Arjen toimintakykyä edistävä toiminta, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1,)

Arjen toimintakykyä edistävä toiminta, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1,)

Toimintamalli tukee ikääntyneitä kohtaavien toimijoiden työtä arjen toimintakyvyn edistämisen menetelmien käytössä, riippumatta ammattiryhmästä tai ympäristöstä. Ikääntynyttä ja omaisten osallisuutta vahvistetaan toimintakyvyn edistämisessä.

Toimintamallin nimi
Arjen toimintakykyä edistävä toiminta, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1,)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamalli tukee ikääntyneitä kohtaavien toimijoiden työtä arjen toimintakyvyn edistämisen menetelmien käytössä, riippumatta ammattiryhmästä tai ympäristöstä. Ikääntynyttä ja omaisten osallisuutta vahvistetaan toimintakyvyn edistämisessä.

Toteutuspaikka
Ikääntyneitä kohtaavat palvelut
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit
Kuva
Arjen toimintakykyä edistävä toiminnan viitekehys
Kuvateksti
Arjen toimintakykyä edistävä toiminnan viitekehys.
Kuva
Koulutusvaihtoehdot
Kuvateksti
Koulutusvaihtoehdot kuvattuna huomioiden resurssit. 3 timanttia paras mahdollinen ja 1 timantti on minimi, mitä käyttöönotto edellyttää.
Kuva
Vastuuroolit_ATET
Kuvateksti
Vastuuroolit kuvattuna

Tekijä

Tekijä

Maija Kangas

Luotu

Luotu

24.4.2024

Viimeksi muokattu

Viimeksi muokattu

18.12.2025
Ratkaisun perusidea

Tarkoituksena on aktivoida keskusteluun työntekijöiden ja työyhteisön arjen toimintakykyä edistävän toiminnan toteuttamisesta.

Toimintaympäristö

Väestön ikääntyminen ja sen vaikutukset sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntään ovat keskeisiä yhteiskunnallisia haasteita. 

Ikääntyneen arjen toimintakykyä edistävää toimintaa määrittää keskeisimmin laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä muut sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät säädökset, jotka velvoittavat palveluita edistämään ja tukemaan toimintakykyä sekä kuntoutumista. Taloudelliset resurssit ja niiden riittävyys vaikuttavat suoraan palvelujen laajuuteen ja saatavuuteen, minkä vuoksi on tärkeää, että ikääntynyt itse saa riittävästi tietoa omasta hoidostaan ja sitoutuu oman toimintakyvyn edistämiseen. Ikääntyneen sosiaalinen verkosto kuten perhe, ystävät ja naapurit ovat keskeisessä roolissa, mikäli heillä kykyä olla tukena ja edistää toimintakykyä itsenäisesti tai yhdessä ammattilaisen kanssa. Ympäristötekijöissä korostuu esteetön ja turvallinen toimintaympäristö. Ikääntyneiden arjen toimintakyvyn edistäminen tapahtuu yleensä heidän kotiympäristössään. 

 

Ikääntyneen näkökulma: Osallistuminen, ymmärrys ja mielekkäiden tavoitteiden asettaminen

Omaisen näkökulma: Vuorovaikutus ikääntyneen ja ammattilaisten kanssa, tuki ja omien voimavarojen tunnistaminen

Ammattilaisen näkökulma:  Arjen toimintakykyä edistävä toimintatapa, osaamisen vahvistaminen ja toimintatapatiedon levittäminen

Organisaation näkökulma: Tuki, kannustaminen, työntekijöiden selkeät työnkuvat ja roolit, toimintavan seuranta ja arviointi

