Anestesiahammashoito perusterveydenhuollossa selvitys
Anestesiahammashoito perusterveydenhuollossa palvelee potilasryhmää, jonka hammashoito perusterveydenhuollossa on syystä tai toisesta osoittautunut mahdottomaksi, mutta potilasryhmä ei täytä erikoissairaanhoidon kriteereitä.
Anestesiahammashoito perusterveyenhuollossa on käytössä osassa Suomen Sairaanhoitopiirejä. Toiminnan esiintyvyyteen vaikuttavat yhteiskunnan lainsäädäntö ja etenkin keskittämisasetus, joka on haasteena toiminnan käynnistämiselle.
Kustannukset ovat korkeat, jos toimintaa verrataan perushammashoidon palveluun. Kustannustehokkuus syntyy, kun potilas saadaan hoidettua kerralla terveeksi ja aikaa muun väestön hoitoon vapautuu etenkin päivystyksestä. Kustannustehokkuutta ja hoitoon sitoutumista tavoitellaan hoitoprosessin aikana terveydenedistämisen menetelmin ja verkostomaisen yhteistyön avulla sekä arvioimalla potilaan tilannetta säännöllisesti korjaavan hoidon jälkeen.
Asiakasryhmänä ovat paljon palveluita tarvitsevat potilaat, jotka kuormittavat niin perusterveydenhuoltoa, mutta etenkin päivystystä. Potilaat hoidattavat oireilevia hampaitaan yksitellen, mutta eivät sitoudu kokonaishoitoon. Potilaista nousevat erityisryhmät kuten muistisairaat ikäihmiset, mielenterveysongelmista kärsivät, maahan muuttaneet ja pelkopotilaat, joita on kaikissa ikäryhmissä, mutta tarkoituksena on tavoittaa etenkin heikossa asemassa olevat lapset ja nuoret.
Terveyserojen kaventaminen ja palveluiden saatavuuden varmistaminen koko väestölle on tärkeää. Palvelun avulla vahvistetaan kainuulaisten suun terveydentilaa, joka heijastuu hyvinvointina väestöön. Toiminta vapauttaa perusterveydenhuollon hammashoidon resursseja perustyöhön. Tavoitteena on vähentää hammashoitojonon muodostumista.
Potilaan saama hyöty on merkittävä. Suun terveydentila paranee yhdellä kerralla ja terveydenedistämisen tuki sekä verkostomainen yhteistyö mahdollistaa hyvän omahoidon toteutumisen. Kivuton suun tilanne mahdollistaa omahoidon toteuttamisen ja muutoksen. Suun terveyden tilan parantuminen vaikuttaa potilaan kokemaan häpeän tunteeseen ja vähentää näin ollen syrjäytymisen riskiä, mahdollistaen potilaan osallistumisen täysipainoisesti sosiaalisen ympäristön toimintaan.
Suomen perustuslain (PeL) (731/1999) 19§ 3 momentin mukaisesti, ” Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.” Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 10§ mukaan “Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä terveydenhuollon palvelut sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän asukkaiden hyvinvointi, potilasturvallisuus, sosiaalinen turvallisuus ja terveydentila sekä niihin vaikuttavien tekijöiden seurannan perusteella lääketieteellisesti, hammaslääketieteellisesti tai terveystieteellisesti arvioitu perusteltu tarve edellyttävät. Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on huolehdittava vastuullaan olevien asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja saatavuudesta yhdenvertaisesti koko alueellaan.” Hoitotakuun myötä mitattava hoidontarpeeseen vastaaminen on kainuulaisten näkökulmasta riittämättömällä tasolla. Jonoja syntyy hammashuollossa siitä huolimatta, että jonopurkua on toteutettu yksityisten palveluiden voimin.
Perustelemme toiminnan aloittamista myös PeL 22§ mukaan “Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen”, jolloin heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevat potilasryhmät ovat oikeutettuja hyvään terveydenhoitoon. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) 3§ 1 momentin mukaan “Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus ilman syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä.” Suun terveydenhuolto on tunnistanut terveydellisen syrjinnän riskin, jonka poistamiseksi palveluita tulee tuottaa anestesiahammashoidon ja perusterveydenhuollon hammashoidon rajapinnalle jääneille potilasryhmille, joille anestesiahammashoito perusterveydenhuollossa on ainoa vaihtoehto hoidon toteuttamiseksi ja hyvän suun terveydentilan saavuttamiseksi. Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) 5§ mukaan, “Viranomaisen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Edistämistoimenpiteiden on oltava viranomaisen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia.”
