| Innokylä

Toimintaympäristö

Suomessa väestö ikääntyy ja vähenee tulevina vuosikymmeninä, samalla sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa. Tavoitteena on, että ikäihminen pystyy asumaan pitkään kotonaan mahdollisimman toimintakykyisenä ja turvallisessa ympäristössä. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton "Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023" asettaa yhdeksi keinoksi ikäystävällisen Suomen tavoittelussa digitalisaation ja teknologian hyödyntämisen. Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on vahvistaa perustason palveluja sekä siirtää painopistettä ehkäisevään työhön. Säännöllisen palvelutarpeen ja asiakkaan toimintakyvyn sekä terveyden heikentymisen ennaltaehkäisy ja ennakointi sekä itsenäisen kuntoutumisen tukeminen ovat asioita, joihin tulee tulevilla hyvinvointialueilla kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Teknologian avulla voidaan tukea ikäihmisten kotona asumista, lisätä turvallisuutta ja tuoda omaisille työkaluja auttaa ikäihmistä kotona pärjäämisessä. Teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen parantaa ihmisten hyvinvointia sekä tehostaa palvelujärjestelmän toimintaa, vahvistaa iäkkäiden kuntalaisten palveluiden laatua ja toimivuutta kustannuksia hillitsevästi.

ETENE (2010) on ottanut kantaa hyvinvointiteknologian eettisiin näkökulmiin ja koulutukseen.
Teknologian kehittäminen, arviointi, hankinta ja hyödyntäminen edellyttävät monipuolista asiantuntemusta ja yhteistyötä. Henkilökunnan kouluttaminen on tärkeää.

Työterveyslaitoksen "Hyvinvointia työstä 2030-luvulla: skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä." -julkaisun mukaan tulevaisuuden työelämään kohdistuu haasteita, joten osaamista, tietoa ja luovuutta tulee hyödyntää entistä paremmin!

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hyvinvointiteknologian lisääntyessä myös osaamisen kehittäminen on keskiössä. Opettajien ja tulevien sote-ammattilaisten tietoa ja taitoa sekä asennetta ja motivaatiota tulee kehittää samanaikaisesti. Osaamisen kehittymisellä voidaan lisätä hyvinvointiteknologian käyttöönottoa.

Tavoiteltu muutos

Opettajien tuntemus hyvinvointiteknologiaan ja tämänhetkisiin käytänteisiin ja toimintatapoihin lisääntyy. Opettajat integroivat hyvinvointiteknologian osaksi omia opintojaksoja.

Muutoksen mittaaminen

Ennen työelämään tutustumisen jaksoa toteutetaan anonyymi kysely odotuksista ja tavoitteista. Työelämäjakson jälkeen opettaja palauttaa anonyymin raportin. Molemmat toteutetaan Webropol-kyselytyökalun avulla.

Alustavat tutkimustehtävät:

Miten työelämään tutustuminen muuttaa osallistujien ymmärrystä hyvinvointiteknologiasta ja siihen liittyvästä prosessista?
Miten hyvinvointiteknologia integroidaan osaksi omia opintojaksoja?

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä oli LAB-ammattikorkeakoulun kymmenen hyvinvointialan opettajaa (hoitotyö, fysioterapia ja sosiaaliala). Välillisenä kohderyhmänä ovat ammattikorkeakoulun sote-alan opiskelijat.

Opettajat osallistuivat työelämäjakson suunnitteluun ja toteutukseen. Opettajille järjestettiin perehdytystä ja kerättiin toiveita. Uuden osaamisen integrointi opintojaksoille on opettajan vastuulla.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Opettajien työelämäjaksot toteutettiin pääsääntöisesti Eksoten eri toimintayksiköissä Lappeenrannassa ja ympäristökunnissa kevään ja syksyn 2022 aikana. Työelämäjakson kesto oli 40 tuntia. Mukana olleet opettajat kouluttavat ammattikorkeakoulussa ensihoitajia, sairaanhoitajia, terveydenhoitajia ja sosionomeja.

Työelämäjakson teemana oli hyvinvointiteknologia kotona asumisen tukena. Tavoitteena oli, että opettajien tuntemus hyvinvointiteknologiaan ja tämänhetkisiin käytänteisiin ja toimintatapoihin lisääntyy. Lisäksi tavoitteena oli työelämäjakson tuottaman osaamisen integrointi osaksi AMK-opetusta.