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti ikääntyneet, joilla on riski toimintakyvyn heikkenemiselle. Lisäksi omaiset ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset kuuluvat kohderyhmään. Asiakasymmärrystä on kartoitettu muun muassa haastatteluin, kyselyin ja asiakaspalautteiden avulla. Ikääntyneitä on osallistettu toimintamallin kehittämiseen esimerkiksi vanhusneuvostojen ja eri palveluiden omaisten iltapäivien kautta, joissa ikääntyneen väestön edustajat ovat voineet tuoda esiin tarpeitaan ja toiveitaan toimintamallille. Kehittämisehdotuksia on kysytty myös sähköisellä kyselyllä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kysymyskortin käyttäminen edellyttää aikaa ja esihenkilön sitoutumista käyttöön ja seurantaan. Korttia voidaan hyödyntää muun muassa työhyvinvointitapahtumissa, tiimikokouksissa, perehdyttämisessä ja osaamisen kehittämisen keskusteluissa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Henkilöstön kokemus asiakkaan ja potilaan toimintakyvyn edistämisestä parani toimintamallin käyttöönoton myötä. 

Toimintakyvyn arvioinnin osalta RAI-työkalun peittävyys parani esim. kotihoidossa vuoden 2023 lukemasta 65 %  vuoden 2025 lukemaan 83 % eli lähes 20 % ja yhteisöllisessä asumisessa vuoden 2023 lukemasta 93 %  vuoteen 2025 lukemaan 96 % eli muutaman prosentin. 

Oli nähtävissä myös, että osastohoitojaksojen pituudet (vrk) vähenivät ja siirtoviivepäivät vähenivät erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. 

Asiakkaiden ja alueen väestön toimintakyvyn ja koetun elämänlaadun muutokset pystyttäisiin todentamaan pidemmällä aikajänteellä kuin mitä hankeaika mahdollisti. 

 

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli soveltuu kaikille kohderyhmille ja eri toimintaympäristöihin. Sen käyttöä helpottaa se, että on luotu yhteinen kaikille toimiva toimintamallin viitekehys, jossa on eritelty miten eri toimijat voivat toteuttaa arjen toimintakykyä edistävää ja tukevaa toimintaa. 

Toimintamallin käyttöönoton valmistelussa on olennaista ottaa huomioon toimintamallin systemaattinen ja toistuva läpikäynti koko henkilöstön kesken. On tärkeää pohtia yhdessä, miten tämä toimintakulttuurin muutos tavoitellaan näyttäytyvän omassa toiminnassa ja mitä tavoitteita asetetaan ensimmäiseen seurannan jaksoon toimintamallin aloituksesta alkaen. Systemaattisella seurannalla varmistetaan, että toimintakulttuurin muutos  toteutuu jatkuvuuden periaatteella. 

Toimintamallin käyttöönoton koulutukset erillisellä resurssilla, sekä käytännön kouluttajalla että virtuaalikoulutuksilla takaa käyttöönoton sujumista. Esihenkilöitä tulee sitouttaa vahvasti toimintakulttuurin muutokseen. 

Asiakas- ja palveluohjaus ovat keskeisessä roolissa. Ohjaus auttaa asiakkaita löytämään tarvittavat keinot oman arjen toimintakyvyn tukemiseen ja edistämiseen sekä tarvittaessa löytämään tarkoituksenmukaisimmat ja oikea-aikaisimmat palvelut. Samalla on hyvin olennaista pohtia, miten läheinen voi olla tukena henkilön toimintakyvyn tukemisessa ja edistämisessä.  

Toimintamallin vaikutuksia voidaan mitata mm. toimintakykymittarein, mutta tämä vaatii pidemmän ajanjakson kuin hankekehittämisen aika sallii. Toimintamallin käyttöönoton tuottamien muutosten vaikutuksia mittaavia mittareita on eritelty toimintamallin esittelyssä. Toimintamallin seurannan ja jatkuvuuden takaamiseksi on perustettu toimintamallin avainhenkilöistä koostuva verkosto sekä laadittu käyttöönoton ja jatkuvuuden sujuvaksi varmistamiseksi käsikirja.  

Kansikuva
Toimintamallia esittelevä kansikuva, jossa mainittu toimintamallin nimi Arjen toimintakykyä edistävä toiminta

Kehittämisen vaihe

Valmis

Ilmiöt

Kohderyhmä