Haluamme vastata TervHL 34§ ja Valviran (EOA dnro 4915/2013) kehotukseen palvelutarpeen mukaisen toiminnan tuottamiseksi. TervHL (1326/2010) 3§ 2 momentin mukaan ”perusterveydenhuollolla hyvinvointialueen järjestämää väestön terveydentilan seurantaa, terveyden edistämistä ja sen osana terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia, suun terveydenhuoltoa”, ” siltä osin kuin niitä ei järjestetä sosiaalihuollossa tai erikoissairaanhoidossa”. Edellä mainitut lain kohdat puoltavat anestesiahoidon järjestämistä perusterveydenhuollossa, koska kyseisen kohderyhmän hoitaminen erikoissairaanhoidossa estyy resurssin ollessa vähäinen ja potilaiden terveydentilan ollessa riittävä perusterveydenhuollon palveluihin.
LÄHTEET
EOA 31.10.2014 dnro 4915
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) 3§: Oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun
Suomen Perustuslaki (731/1999) 19§: Oikeus sosiaaliturvaan
Suomen Perustuslaki (731/1999) 22§: Perusoikeuksien turvaaminen
Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 3§: Määritelmät
TervHL (1326/2010) 10§: Palvelujen saavutettavuus ja yhdenvertainen saavutettavuus
TervHL (1326/2010) 34§: Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma
Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) 5§: Viranomaisen velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta
Anestesiahammashoidon selvityksessä mukana oli toimintaryhmä, joka muodostui kolmesta hammaslääkäristä ja kolmesta hammashoitajasta, johtavasta hammaslääkäristä ja suunnittelijasta. Ryhmä tutustui Oulun kaupungin tuottamaan anestesiahammashoitoon perusterveydenhuollossa. Toimintaa tarkasteltiin oman ammatillisen toiminnan näkökulmasta ja jokaisella ryhmän jäsenellä oli yksilöity selvitystehtävä. Tehtävät ja ideat kerättiin tutustumiskäynnin jälkeen kyselyn avulla.
Toiminnan tavoitteena on potilaan hyvän suun terveydentilan mahdollistaminen, joka edistää potilaan kivutonta suun tunnetta, vaikuttaen omahoidon onnistumiseen, jolla pyritään potilaan itsenäiseen toimijuuteen oman suun terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Hyvän ennaltaehkäisevän toiminnan myötä tuetaan potilasta muutoksessa ja sitoutetaan omahoidon lisäksi hammashoidon oikea-aikaisiin palveluihin. Yksilön vaikutukset ovat merkittävät lisäten elämän laatua ja mahdollistaen esimerkiksi sosiaaliseen ympäristöön kiinnittymisen, jolla voi olla positiiviset vaikutukset työllistymisen ja sosiaalisen kanssakäymisen näkökulmasta. Yksilövaikutukset heijastuvat yhteiskuntaan väestön hyvinvoinnin- , terveyden- ja elämänlaadun mittareissa.
Muutosta voidaan mitata
- yksilön toimenpiteiden määrässä
- hammashoitoloiden päivystyskäyntien määrässä
- jonotilanne
- peruttamattomat poisjäännit
- NHG-data
- Anestesiahammashoidon toiminnan käynnistämiseksi tulee toteuttaa kilpailutus yhteistyössä hankitatoimiston kanssa anestesiahoidon yksityisille yrityksille. Kilpailutuksessa tulee huomioida palvelun tarpeet esimerkiksi potilaille suunnattu puhelintuki anestesiahoidon puolesta.