Opettajien työelämäjakson kohteet määräytyivät teeman ja oman osaamisen vahvistamisen mukaisesti. Työelämäjakson aikana opettajat reflektoivat tavoitteitaan hankkeen tavoitteisiin sekä suunnittelivat lisääntyneen hyvinvointiteknologiaosaamisen ottamista osaksi opetusta.

Opettajien osaamisen lisääminen tulee vaikuttamaan AMK-opiskelijoiden käytännön osaamiseen teorian ja käytänteiden osalta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Mallia on esitetty osaksi LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön toimintaa osana opettajien oman osaamisen kehittämistä. Malli on pilotoitu hankkeessa, ja prosessin jatkokehittäminen jää organisaation vastuulle. Toiminta ja mallin edelleen kehittäminen tarvitsee jatkossa koordinaatiota ja nimetyn vastuutahon.

Opettajan resurssi työelämän jaksolla on 40 tuntia, tarve arvioidaan tavoitekeskusteluissa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Malli on sovellettavissa myös muiden koulutusalojen toimintaan.

Huolellinen suunnittelu, valmistelu ja organisointi on tärkeää. Yhteiset ohjeistukset ja pelisäännöt kannattaa luoda ennen toteutusta yhteistyössä työelämään tutustumisen paikkojen kanssa.

Huomioitavia asioita:

Opettajien pois jäänti tutustumisjaksolta (esim. sairastuminen), jolloin osaamistavoitteita ei saavuteta. Riittävän tuen ja perehdytyksen järjestäminen ja saaminen työpaikoilla. Jos työelämäjakso ei toteudu toivotussa paikassa, vaikuttaako tämä oppimisen motivaatioon? Uutta osaamista ei voida integroida opetukseen eri syistä. Opettajien omat arvot ja eettiset ristiriitatilanteet tulee huomioida teknologiaan liittyen työelämään tutustumisen jaksoilla.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Työelämäjaksolle osallistuneille opettajille toteutettiin anonyymi Webropol-kysely ennen työelämäjaksoa ja sen jälkeen. Tuloksia arvioitiin seuraavien kysymyksien pohjalta:

Miten työelämään tutustuminen muuttaa osallistujien ymmärrystä hyvinvointiteknologiasta ja siihen liittyvästä prosessista?
Miten hyvinvointiteknologia integroidaan osaksi omia opintojaksoja?

Tulokset

Opettajien (n=10) odotukset työelämäjaksolle täyttyivät asetettuja tavoitteita syvällisemmin ja laajemmin. Konkreettisesti uutena asiana mainittiin muun muassa tutustuminen potilastietojärjestelmään ja sähköinen kirjaaminen. Uusista digitaalisista työvälineistä mainittiin muun muassa oirenavigaattorit, toimintakykymittarit, turvahälyttimet ja kameravalvonta. Työelämäjakson kuvattiin mm. olleen erittäin silmiä avaavaa. Tieto ja ymmärrys hyvinvointiteknologiasta ja sen käytöstä lisääntyi työelämäjaksolla, saadusta hyvinvointiteknologiatiedosta on hyötyä opetuksessa laajasti. Teknologiaa voi integroida kaikkeen opetukseen, harjoittelu mukaan lukien. Oman osaamisen ajantasaistamisen lisäksi jakso auttoi saamaan arvokasta tietoa työelämäkonkretiasta sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan liittyvistä yhteistyömahdollisuuksista.

Johtopäätökset

Ammattikorkeakoulutukseen halutaan ja tarvitaan ajantasaista tietoa työelämän sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöstä. Sote-tieto uusiutuu kiihtyvästi, digitalisaatio muuttaa toimintatapoja ja hyvinvointiteknologia mm. edistää ikääntyvien asiakkaiden omaa osallisuutta kotona selviytymisessä. Kehittämisehdotuksena on, että työelämäjakso vakiinnutetaan osaksi opetustyötä. Työelämäjakson tulee toistua ajallisesti riittävän useasti opetustyöuran aikana.

AMK-opettajien työelämäjaksot teknologiaosaamisen käytänteiden päivittämiseksi

AMK-opettajien työelämäjaksot teknologiaosaamisen käytänteiden päivittämiseksi 