen edistämisessä opettajilla on keskeinen rooli. Opiskelijat toivovat opettajien ottavan aktiivisen roolin istumisen tauottamisesta. Opettajia on siis tärkeää kouluttaa, jotta he ymmärtävät liikuskelun edistämisen merkityksen opiskelukyvylle ja oman vastuunsa liikuskelun edistäjinä. Opettajien tietämystä ja osaamista aiheesta on tuettu järjestämällä heille Liikkuva oppiminen – tauottamisen pedagogiikkaa -koulutuksia.
Koulutusten pohjalta on myös tuotettu neliosainen Liikkuva oppiminen – tauottamisen pedagogiikkaa -koulutusvideosarja.
Kuvittele ja kokeile
Aktiivisuutta ja opiskelukykyä edistävässä korkeakoulussa on koko henkilöstöllä sekä opiskelijoilla tietoa ja ymmärrystä hyvinvoinnin merkityksestä oppimisen mahdollistajana. Korkeakoulun strategiaan on kirjattu tavoitteet, toimenpiteet ja vastuut, joilla opiskelijoiden ja henkilöstön aktiivisuutta, oppimisen tauotusta, toiminnallisia opetusmenetelmiä sekä istumisen vähentämistä lisätään. Johdon tuella muodostettu monialainen ja toimintaa laaja- alaisesti koordinoiva tiimi huolehtii yhteistyöstä niin korkeakoulun sisällä, välillä kuin ulkoistenkin sidosryhmien kesken. Tiimi yhdessä omistajien ja tilapalveluiden kanssa huolehtii, että kampusalueet mahdollistavat aktiiviset opiskelumatkat sekä aktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä lisäävät sisä- ja ulkoalueet. Opiskelijoiden ja koko henkilöstön osallisuus, yhteistyö ja jatkuva arviointi sekä kehittäminen ovat toiminnan ytimessä. Henkilöstöllä on lupa jatkuvaan oppimiseen, jossa liike, tauot ja toiminnalliset menetelmät ovat osana pedagogisia ratkaisuja niin lähi- kuin etäopetuksessa.
Kuva
Mistä siis on tehty aktiivinen ja opiskelukykyä edistävä korkeakoulu? Esimerkiksi etäluennon seuraaminen ulkoillen, opetuksen tauottaminen, säädettävä työpöytä, jumppapallo, tasapainotyyny, kampanjat pyöräilyyn ja liikuskeluun, yhteisölliset tilaratkaisut, toimintaohjeet istumisen vähentämiseksi, johdon sitoutuminen ja henkilöstön ja opiskelijoiden kuuntelu.
Näistä ja toimintamallimme mukaisista muista elementeistä on tehty aktiivinen ja opiskelukykyä edistävä korkeakoulu.
Kuva
Koulut ja korkeakoulut ovat tärkeitä kasvamisen, oppimisen sekä mallin ottamisen ja - luomisen areenoita niin nuorille kuin jo aikuisikään ehtineille opiskelijoille. Korkeakoulujen rooli on merkittävä ajatellen opiskelijoiden tulevia työuria ja tulevaa elämää. Korkeakoulut ovat myös työympäristö tuhansille ammattilaisille. Aktiivisuutta ja opiskelukykyä edistävän korkeakoulun malli on monistettavissa ja jalostettavissa koko yhteiskuntaan, jotta kaikilla olisi lupa liikkua, olla aktiivisia ja voida hyvin.
Korkeakoulujen on laadittava strateginen suunnitelma, jossa on kirjattu aktiivisuutta ja opiskelukykyä edistävät tavoitteet. Strategia auttaa ohjaamaan toimintaa ja resurssien käyttöä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toteuttaminen edellyttää konkreettisia toimenpiteitä, seurantaa ja arviointia edistymisestä sekä tarvittaessa muutosten tekemistä saadun palautteen pohjalta.
Toimenpiteillä vahvistetaan opiskelijoiden ja henkilöstön osaamista ja ymmärrystä, kehitetään oppimis- ja opiskelijaympäristöjä sekä toimintakulttuuria tukemaan opiskelua ja opiskeluarkea lisäämällä fyysistä aktiivisuutta, vahvistamalla hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden kokemusta sekä aktiivista elämäntapaa.
Toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen on oleellinen osa aktiivisuutta ja opiskelukykyä edistävän korkeakoulun toimintaa. Korkeakouluyhteisön kyselytutkimusten lisäksi suositellaan hyödynnettäväksi Liikkuva opiskelu -ohjelman Nykytilan arviointi -työkalua, osallistaen myös johtoa arvioimaan korkeakoulun nykytilaa liikunnallisen toimintakulttuurin näkökulmasta. Tapahtumista, koulutuksista ja webinaareista kerätään systemaattisesti palautetta ja seurataan osallistujamääriä jatkuvan arvioinnin periaatetta hyödyntäen.
Liikkuvan opiskelun Nykytilan arviointi -työkalu toimii myös hyvänä tietopohjana ja välineenä nostaa oleellisia asioita säännöllisesti keskusteluun johdon kanssa. Sitä voidaan hyödyntää eri toimijoiden sitouttamisen lisäksi toiminnan suunnittelussa, priorisoinnissa, kehittämisessä sekä arvioinnissa.
Tauottamis- ja liikkumiskulttuuria tehdään näkyvämmäksi muun muassa palkitsemalla liikuskelua ja tauottamista edistävät ansioituneet opettajat ja henkilöstön jäsenet kunniamaininnoin.