Anestesiahammashoito perusterveydenhuollossa selvitys
Anestesiahammashoito perusterveydenhuollossa palvelee potilasryhmää, jonka hammashoito perusterveydenhuollossa on syystä tai toisesta osoittautunut mahdottomaksi, mutta potilasryhmä ei täytä erikoissairaanhoidon kriteereitä.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Anestesiahammashoito perusterveydenhuollossa palvelee potilasryhmää, jonka hammashoito perusterveydenhuollossa on syystä tai toisesta osoittautunut mahdottomaksi, mutta potilasryhmä ei täytä erikoissairaanhoidon kriteereitä.
Toimintamalli lyhyesti
Anestesiahammashoito perusterveydenhuollossa selvitys antaa valmiudet uuden palvelun käynnistämiselle.
Anestesiahammashoito perusterveyenhuollossa on käytössä osassa Suomen Sairaanhoitopiirejä. Toiminnan esiintyvyyteen vaikuttavat yhteiskunnan lainsäädäntö ja etenkin keskittämisasetus, joka on haasteena toiminnan käynnistämiselle.
Kustannukset ovat korkeat, jos toimintaa verrataan perushammashoidon palveluun. Kustannustehokkuus syntyy, kun potilas saadaan hoidettua kerralla terveeksi ja aikaa muun väestön hoitoon vapautuu etenkin päivystyksestä. Kustannustehokkuutta ja hoitoon sitoutumista tavoitellaan hoitoprosessin aikana terveydenedistämisen menetelmin ja verkostomaisen yhteistyön avulla sekä arvioimalla potilaan tilannetta säännöllisesti korjaavan hoidon jälkeen.
Asiakasryhmänä ovat paljon palveluita tarvitsevat potilaat, jotka kuormittavat niin perusterveydenhuoltoa, mutta etenkin päivystystä. Potilaat hoidattavat oireilevia hampaitaan yksitellen, mutta eivät sitoudu kokonaishoitoon. Potilaista nousevat erityisryhmät kuten muistisairaat ikäihmiset, mielenterveysongelmista kärsivät, maahan muuttaneet ja pelkopotilaat, joita on kaikissa ikäryhmissä, mutta tarkoituksena on tavoittaa etenkin heikossa asemassa olevat lapset ja nuoret.
Terveyserojen kaventaminen ja palveluiden saatavuuden varmistaminen koko väestölle on tärkeää. Palvelun avulla vahvistetaan kainuulaisten suun terveydentilaa, joka heijastuu hyvinvointina väestöön. Toiminta vapauttaa perusterveydenhuollon hammashoidon resursseja perustyöhön. Tavoitteena on vähentää hammashoitojonon muodostumista.
Potilaan saama hyöty on merkittävä. Suun terveydentila paranee yhdellä kerralla ja terveydenedistämisen tuki sekä verkostomainen yhteistyö mahdollistaa hyvän omahoidon toteutumisen. Kivuton suun tilanne mahdollistaa omahoidon toteuttamisen ja muutoksen. Suun terveyden tilan parantuminen vaikuttaa potilaan kokemaan häpeän tunteeseen ja vähentää näin ollen syrjäytymisen riskiä, mahdollistaen potilaan osallistumisen täysipainoisesti sosiaalisen ympäristön toimintaan.
TYKS:in ylilääkäri ja vastuualuejohtaja Soukka kertoo suu- ja leuka-alueen sairauksien esiintyvyyden lisääntymisestä. Hampaiden lisääntyminen on huomioitu ikäihmisillä, joiden riskinä heikolle suun terveydelle on esimerkiksi muistisairaudet. Lasten osuus hammashoidon anestesiahoidossa on myös lisääntynyt. Kohderyhmänä ovat pelkäävät ja erityisen huonokuntoiset hampaat omaavat lapset. (Rajavaara 2019,49). Syitä huonoon suun terveydentilaan on monia, joista Soukka nostaa yhtenä esimerkkinä perheen henkiset voimavarat, joita ei ole lapsen omahoidon toteuttamiseksi. Mahdollisuutena lasten suun terveyden parantamiseksi Soukka ehdottaa yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa. Pitkittynyt korjaavanhoidon puuttuminen voi ääritapauksessa johtaa vakavaan yleisterveyttä uhkaavan infektioon. (Rosvall, 2022.) Muita kohderyhmiä ovat autistisen kirjon omaavat lapset ja nuoret sekä kehitysvammaiset. (Parry, Brosnan, Newton, Linehan & Ryan, 2021; Lim & Borromeo, 2019).
