Aktiivisuutta ja opiskelukykyä edistävä korkeakoulu
Mallin avulla lisätään korkeakouluopiskelijoiden fyysistä aktiivisuutta ja opiskelukykyä, luomalla yhteinen toimintakulttuuri. Malli pohjautuu suosituksiin ja tutkittuun tietoon, sekä kokemuksiin parhaiten toimivista käytänteistä.
Toimintamallin nimi
Mallin avulla lisätään korkeakouluopiskelijoiden fyysistä aktiivisuutta ja opiskelukykyä, luomalla yhteinen toimintakulttuuri. Malli pohjautuu suosituksiin ja tutkittuun tietoon, sekä kokemuksiin parhaiten toimivista käytänteistä.
Kuva
Kuvateksti
Toimintamallin kuvaus, ns. tasapainolautakuva, aktiivisuutta ja opiskelukykyä edistävässä korkeakoulussa on koko korkeakouluyhteisöllä on tietoa ja ymmärrystä hyvinvoinnin merkityksestä oppimisen mahdollistajana.Mistä siis on tehty aktiivinen ja opiskelukykyä edistävä korkeakoulu? Esimerkiksi etäluennon seuraaminen ulkoillen, opetuksen tauottaminen, säädettävä työpöytä, jumppapallo, tasapainotyyny, kampanjat pyöräilyyn ja liikuskeluun, yhteisölliset tilaratkaisut, toimintaohjeet istumisen vähentämiseksi, johdon sitoutuminen ja henkilöstön ja opiskelijoiden kuuntelu.
Näistä ja toimintamallimme mukaisista muista elementeistä on tehty aktiivinen ja opiskelukykyä edistävä korkeakoulu.
Korkeakouluyhteisöillä on tärkeä rooli opiskelijoiden hyvinvoinnin ja liikunnallisen elämäntavan edistämisessä (Hahl 2022). Päivittäisen, arkisen liikkumisen saavuttamisessa ja pitkäkestoisen istumisen tauottamisessa keskeistä on luoda korkeakouluympäristöön myönteinen, salliva ja liikkumaan innostava toimintakulttuuri sekä oppimis- ja opiskeluympäristöt konkreettisilla toimenpiteillä (OLL 2018; Holm ym. 2023).
Liikkumiseen ja paikallaanoloon vaikuttavat yksilöllisten tekijöiden lisäksi myös sosiaalinen ja fyysinen ympäristö sekä poliittinen päätöksenteko (UKK-Instituutti 2021, ks. sosioekologinen malli). Liikkumisen edistämiseen ja paikallaanolon vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä tulisikin näin ollen kohdistaa eri tasoille. Yhteiskunnallisella tasolla opiskelijoiden liikkumista ja opiskelukykyä pyritään edistämään muun muassa Liikkuva opiskelu -ohjelman avulla. (Liikkuva opiskelu -ohjelma 2018).
Runsaan ja yhtäjaksoisen paikallaan olon vähentäminen on terveydellisten syiden lisäksi perusteltua myös opiskelukyvyn näkökulmasta. Istumisen tauottamisella ja aktiivisten taukojen pitämisellä on havaittu olevan myönteisiä vaikutuksia useisiin opiskelukyvyn kannalta tärkeisiin kognitiivisiin tekijöihin, kuten tarkkaavaisuuteen, muistiin ja toiminnanohjaukseen (Haverkamp, Wiersma, Vertessen, van Ewijk, Oosterlaan & Hartman 2020). Jo lyhyetkin tauot, kuten muutaman minuutin mittaiset liikuskeluhetket, vaikuttavat myönteisesti opiskelijoiden keskittymiseen, vireystilaan ja tarkkaavaisuuteen (Haverkamp ym. 2020; Pastor-Vicedo, Prieto-Ayuso, López- Pérez & Martínez-Martínez 2021; Ruiz-Ariza, Suárez-Manzano, Mexcua-Hidalgo & Martínez- López 2022). Työterveyslaitoksen SitFit-tutkimuksen mukaan parin minuutin kävely puolen tunnin välein on tehokkain tapa tauottaa istumatyötä (Mänttäri & Karkulehto 2023).
