Arjen toimintakykyä edistävä toiminta (RRP, P4, I1)
Tavoitteena on tukea ikääntyneitä kohtaavien toimijoiden työtä arjen toimintakyvyn edistämisen menetelmien käytössä, riippumatta ammattiryhmästä tai ympäristöstä. Ikääntynyttä ja omaisten osallisuutta vahvistetaan toimintakyvyn edistämisessä.
Väestön ikääntyminen ja sen vaikutukset sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntään ovat keskeisiä yhteiskunnallisia haasteita.
Ikääntyneen arjen toimintakykyä edistävää toimintaa määrittää keskeisimmin laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä muut sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät säädökset, jotka velvoittavat palveluita edistämään ja tukemaan toimintakykyä sekä kuntoutumista. Taloudelliset resurssit ja niiden riittävyys vaikuttavat suoraan palvelujen laajuuteen ja saatavuuteen, minkä vuoksi on tärkeää, että ikääntynyt itse saa riittävästi tietoa omasta hoidostaan ja sitoutuu oman toimintakyvyn edistämiseen. Ikääntyneen sosiaalinen verkosto kuten perhe, ystävät ja naapurit ovat keskeisessä roolissa, mikäli heillä kykyä olla tukena ja edistää toimintakykyä itsenäisesti tai yhdessä ammattilaisen kanssa. Ympäristötekijöissä korostuu esteetön ja turvallinen toimintaympäristö. Ikääntyneiden arjen toimintakyvyn edistäminen tapahtuu yleensä heidän kotiympäristössään.
Ikääntyneen näkökulma: Osallistuminen, ymmärrys ja mielekkäiden tavoitteiden asettaminen
Omaisen näkökulma: Vuorovaikutus ikääntyneen ja ammattilaisten kanssa, tuki ja omien voimavarojen tunnistaminen
Ammattilaisen näkökulma: Arjen toimintakykyä edistävä toimintatapa, osaamisen vahvistaminen ja toimintatapatiedon levittäminen
Organisaation näkökulma: Tuki, kannustaminen, työntekijöiden selkeät työnkuvat ja roolit, toimintavan seuranta ja arviointi
Ikääntyneiden toimintakyvyn heikkeneminen johtaa usein toimintarajoitteisiin ja riippuvuuteen muista ihmisistä, mikä vähentää ikääntyneiden elämänlaatua ja lisää palveluiden tarvetta. Kehittämistyön lähtökohtana on ratkaista ongelma, jossa ikääntyneet tarvitsevat enemmän tukea arjen toiminnoissaan. Toimintamallin taustana toimii kansalliset ja paikalliset strategiat, joissa korostetaan ikääntyneiden itsenäistä asumista, toimintakyvyn edistämistä ja laadukkaiden palveluiden tarjoamista. Näitä ovat muun muassa Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024-2027 ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen strategia ja arvot
Toimintamallin kehittämiseen ja käyttöönottamisen suunnitteluun tulisi koota monipuolinen joukko toimijoita, kuten:
Ikääntyneet itse: Heidän kokemuksensa ja näkemyksensä ovat keskeisiä kehittämisessä.
Omaiset ja läheiset: He ovat merkittävässä roolissa ikääntyneiden tukemisessa arjessa.
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset: Heidän asiantuntemuksensa ja käytännön kokemuksensa tukevat ketterää kehittämistä ja muutosta arjessa.
Palveluntuottajat ja järjestöt: Tukipalveluiden ja kolmannen sektorin rooli on merkittävässä roolissa arjen kevyen tukemisen ratkaisuissa.
Yhteiskehittämistä voidaan edistää työpajoilla ja koulutuksilla, joissa eri osapuolet kohtaavat ja tuovat esiin näkökulmiaan sekä jakavat tietoa ja kokemuksiaan. Tärkeää on suunnitella ja toteuttaa toimintamallia alueen ikääntyneiden ja omaisten, sekä (lisäisin tähän väliin) organisaation arvojen mukaisesti.
