Arjen toimintakykyä edistävä toiminta (RRP, P4, I1)
Tavoitteena on tukea ikääntyneitä kohtaavien toimijoiden työtä arjen toimintakyvyn edistämisen menetelmien käytössä, riippumatta ammattiryhmästä tai ympäristöstä. Ikääntynyttä ja omaisten osallisuutta vahvistetaan toimintakyvyn edistämisessä.
Toimintamallin nimi
Tavoitteena on tukea ikääntyneitä kohtaavien toimijoiden työtä arjen toimintakyvyn edistämisen menetelmien käytössä, riippumatta ammattiryhmästä tai ympäristöstä. Ikääntynyttä ja omaisten osallisuutta vahvistetaan toimintakyvyn edistämisessä.
Tarkoituksena on aktivoida keskusteluun työntekijöiden ja työyhteisön arjen toimintakykyä edistävän toiminnan toteuttamisesta.
Väestön ikääntyminen ja sen vaikutukset sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntään ovat keskeisiä yhteiskunnallisia haasteita.
Ikääntyneen arjen toimintakykyä edistävää toimintaa määrittää keskeisimmin laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä muut sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät säädökset, jotka velvoittavat palveluita edistämään ja tukemaan toimintakykyä sekä kuntoutumista. Taloudelliset resurssit ja niiden riittävyys vaikuttavat suoraan palvelujen laajuuteen ja saatavuuteen, minkä vuoksi on tärkeää, että ikääntynyt itse saa riittävästi tietoa omasta hoidostaan ja sitoutuu oman toimintakyvyn edistämiseen. Ikääntyneen sosiaalinen verkosto kuten perhe, ystävät ja naapurit ovat keskeisessä roolissa, mikäli heillä kykyä olla tukena ja edistää toimintakykyä itsenäisesti tai yhdessä ammattilaisen kanssa. Ympäristötekijöissä korostuu esteetön ja turvallinen toimintaympäristö. Ikääntyneiden arjen toimintakyvyn edistäminen tapahtuu yleensä heidän kotiympäristössään.
Ikääntyneen näkökulma: Osallistuminen, ymmärrys ja mielekkäiden tavoitteiden asettaminen
Omaisen näkökulma: Vuorovaikutus ikääntyneen ja ammattilaisten kanssa, tuki ja omien voimavarojen tunnistaminen
Ammattilaisen näkökulma: Arjen toimintakykyä edistävä toimintatapa, osaamisen vahvistaminen ja toimintatapatiedon levittäminen
Organisaation näkökulma: Tuki, kannustaminen, työntekijöiden selkeät työnkuvat ja roolit, toimintavan seuranta ja arviointi
Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti ikääntyneet, joilla on riski toimintakyvyn heikkenemiselle. Lisäksi omaiset ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset kuuluvat kohderyhmään. Asiakasymmärrystä on kartoitettu muun muassa haastatteluin, kyselyin ja asiakaspalautteiden avulla. Ikääntyneitä on osallistettu toimintamallin kehittämiseen esimerkiksi vanhusneuvostojen ja eri palveluiden omaisten iltapäivien kautta, joissa ikääntyneen väestön edustajat ovat voineet tuoda esiin tarpeitaan ja toiveitaan toimintamallille. Kehittämisehdotuksia on kysytty myös sähköisellä kyselyllä.
Kysymyskortin käyttäminen edellyttää aikaa ja esihenkilön sitoutumista käyttöön ja seurantaan. Korttia voidaan hyödyntää muun muassa työhyvinvointitapahtumissa, tiimikokouksissa, perehdyttämisessä ja osaamisen kehittämisen keskusteluissa.