Lisäksi asiakasymmärrystä, ymmärrystä palvelun tarpeista ja tuen muodoista on kerätty sote alan ammattilaisilta, jotka toimivat heikkojen ja haavoittuvien asiakasryhmien kanssa ja asiakasryhmien kanssa tehtyjen teemahaastatteluiden avulla.
LÄHTEET
Parry, J, Brosnan, S, Newton J. T., Linehan, C. & Ryan, C. 2021. Brief Report: Analysis of dental treatment provided under general anaesthesia for children and young adults with autistic spectrum disorder and identification of challenges for dental services. Journal of Autism & Developemental Disorders 11/2021 (4698-4703). Brief Report: Analysis of Dental Treatment Provided Under General Anaesthesia for Children and Young Adults with Autistic Spectrum Disorder and Identification of Challenges for Dental Services | SpringerLink (jyu.fi)
Rajavaara, P. 2019. Children’s dental general anaesthesia –reasons and associated factors. Juvenes print. Oulu, Oulun yliopisto. Viitattu 9.8.2022, Children’s dental general anaesthesia : reasons and associated factors (oulu.fi)
Rosvall, M. 2022. Noin 1,5 miljoonaa hammashoitokäyntiä jäi väliin koronavuosina – iäkkäiden ja lasten hampaat huolestuttavat ylilääkäriä. Yle uutiset. Viitattu 4.8.2022, Noin 1,5 miljoonaa hammashoitokäyntiä jäi väliin koronavuosina – iäkkäiden ja lasten hampaat huolestuttavat ylilääkäriä (yle.fi)
Toiminnan käynnistämiseksi tarvitaan kilpailutus, asianmukaiset tilat, hammashuollon henkilökuntaa, osaamisen vahvistamista koulutuksen avulla, taloudellinen resurssi anestesiapalvelun ostamiseksi ja ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämisen potilaiden riittävän tuen, omahoidon vahvistamiseksi ja hammashoitoon sitoutumiseksi.
Toiminnan vakiintumista ja tarpeellisuutta voidaan perustella kustannustehokkuuteen liittyvien mittareiden perusteella.
Anestesiahammashoito perusterveydenhuollossa edistää väestön yhdenvertaisuutta hammashoitoon pääsyn osalta ja vaikuttaa osaltaan myös resurssien tehokkaaseen kohdentamiseen, joka heijastunee kasvavaan jonotilanteeseen.
Ymmärrys heikosta ja haavoittuvasta asiakasryhmästä hammashoidossa käsittää myös pelkopotilaat ja heidän heikot suun terveyden tilat. Julkisen hammashuollon palvelun tulee edistää yhdenvertaisia mahdollisuuksia hoitoon pääsyyn ja hammashoidon toteutumiseksi. Hammashoitopelko ja taloudellinen köyhyys ovat este palveluihin hakeutumiseksi yksityisellä sektorilla.
Terveyden edistämisen toimintaa, moniammatillista yhteistyötä ja tukea tulee kehittää sekä tarjota toiminnan myötä, jotta potilas sitoutuu omahoitoon ja hammashoitoon. Muutoksen tukeminen laajan kokonaishoidon aikana ja sen jälkeen edistävät palvelun vaikutuksia ja vaikuttavuutta, jotka näyttäytyvät positiivisesti niin yksilölle, organisaatiolle kuin yhteiskunnalle.
Kansikuva
