| Innokylä

Toimintaympäristö

Alueella väestön palvelutarve on suuri, syntyvyys vähäistä ja ikääntyneiden osuus väestöstä on maan suurimpia. Väestöstä yli 80 prosenttia asuu Kotkan ja Kouvolan kaupungeissa, joiden väestön väheneminen on ollut ja tulee ennusteen mukaan olemaan merkittävää. Kymenlaakson elinkeinorakenne on muovautunut 2000-luvulla erityisesti metsäteollisuuden rakennemuutoksen myötä. Työttömyys on monimuotoista, ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria aikuisia on suhteellisesti maan eniten.

Sosiaali- ja terveydenhuollon osaavan henkilöstön saatavuus on ollut pitkään haastavaa Kymenlaakson alueella. Erityisesti perusterveydenhuollon lääkäreiden rekrytointi on ollut vaikea jo vuosien ajan. Haasteet ovat laajentuneet yhä useampiin ammattiryhmiin.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kymenlaaksossa Suomen kestävän kasvun -ohjelmaa toteutetaan rakentamalla alueelle toimiva digitaalinen sosiaali- ja terveyskeskus, joka palvelee alueella asuvia kuntalaisia laajasti. Digitaalinen sote-keskus-hankkeessa kehitettävät toimintamallit, digitaaliset työvälineet, uudet innovaatiot ja palveluratkaisut hyödyttävät ensisijaisesti kolmea kohderyhmää.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten vetovoimatekijöiden vahvistamisella haetaan mahdollisuutta vastata alueen kroonistuneeseen ammattilaisvajeeseen. Ammattilaisvaje vaikuttaa myös merkittävästi palveluihin pääsyyn sekä palveluiden järjestämisestä syntyvään kustannusten nousuun. Hankkeessa kehitettävistä sote-ammattilaisten ratkaisuista hyötyvät niin hoitohenkilökunta, sosiaalityön ammattilaisten kuin lääkärit, eli ensisijainen kohderyhmä on yli 5 000 Kymsoten sote-työntekijää.

Kansalaisen sähköisen asioinnin, etä- ja digipalveluiden sekä asiakasohjauksen kehittämistyöllä tähdätään koronaviruspandemian aiheuttaman hoitovelan purkuun ja hoitotakuun toteutumiseen alueella.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Hankkeen suunnitteluvaiheessa, vuonna 2022 tunnistetaan ja määritellään tarkasti ne palvelut, joissa koronavelkaa on syntynyt ja ne asiakassegmentit, jotka erityisesti ovat kärsineet pandemia-ajasta johtuvasta kiireettömän hoidon viivästymisestä. Näiden ryhmien hoito-, palvelu- ja kuntoutusvajeen määrä ja luonne analysoidaan. Kehittämisessä keskitytään heikossa ja haavoittuvassa asemassa oleviin asiakas- tai potilasryhmiin, joiden hoito- ja palvelukokonaisuuksissa Kymenlaaksossa on suurin kehittämistarve ja -valmius.

Hankkeen toisena kohderyhmä ovat heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevat asiakas- ja potilasryhmät, joiden hoito- ja palvelukokonaisuuksiin liittyen alueella on suurin kehittämistarve ja -valmius. Kymenlaakson alueen haavoittuvassa asemassa oleviksi erityisryhmiksi on alustavasti tunnistettu:

Henkilöt, joilla joko on tai on kohonnut riski sairastua mielenterveys- tai päihdehäiriöihin. Heitä ovat esim. nuorisotyöttömät, lapset ja nuoret, joilla on psyykkistä kuormittuneisuutta.
Haavoittuvassa asemassa olevat lapset, nuoret ja perheet. Tällaisia ovat esim. ne nuoret, jotka ovat koronapandemian aikana pudonneet opinnoista tai työelämästä tai ne työttömäksi jääneet nuoret aikuiset, joilla on taloudellisista tai sosiaalisista syitä ollut haasteellista hakeutua avun piiriin.
Pitkäaikaissairaat tai pitkäaikaissairauksiin kohonneen riskin henkilöt, esimerkiksi he, joiden sairaus on jäänyt joko tunnistamatta tai hoitamatta.