- Hammashoidon henkilökunnalle tulee järjestää tarvittava koulutus
- Työhyvinvoinnin edistämiseksi tulee suunnitella työn tauottaminen ja työfysioterapeutin käynnit toiminnan alkuvaiheessa
- Toiminnassa huomioidaan lisääntynyt hammashoitajaresurssin tarve -ajanvaraus asiat
- Ehkäisevän hoidon suunnitelman toteuttaminen ja kehittäminen, digitalisaation hyödyntäminen
- Verkostomaisen yhteistyön käynnistäminen NOPSA lapsille ja nuorille
- Verkostomaisen yhteistyön käynnistäminen heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden tavoittamiseksi ja hoitoon ohjautumiseksi -omahoidon tukemisen kehittäminen
TYKS:in ylilääkäri ja vastuualuejohtaja Soukka kertoo suu- ja leuka-alueen sairauksien esiintyvyyden lisääntymisestä. Hampaiden lisääntyminen on huomioitu ikäihmisillä, joiden riskinä heikolle suun terveydelle on esimerkiksi muistisairaudet. Lasten osuus hammashoidon anestesiahoidossa on myös lisääntynyt. Kohderyhmänä ovat pelkäävät ja erityisen huonokuntoiset hampaat omaavat lapset. (Rajavaara 2019,49). Syitä huonoon suun terveydentilaan on monia, joista Soukka nostaa yhtenä esimerkkinä perheen henkiset voimavarat, joita ei ole lapsen omahoidon toteuttamiseksi. Mahdollisuutena lasten suun terveyden parantamiseksi Soukka ehdottaa yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa. Pitkittynyt korjaavanhoidon puuttuminen voi ääritapauksessa johtaa vakavaan yleisterveyttä uhkaavan infektioon. (Rosvall, 2022.) Muita kohderyhmiä ovat autistisen kirjon omaavat lapset ja nuoret sekä kehitysvammaiset. (Parry, Brosnan, Newton, Linehan & Ryan, 2021; Lim & Borromeo, 2019).
Lisäksi asiakasymmärrystä, ymmärrystä palvelun tarpeista ja tuen muodoista on kerätty sote alan ammattilaisilta, jotka toimivat heikkojen ja haavoittuvien asiakasryhmien kanssa ja asiakasryhmien kanssa tehtyjen teemahaastatteluiden avulla.
LÄHTEET
Parry, J, Brosnan, S, Newton J. T., Linehan, C. & Ryan, C. 2021. Brief Report: Analysis of dental treatment provided under general anaesthesia for children and young adults with autistic spectrum disorder and identification of challenges for dental services. Journal of Autism & Developemental Disorders 11/2021 (4698-4703). Brief Report: Analysis of Dental Treatment Provided Under General Anaesthesia for Children and Young Adults with Autistic Spectrum Disorder and Identification of Challenges for Dental Services | SpringerLink (jyu.fi)
Rajavaara, P. 2019. Children’s dental general anaesthesia –reasons and associated factors. Juvenes print. Oulu, Oulun yliopisto. Viitattu 9.8.2022, Children’s dental general anaesthesia : reasons and associated factors (oulu.fi)
Rosvall, M. 2022. Noin 1,5 miljoonaa hammashoitokäyntiä jäi väliin koronavuosina – iäkkäiden ja lasten hampaat huolestuttavat ylilääkäriä. Yle uutiset. Viitattu 4.8.2022, Noin 1,5 miljoonaa hammashoitokäyntiä jäi väliin koronavuosina – iäkkäiden ja lasten hampaat huolestuttavat ylilääkäriä (yle.fi)
Anestesiahammashoito perusterveydenhuollossa selvitys antaa valmiudet uuden palvelun käynnistämiselle.
Kuva
Toiminnan käynnistämiseksi tarvitaan kilpailutus, asianmukaiset tilat, hammashuollon henkilökuntaa, osaamisen vahvistamista koulutuksen avulla, taloudellinen resurssi anestesiapalvelun ostamiseksi ja ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämisen potilaiden riittävän tuen, omahoidon vahvistamiseksi ja hammashoitoon sitoutumiseksi.
Toiminnan vakiintumista ja tarpeellisuutta voidaan perustella kustannustehokkuuteen liittyvien mittareiden perusteella.
Anestesiahammashoito perusterveydenhuollossa edistää väestön yhdenvertaisuutta hammashoitoon pääsyn osalta ja vaikuttaa osaltaan myös resurssien tehokkaaseen kohdentamiseen, joka heijastunee kasvavaan jonotilanteeseen.
Ymmärrys heikosta ja haavoittuvasta asiakasryhmästä hammashoidossa käsittää myös pelkopotilaat ja heidän heikot suun terveyden tilat. Julkisen hammashuollon palvelun tulee edistää yhdenvertaisia mahdollisuuksia hoitoon pääsyyn ja hammashoidon toteutumiseksi. Hammashoitopelko ja taloudellinen köyhyys ovat este palveluihin hakeutumiseksi yksityisellä sektorilla.
Terveyden edistämisen toimintaa, moniammatillista yhteistyötä ja tukea tulee kehittää sekä tarjota toiminnan myötä, jotta potilas sitoutuu omahoitoon ja hammashoitoon. Muutoksen tukeminen laajan kokonaishoidon aikana ja sen jälkeen edistävät palvelun vaikutuksia ja vaikuttavuutta, jotka näyttäytyvät positiivisesti niin yksilölle, organisaatiolle kuin yhteiskunnalle.