Lappilainen varhaisen puuttumisen monitoimijainen malli, joka tarjoaa käytännönläheisen prosessin ja työkaluja yhdyspintatyöskentelyyn, periaatteina avoin verkostoyhteistyö, eri toimijoiden osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä resurssiviisas yhteistoiminta.

 

Toimintaympäristö

Lapin AMK on VASA hankkeen osatoteuttajana kartoittanut v. 2022 Arjen turvan toimintamallien prosesseja, niiden käyttöä Lapin alueella sekä malleista tehtyjä arviointeja. Kokemustietoa sekä mallintamiseen liittyviä toiveita ja haasteita on kerätty haastatteluissa ja kuntatyöpajoissa. Tehtyyn selvitystyöhön perustuen voidaan todeta, että kunnat ja muut arjen turvan verkostotoimijat ovat halukkaita työstämään, soveltamaan ja ottamaan käyttöön arjen turvan toimintamalleja. Toimintamallit ovat kuitenkin kuntatoimijoiden keskuudessa suht tuntemattomia mutta käytössä voi olla omia vastaavanlaisia toimintamalleja. Erilaisten toimintamallien roolia ja toimivuutta tulee uudessa muutostilanteessa työstää konseptoinnin kautta.

Haasteita on sekä organisaatioiden sisällä että toimintaympäristössä. Kaikki Lapin 21 kuntaa ovat valtavassa muutosprosessissa, jossa kunnat työstävät parhaillaan uusia kuntastrategioita, budjetteja, organisaatiorakenteita ja tehtäviä. Henkilöstön tehtävänkuvat ovat jatkuvassa muutoksessa ja muokkautuvat kulloinkin rekrytoidun henkilön osaamisen mukaan – mitä pienempi kunta, sitä useampaa hattua yksi työntekijä kantaa. Henkilöstön eläköitymistahti on suuri ja valtavasti kokemustietoa poistuu eläköitymisen myötä. Toisaalta työn tekemisen luonne on muuttunut, koronan johdosta etätyöskentely on hyväksyttävämpää ja sen mahdollistama tekniikka on kehittynyt. Tämä mahdollistaa luovia henkilöstöratkaisuja esim. muualla Suomessa asuvien palkkaamiseen tai kuntien yhdessä palkkaamien asiantuntijoiden osalta. 

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kasvanut huoli nuorten keskuudessa vallitsevista ilmiöistä, jotka pahimmillaan voivat johtaa nuorten syrjäytymiseen. 

Hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa vuoden 2023 alusta hytetu -työn merkitys on korostunut erityisesti kuntatoimijoiden keskuudessa. 

Hyvinvointialueiden käynnistyessä tarvitaan muutostukea yhdyspintatyöskentelylle kuntien, järjestöjen, hyvinvointialueen ja muiden toimijoiden välille. 

Lapin hyvinvointiohjelman ja turvallisuussuunnitelman toimeenpano-osat on yhdistetty yhteiseksi toimeenpanosuunnitelmaksi, joka toimii mallina kuntien hyvinvointi- ja turvallisuuskertomusten ja suunnitelmien laadinnassa (Lapin turvallisuusverkosto 2020, 5–7). Arjen turvallisuuden seuranta, edistäminen ja kehittäminen löytyy myös kirjattuna Lapin hyvinvointialueen hallintosääntöön 37§ (Lapin hyvinvointialueen hallintosääntö 2022, 18–19).

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Hyvinvointialueen, kuntaorganisaatioiden, kolmannen sektorin sekä muiden toimijoiden yhdyspintatyöskentelyn tukeminen.

Resurssiviisaiden toimintamallien kehittäminen ja käyttöönoton edistäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Lapin arjen turvan mallin mukaisesti. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Tietoisuutta Arjen turvaa (MARAK, HSS ja Ankkuri) ja hyvinvointilähete toimintamalleista on edistetty maakunnallisesti ja erityisesti pilottialueena toimineen Itä-Lapin kunnissa. Maakunnallisesti edellä mainittuja malleja on myös viety eteenpäin järjestötoimijoiden keskuudessa.