Hankkeen kolmas keskeinen kohderyhmä ovat Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten vetovoimatekijöiden vahvistamisella haetaan mahdollisuutta vastata alueen kroonistuneeseen ammattilaisvajeeseen. Ammattilaisvaje vaikuttaa myös merkittävästi palveluihin pääsyyn sekä palveluiden järjestämisestä syntyvään kustannusten nousuun. Hankkeessa kehitettävistä sote-ammattilaisten ratkaisuista hyötyvät niin hoitohenkilökunta, sosiaalityön ammattilaisten kuin lääkärit, eli ensisijainen kohderyhmä on yli 5 000 Kymsoten sote-työntekijää.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Hanketyöntekijät

Ammattilaiset

Tavoiteltu muutos

Hankkeen lopputuloksena Kymenlaaksossa on toimiva, asiakaslähtöinen sekä monialainen digitaalinen sote-keskus. Ammattilaisen työpöytä kokoaa asiakasohjauksen työkalut yhteen ja helpommin käytettäväksi ammattilaisille. Työpöydän avulla helpotetaan ammattilaisen tiedonhakua ja asiakkuuksien hallintaa. Kehitystyöllä haetaan sujuvuutta ammattilaisen toimintaan asiakaspalvelutilanteessa.

Lopputuloksena saadaan hyvinvointialueelle työskentelyn helpottamiseksi ja vetovoimatekijöiden vahvistamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten digitaaliset ohjeet, työkalut ja käytännöt, joilla turvataan palveluntuotannon henkilöstöresurssia. Hankkeessa kehitettäviä sähköisen asioinnin, etä- ja digipalveluiden sekä asiakastunnistuksen ja -ohjauksen menetelmiä tullaan levittämään muille hyvinvointialueille ja jatkokehittämään niitä yhteistyössä muiden alueiden kanssa tulevaisuudessa

Muutoksen mittaaminen

Työtyytyväisyyskysely sekä asiakkaiden näkökulmasta ammattilaisilla on parempi kokonaisymmärrys heidän tilanteestaan (kyselytutkimus).

Toteutussuunnitelma

Tulee selvittää mitä ohjelmia/työkaluja ammattilaiset käyttävät työpöydällään. Lisäksi kootaan kaikki ne työkalut, jotka eivät vielä ole sijoitettuna ammattilaisen työpöydälle. Ohjelmistojen/ työkalujen sijoittaminen LC työpöydälle tapahtuu minikontekstihallinnan kautta.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Potilastietojärjestelmän linkkipuuhun sijoitetaan minimikontekstinhallinnan kautta kaikki tunnistetut ammattilaisten käyttämät muut työkalut/ sivustot, jotta ammattilaisten ei tarvitse siirtyä potilastietojärjestelmästä ulos kirjautuakseen muualle. Työkalut/ sivustot aukeavat tämän jälkeen ammattilaisille ilman eri kirjautumista sisään.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Tieto linkeistä lisätään hyvinvointialueella käytössä olevaan Pelikirjaan, joka löytyy organisaation intranetista. Pelikirja sisältää kaikki ammattilaisten käytettävissä olevat sovellukset ja niiden ohjeet.

Tehtävään kannattaa varata resurssia, koska minimikontekstinhallintaan soveltuvien työkalujen/ sivustojen vie aikaa. Myös ammattilaisten käyttämien työkalujen/ sivustojen selville saaminen vie aikaa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Tämä toimintamalli soveltunee kaikkien potilastietojärjestelmiä käyttäviin hyvinvointialueisiin. Oikotietä tässä ei ole, selvitystyön perusteellisuus ratkaisee hyvän lopputuloksen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Selvityksen aikana löytyi monta uutta sovellusta, joita ei ollut vielä liitetty potilastietojärjestelmän linkkipuuhun minimikontekstinhallinnan kautta. Tämä on helpottanut ja nopeuttanut ammattilaisten työntekoa, koska ei enää tarvitse muistella ja etsiä jokaiseen eri työkaluun/ sivustoon tunnuksia ja salasanoja.

Ammattilaisen työpöytä , Kymenlaakson HVA (RRP, P4, I4)