Tavoitteena on, että ikääntynyt, hänen läheiset ja omaiset sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö oppivat toteuttamaan arjen toimintakykyä edistävää toimintakulttuuria ja toiminnan kautta edistämään ikääntyneiden toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä arjessa. Tämä sisältää fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja/tai edistämistä, sosiaalisen osallisuuden lisäämistä, digitaalisten ja kevyempien palveluiden hyödyntämistä. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta tavoitteena on edistää ikääntyneiden elämänlaatua ja vähentää heidän riippuvuuttaan palveluista.
Muutosta voidaan mitata seuraavilla mittareilla:
- Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky: Mitataan esimerkiksi kävelykyvyn, tasapainon ja lihasvoiman kehitystä ennen ja jälkeen kun toimintamallin käyttö on aloitettu.
- Palveluiden tarve: Arvioidaan, onko ikääntyneiden tarve palveluille vähentynyt tai muuttunut toimintamallin käyttöönottamisen jälkeen. Esimerkiksi voidaan arvioida akuuttihoidon tarpeen vähenemistä, akuuttihoitoon paluutarpeen muutoksia ja hoitojaksojen pituuksia.
- Asiakastyytyväisyys: Kyselyt ja haastattelut mittaavat, kuinka tyytyväisiä ikääntyneet ja heidän omaisensa ovat saamiinsa palveluihin ja tukeen.
- Työntekijätyytyväisyys: Kuinka tyytyväisiä työntekijät ovat työhönsä
Keusotessa toteutettiin kysely, jossa työntekijät arvioivat arjen toimintakykyä edistävän toimintamallin viitekehyksen mukaisesti omaa, työyhteisön, ikääntyneen, omaisten ja johtamisen osallistumista toimintamallin toteuttamiseen toimintamallin pilotoinnin aikana ja toimintamallin pilotoinnin jälkeen.
Koulutus ja perehdytys: Ammattilaisille tarjotaan koulutusta arjen toimintakyvyn edistämisestä. Toimintamalli sisällytetään perehdytykseen, jolloin sen toteuttamista velvoitetaan toimintaa myös uusilta työntekijöiltä.
Kevyempien palveluiden hyödyntäminen: Hyödynnetään arjen toimintakyvyn edistämisessä tukipalveluita kuten etä- ja digipalvelut sekä järjestötoiminta. Lisätään ammattilaisten tietoisuutta palveluihin ohjaamisesta.
Saumaton yhteistyö palveluiden välillä: Hyvinvointialueen yhtenäiset käytännöt esimerkiksi asiakas- ja potilassiirroissa sekä kotiuttamisessa edistää yhteistyötä ja ehkäisee tiedonkulun katkeamista.
Seuranta ja arviointi: Kyselyiden, havainnoinnin ja aktiivisen ammattilaisten kanssa tehtävän vuoropuhelun avulla seurataan toimintamallin käyttöä arjessa.
Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti ikääntyneet, joilla on riski toimintakyvyn heikkenemiselle. Lisäksi omaiset ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset kuuluvat kohderyhmään. Asiakasymmärrystä on kartoitettu muun muassa haastatteluin, kyselyin ja asiakaspalautteiden avulla. Ikääntyneitä on osallistettu toimintamallin kehittämiseen esimerkiksi vanhusneuvostojen ja eri palveluiden omaisten iltapäivien kautta, joissa ikääntyneen väestön edustajat ovat voineet tuoda esiin tarpeitaan ja toiveitaan toimintamallille. Kehittämisehdotuksia on kysytty myös sähköisellä kyselyllä.
Tarkoituksena on aktivoida keskusteluun työntekijöiden ja työyhteisön arjen toimintakykyä edistävän toiminnan toteuttamisesta.
Kuva
Kuva
Kysymyskortin käyttäminen edellyttää aikaa ja esihenkilön sitoutumista käyttöön ja seurantaan. Korttia voidaan hyödyntää muun muassa työhyvinvointitapahtumissa, tiimikokouksissa, perehdyttämisessä ja osaamisen kehittämisen keskusteluissa.