Alueella tehty kartoitus alihankintamallin toteuttamisen nykytilasta sekä kartoitettu mahdollisuutta ottaa alihankintamallia laajempaan käyttöön vammaisten henkilöiden työllistymisen tueksi. 

Toimintaympäristö

Etelä-Pohjanmaan maakuntaan kuuluu 18 kuntaa. Maakunnassa on järjestetty sosiaalipalveluita viiden kuntayhtymän ja neljän kunnan toimesta (ks. kuva). Toimintaa on järjestetty paikkakuntakohtaisesti eri tavoin. Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevaa toimintaa järjestetään sosiaalihuoltolain 27 d – e §:n mukaan. Lisäksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisesti  järjestetään työtoimintaa, työhönvalmennusta ja muuta toimintaa.

Jaana Paanetojan selvityksessä (Vammaisten työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan uudistaminen) esitetään, että sosiaalihuollon palvelupolun vahvistaminen on vammaisille henkilöille tarkoitetun työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan uudistamisen päätavoite. Tavoitteena on turvata nykyistä paremmin vammaisen henkilön asema ja oikeudet työllistymiseen liittyvissä palveluissa. Työtoiminta (ns. avotyötoiminta) järjestettäisiin jatkossa alihankintamallilla.

Liitteet
Kuva
Sosiaalipalveluiden järjestäminen Etelä-Pohjanmaalla kunnittain
Sosiaalipalveluiden järjestäminen Etelä-Pohjanmaalla kunnittain
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Alihankintatyön teettämistä maakunnassa selvitettiin kuntiin lähetetyn, sosiaalihuollon tuetun työllistymisen palveluita kartoittaneen kyselyn ohessa. Kyselyyn vastasivat kuntien sosiaalityöntekijät. Kysely toteutettiin touko-kesäkuussa 2021. Alihankintatyön teettämistä ei ole aiemmin kartoitettu Etelä-Pohjanmaalla.

Kyselyyn vastasi kolme alueen kunnista/kuntayhtymistä. Jokaisen vastanneen kunnan/kuntayhtymän alueella alihankintatyötä teetettiin. Kyselyn avulla ei kuitenkaan saatu nykyisistä toimintakäytännöistä juurikaan lisätietoa avoimien kysymysten osalta. Alihankintatyö on tällä hetkellä käytännössä esim. pumpulin tai LVI-alan osien pussitusta. Työtä alihankintana ostavat mm. LVI-liikkeet. Työstä maksetaan ns. työosuusrahaa, eli työstä ei makseta varsinaista palkkaa. Tulona toimintaan osallistuvalla ihmisillä on pääosin eläke.

Alihankintaa tehdään oletettavasti useissa maakunnan toimintakeskuksissa, joissa alihankintatyön teettämistä toteutetaan usein ryhmämuotoisesti. Käytössä voi olla esim. ryhmätyösopimus. Alihankintatyötä toteutetaan alueella tällä hetkellä useamman sosiaalihuollon tuetun työllistymisen palvelussa, kyselyn vastausten perusteella ei kuitenkaan kuntouttavassa työtoiminnassa. Rinnalla kulkevista palveluista kyselyssä mainittiin työtoiminta ja terveydenhuollon palvelut. Käytännöt kuitenkin vaihtelevat alueella paljon.

Toteutussuunnitelma

Tavoitteena on ollut jalkautua maakunnan kaikkiin toimintakeskuksiin syksyn 2021 aikana toteutetun kyselyn jatkotyöstämiseksi. Kierros kuitenkin peruuntui vallinneen pandemian vuoksi. 

Syksyllä 2021 aloitti toimintansa hyvinvointialueen valmisteluun liittyvä työryhmä, johon koottiin laajasti koko maakunnan alueen toimintakeskusten ja työpajojen asiantuntijoita, päätösten tekijöitä ja palveluiden kehittäjiä.  Kokonaisuuden nykytilan analysointia ja kehittämistä on jatkettu em. työryhmässä suoraan osana valmistelua ja kehittämistyötä on tehty osana ryhmän toimintaa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kehittämistyön kohderyhmänä ovat vammaisten henkilöiden työtoiminnan parissa työskentelevät ammattilaiset.

Ideointi

Kartoituksen pohjalta kävi ilmi, että alueella on viime vuosina pyritty asiaan liittyvien haasteiden vuoksi välttämään alihankintatöitä. Alueen muutamissa toimintakeskuksissa tehdään alihankintatöiden tyyppisesti töitä, lisäksi alueella on ollut käytössä ryhmätyösopimuksia. Selvitystyön aikana nousi esiin Suupohjan liikelaitoskuntayhtymän toimintakeskuksen kiinnostus muuttaa perinteinen alihankintamalli ryhmätyösopimukseksi. 

Ratkaisun perusidea

Perinteisen alihankintamallin muuttaminen ryhmätyösopimukseksi. Toimintakeskuksessa tehtävä perinteinen alihankintatyö muutettaisiin työsuhteiseksi siten, että yritys tilaa työn (toimintakeskukselta) ja työ suoritetaan palkkasuhteisena. Tuki ja ohjaus työhön tulee toimintakeskukselta, johon asiakkailla on työsuhde. Mikäli työkyky mahdollistaa siirtymisen avoimille työmarkkinoille, olisi jatkoksi nivottavissa laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus.

Mallia ei ole pilotoitu. 

 

 

Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Alihankintamallin laajentaminen osoittautui haasteelliseksi kokonaisuudeksi, sillä mm. palkanmaksuun ja sopimuksiin liittyvä monimutkaisuus vaativat paljon selvittämistä. Varsinaista alihankintamallin pilotointia ei alueella tehty.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Ryhmätyösopimukset ja asiakaskohtaiset työsopimukset avaavat mm. vammaisille henkilöille väylän työllistyä palkkatyöhön matalalla kynnyksellä. Tuki työhön ja etuusneuvonta ovat tärkeitä mallin mukaista toimintaa toteutettaessa. 

Ennen mallin käyttöön ottoa on tärkeätä selvittää juridiset kysymykset mm. työsopimusten osalta. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Alihankintamallin muuttaminen ryhmätyösopimukseksi mahdollistaisi kehitysvammaisten palkkatyöhön siirtymisen matalalla kynnyksellä.