Ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät erityisen tuen lapsiperheille ja -nuorille
STM on myöntänyt valtionavustusta E-S Tulevaisuuden sotekeskus- hankkeelle, johon kuuluu pilotti: Psykososiaalisen tuen kehittäminen, ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät erityisen tuen asiakkaille ja heidän perheilleen.
Oivalla ja ymmärrä
Ammatillisesti ohjattujen vertaistukiryhmien toimintaympäristöt ovat moninaisia ja paremminkin puhutaan vertaistukiryhmäläisten toimintaympäristöistä. Ammattilainen tuo ryhmään asiantuntemustaan sairaus-ja/tai vammaryhmäkohtaisesta uusimmasta näyttöön perustuvasta tiedosta. Ammattilaisen toimintaympäristö on sekä sosiaali-ja terveydenhuollon ympäristöt että asiakkaan tai potilaan ympäristöt ainakin osittain.
Pilotin tarkoituksena on ollut kehittää ammatillisesti ohjattua vertaistukiryhmätoimintaa, jonka tavoitteena on ollut olla osa ryhmiin valikoituneiden henkilöiden psykososiaalista kuntoutusta. Viime vuosina julkisen sektorin toimintana ammatillisesti ohjattua vertaistukea on tarjonnut lähinnä Kansaneläkelaitos sopeutumisvalmennuskurssien muodossa. Ensitietovaiheen tärkeys tunnistetaan, mutta käytännössä diagnoosin jälkeinen ohjautuminen vertaistuen tai oikeanlaisten palvelujen piiriin vaatii yksilöiltä ja perheiltä aktiivisuutta ja voimavaroja. Oikea-aikaisella tuella ja palvelulla voidaan vaikuttaa myöhemmin raskaampien ja myös kalliimpien palvelujen tarpeeseen.
Pilotin kohderyhmänä ovat olleet Etelä-Savon alueen lapsiperheet ja nuoret, joilla on ollut erityisen tuen tarve, kuten neuropsykiatrian kirjon häiriö. Pilottiryhmät valittiin ammattilaisilta tulleiden ehdotusten perusteella. Ehdotusten pohjalta muodostettiin kaksi ryhmää; peruskoulun päätösvaiheessa/itsenäistymisvaiheessa olevien nuorten ryhmä ja pienempien lasten vanhempien ryhmä. Ryhmät ovat kokoontuneet etäyhteydellä ammattilaisten ohjaamana kerran kuukaudessa elokuusta 2022 alkaen ja viimeinen tapaaminen on toukokuussa 2023.
Pilotissa on pidetty kirkkaana mielessä se, että pilotointia on tehty tämän tietyn asiakasryhmän kohdalla, mutta kehittämistyötä ja raportointia on tarkasteltu jatkuvasti siitä näkökulmasta, että ammatillisesti ohjattujen vertaistukiryhmien sapluuna pidetään sellaisena, että sitä voitaisiin vaivattomasti monistaa eri sairaus-ja vammaryhmien ja eri-ikäisten asiakkaiden ja potilaiden tarpeisiin.
Kehittäjäjoukon perustana oli kehittäjäkumppaneina pilottia aloittaneet Vaalijalan kuntayhtymä ja Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote, 1.1.2023 alkaen Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa. Pilottisuunnitelman mukaisesti mukaan kutsuttiin varhain paikallisia kolmannen sektorin toimijoita sekä alueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatusalan ammattilaisia. Yhteiskehittämistä aloitettiin varhain myös Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa liittyen 3X10D-mittarin selkoversion kehittämiseen. Innostamista ja yhteisen työskentelyn suuntaamista ei tältä joukolta vaadittu paljoa, sillä kaikilla toimijoilla oli alusta asti erinomainen ymmärrys siitä, mitä oltiin tekemässä ja mitä kohti vaihe vaiheelta suuntaamassa.
Ammatillisesti ohjattu vertaistuki palveluksi julkiselle sektorille. Kustannustehokkuutta oikea-aikaisen palvelun tarjoamisella. Ammattilaisen, organisaation ja yhteiskunnan näkökulmasta toteuttamiskelpoista ja aidosti mahdollista palvelua.
Pilotissa on mitattu asiakkaiden omaa kokemusta elämäntilanteestaan käyttämällä 3X10D-elämäntilannemittarin perheversiota sekä vielä kehitteillä olevaa selkoversiota. Olemme tehneet yhteistyötä kehitystyössä Diakoni-ammattikorkeakoulun kanssa.
Pilotin kohderyhmänä ovat olleet Etelä-Savon alueen lapsiperheet ja nuoret, joilla on ollut erityisen tuen tarve, kuten neuropsykiatrian kirjon häiriö. Pilottiryhmät valittiin ammattilaisilta tulleiden ehdotusten perusteella. Ehdotusten pohjalta muodostettiin kaksi ryhmää; peruskoulun päätösvaiheessa/itsenäistymisvaiheessa olevien nuorten ryhmä ja pienempien lasten vanhempien ryhmä. Kohderyhmänä tässä pilotissa olivat siis erityisen tuen lapset ja nuoret ja heidän perheensä. Erityinen tuki täsmentyi neuropsykiatrian kirjon häiriöksi. Vertaistuki ja vertaisuuden kokemus muodostuu ryhmissä yhdistävästä asiasta tai tilanteesta. Kaikilla pilotin asiakkailla tunnistettiin tarve vertaistukiryhmämuotoiselle psykososiaaliselle kuntoutukselle.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty henkilökohtaisella strukturoidulla alkuhaastattelulla ja esitietoja keräämisellä. Esitiedoissa korostui nimenomaan lapsen, nuoren ja /tai perheen kokemukset, tarpeet ja toiveet. Alkuhaastattelun pohjalta saatiin osallistujilta toiveita ryhmäkertojen aiheista ja sisällöistä. Kaikki osallistujat ovat tehneet sekä vertaistukiryhmien alussa ja lopussa elämäntilannemittarikysely 3X10D:n, jolla on ollut tavoitteena mitata ja arvioida osallistujien kokemusta omasta elämästään ja tarkastella, onko ryhmäkauden aikana syntynyt muutoksia. Osallistujilta on kerätty jokaisen kerran jälkeen palautetta sekä mahdollisuutena antaa sitä kasvokkain mutta myös nimettömänä erilaisia digitaalisia yhteistyöskentelyn välineitä käyttäen. Ryhmissä on myös painotettu matalaa kynnystä olla kokoontumisten välillä yhteydessä ryhmää vetäneeseen ammattilaiseen mikäli herää kysymyksiä tai tarvetta keskustella.