Toimintamallia kehitettäessä on tavoitteita ja toimenpiteitä edistetty useissa eri sisäisissä verkostoissa, joista ovat vastanneet muun muassa koulutus- ja kehittämispäälliköt, koulutuksesta vastaavat johtajat, vararehtorit sekä henkilöstö- ja palvelupäälliköt. Korkeakoulujen rehtorit ovat toimineet Lupa Liikkua -kampanjaviikkojen suojelijoina ja keskijohtoa on osallistettu muun muassa vuosittain käytävien Nykytilan arviointikeskustelujen kautta.
Opetuksen aikaisen toiminnallisuuden ja tauottamisen edistämisessä opettajilla on keskeinen rooli. Opiskelijat toivovat opettajien ottavan aktiivisen roolin istumisen tauottamisesta. Opettajia on siis tärkeää kouluttaa, jotta he ymmärtävät liikuskelun edistämisen merkityksen opiskelukyvylle ja oman vastuunsa liikuskelun edistäjinä. Opettajien tietämystä ja osaamista aiheesta on tuettu järjestämällä heille Liikkuva oppiminen – tauottamisen pedagogiikkaa -koulutuksia.
Koulutusten pohjalta on myös tuotettu neliosainen Liikkuva oppiminen – tauottamisen pedagogiikkaa -koulutusvideosarja.
Koulut ja korkeakoulut ovat tärkeitä kasvamisen, oppimisen sekä mallin ottamisen ja - luomisen areenoita niin nuorille kuin jo aikuisikään ehtineille opiskelijoille. Korkeakoulujen rooli on merkittävä ajatellen opiskelijoiden tulevia työuria ja tulevaa elämää. Korkeakoulut ovat myös työympäristö tuhansille ammattilaisille. Aktiivisuutta ja opiskelukykyä edistävän korkeakoulun malli on monistettavissa ja jalostettavissa koko yhteiskuntaan, jotta kaikilla olisi lupa liikkua, olla aktiivisia ja voida hyvin.
Korkeakoulujen on laadittava strateginen suunnitelma, jossa on kirjattu aktiivisuutta ja opiskelukykyä edistävät tavoitteet. Strategia auttaa ohjaamaan toimintaa ja resurssien käyttöä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toteuttaminen edellyttää konkreettisia toimenpiteitä, seurantaa ja arviointia edistymisestä sekä tarvittaessa muutosten tekemistä saadun palautteen pohjalta.
Toimenpiteillä vahvistetaan opiskelijoiden ja henkilöstön osaamista ja ymmärrystä, kehitetään oppimis- ja opiskelijaympäristöjä sekä toimintakulttuuria tukemaan opiskelua ja opiskeluarkea lisäämällä fyysistä aktiivisuutta, vahvistamalla hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden kokemusta sekä aktiivista elämäntapaa.
Toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen on oleellinen osa aktiivisuutta ja opiskelukykyä edistävän korkeakoulun toimintaa. Korkeakouluyhteisön kyselytutkimusten lisäksi suositellaan hyödynnettäväksi Liikkuva opiskelu -ohjelman Nykytilan arviointi -työkalua, osallistaen myös johtoa arvioimaan korkeakoulun nykytilaa liikunnallisen toimintakulttuurin näkökulmasta. Tapahtumista, koulutuksista ja webinaareista kerätään systemaattisesti palautetta ja seurataan osallistujamääriä jatkuvan arvioinnin periaatetta hyödyntäen.
Liikkuvan opiskelun Nykytilan arviointi -työkalu toimii myös hyvänä tietopohjana ja välineenä nostaa oleellisia asioita säännöllisesti keskusteluun johdon kanssa. Sitä voidaan hyödyntää eri toimijoiden sitouttamisen lisäksi toiminnan suunnittelussa, priorisoinnissa, kehittämisessä sekä arvioinnissa.
Tauottamis- ja liikkumiskulttuuria tehdään näkyvämmäksi muun muassa palkitsemalla liikuskelua ja tauottamista edistävät ansioituneet opettajat ja henkilöstön jäsenet kunniamaininnoin.
Kansikuva
