Ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät erityisen tuen lapsiperheille ja -nuorille
STM on myöntänyt valtionavustusta E-S Tulevaisuuden sotekeskus- hankkeelle, johon kuuluu pilotti: Psykososiaalisen tuen kehittäminen, ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät erityisen tuen asiakkaille ja heidän perheilleen.
Toimintamallin nimi
STM on myöntänyt valtionavustusta E-S Tulevaisuuden sotekeskus- hankkeelle, johon kuuluu pilotti: Psykososiaalisen tuen kehittäminen, ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät erityisen tuen asiakkaille ja heidän perheilleen.
Pilotissa on ollut kokeilussa ja kehitetty ammatillisesti ohjattujen vertaistukiryhmien toiminnan yleiset ohjeet ja työskentelyn portaat. Pilotissa on kokeiltu kahdessa ryhmässä rajattujen asiakasryhmien kanssa, mutta ratkaisumme perusidea on sovellettavissa eri sairaus-ja vammaryhmien parissa työskentelevien ammattilaisten käyttöön.
Ammatillisesti ohjattujen vertaistukiryhmien toimintaympäristöt ovat moninaisia ja paremminkin puhutaan vertaistukiryhmäläisten toimintaympäristöistä. Ammattilainen tuo ryhmään asiantuntemustaan sairaus-ja/tai vammaryhmäkohtaisesta uusimmasta näyttöön perustuvasta tiedosta. Ammattilaisen toimintaympäristö on sekä sosiaali-ja terveydenhuollon ympäristöt että asiakkaan tai potilaan ympäristöt ainakin osittain.
Pilotin kohderyhmänä ovat olleet Etelä-Savon alueen lapsiperheet ja nuoret, joilla on ollut erityisen tuen tarve, kuten neuropsykiatrian kirjon häiriö. Pilottiryhmät valittiin ammattilaisilta tulleiden ehdotusten perusteella. Ehdotusten pohjalta muodostettiin kaksi ryhmää; peruskoulun päätösvaiheessa/itsenäistymisvaiheessa olevien nuorten ryhmä ja pienempien lasten vanhempien ryhmä. Kohderyhmänä tässä pilotissa olivat siis erityisen tuen lapset ja nuoret ja heidän perheensä. Erityinen tuki täsmentyi neuropsykiatrian kirjon häiriöksi. Vertaistuki ja vertaisuuden kokemus muodostuu ryhmissä yhdistävästä asiasta tai tilanteesta. Kaikilla pilotin asiakkailla tunnistettiin tarve vertaistukiryhmämuotoiselle psykososiaaliselle kuntoutukselle.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty henkilökohtaisella strukturoidulla alkuhaastattelulla ja esitietoja keräämisellä. Esitiedoissa korostui nimenomaan lapsen, nuoren ja /tai perheen kokemukset, tarpeet ja toiveet. Alkuhaastattelun pohjalta saatiin osallistujilta toiveita ryhmäkertojen aiheista ja sisällöistä. Kaikki osallistujat ovat tehneet sekä vertaistukiryhmien alussa ja lopussa elämäntilannemittarikysely 3X10D:n, jolla on ollut tavoitteena mitata ja arvioida osallistujien kokemusta omasta elämästään ja tarkastella, onko ryhmäkauden aikana syntynyt muutoksia. Osallistujilta on kerätty jokaisen kerran jälkeen palautetta sekä mahdollisuutena antaa sitä kasvokkain mutta myös nimettömänä erilaisia digitaalisia yhteistyöskentelyn välineitä käyttäen. Ryhmissä on myös painotettu matalaa kynnystä olla kokoontumisten välillä yhteydessä ryhmää vetäneeseen ammattilaiseen mikäli herää kysymyksiä tai tarvetta keskustella.
Toimintamallia juurrutetaan mm. ammattilaisten aamukahvi-palavereiden avulla sekä luomalla myös Tussitaikurit- video nettiin.
Kansikuva