Käytännön toimenpiteinä on käytetty verkostotapaamisia, esittelyjä eri foorumeilla, työpajat pilottialueella (kuntakohtaiset työpajat (n=5): Kemijärven kaupunki, Posion, Pelkosenniemen, Sallan ja Savukosken kunnat, Itä-Lapin seutukunnallinen hyvinvointi- ja turvallisuustyöryhmä (n=6)).  Lisäksi on toteutettu erilaisia selvityksiä Arjen turvaa ja hyvinvointilähete toimintamallien käytön nykytilanteista, kehittämistarpeista ja laadittu niiden pohjalta suunnitelmia implementoinnin edistämiseksi.  

Kuluvan vuoden selvitystyöhön perustuen voidaan todeta, että kunnat ja muut arjen turvan verkostotoimijat (muun muassa liikenneturvaryhmä, Lapin poliisi) ovat halukkaita työstämään, soveltamaan ja ottamaan käyttöön arjen turvan toimintamalleja. Kansalliset toimintamallit ovat kuitenkin kuntatoimijoiden keskuudessa melko tuntemattomia, silti käytössä voi olla omia vastaavanlaisia toimintamalleja, joita konseptoinnin kautta yhteistyössä edelleen kehitetään.

Muutosprosessissa ja epävarmassa tilannekuvassa tuen tarve on suuri; tuki sekä verkosto-osaamisen sekä toimijoiden oman osaamisen vahvistaminen ovat nousseet voimakkaasti esille. Kerätty tieto on työstetty edelleen kehitettäväksi konseptiksi, jossa yhdyspintayhteistyölle esitellään toimintamallien kautta erilaisia aluekohtaisia toteuttamisvaihtoehtoja ja koulutuksellisia tukitoimia.

 

 

 

 

Tavoiteltu muutos

Yhdyspintatyöskentelyn kehittyminen 

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Resurssiviisaan työskentelyn edistäminen ja osaamisen kehittäminen

Varhainen puuttuminen nuorten uhkaamassa olevaan syrjäytymiskehitykseen 

Ennalta ehkäisevien ja varhaisen puuttumisen toimintamallien tunnistaminen (käytössä olevien) yhdyspinnalla

Muutoksen mittaaminen

Muutoksen mittaamiselle on tarve, joka on yksi kehitettävä asia jatkohankkeen aikana vuosina 2023-2025.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Haastattelut (kevät/kesä 2022) Arjen turvan toimintamallien toimijoille. Lisäksi on perehdytty toimintamallien kansallisiin raportteihin ja arviointitutkimuksiin. 

Itä-Lapin kunnissa (Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla ja Savukoski) järjestetyt osallistavat kuntatyöpajat, joissa edustettuina kuntatoimijoita, alueen järjestöjä, srk, VASA hankeen toimijat (hyvinvointialue, Lapin Amk, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry). Esille nousi ilmiöitä, joihin halutaan yhteisesti löytää ratkaisuja. Ilmiötasoisen tiedon kehittämisen tärkeys nousi esille, johon jatkohankkeessa muun muassa keskitytään.  

Ratkaisun perusidea

Lappilainen varhaisen puuttumisen ja monitoimijaisen yhdyspintatyöskentelyn konsepti, joka tarjoaa käytännönläheisen prosessin ja työkaluja yhdyspintatyöskentelyyn. Toimenpiteissä yhdistetään kansalliset toimintamallit sekä  Lapissa kehitetty, kansallisesti ja kansainvälisesti palkittu, Lapin arjen turvan toimintamalli, joka pohjautuu avoimeen verkostoyhteistyöhön, eri toimijoiden osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen sekä resurssiviisaaseen yhteistoimintaan.

Toimintamallissa on keskeistä sujuva ja oikea-aikainen monitoimijainen yhdyspintatyöskentely nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi varhaisen puuttumisen keinoin. 

 

 

Liitteet
Kuva
Arjen turvan toimintamalli 2023 - 2025
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Johdon sitoutuminen ja mukanaolo.

Verkostojen kartoitus ja mukanaolo (kunnat, järjestöt, seurakunnat, elinkeinoelämä, poliisi, hyvinvointialue)

Alueellisen yhteisen tahtotilan selkeyttäminen ja yhteisen ymmärryksen aikaansaaminen (työpajat)

Yhteiskehittäminen ja viestintä.

Koulutusmoduulit yhdyspintatyöskentelyn vahvistamiseksi. 

 

 

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Arjen turvan toimintamalli on sovellettavissa hyvin muille alueille. Käyttöönottaessa toimintamallin tulee huomioida siinä keskeisinä olevia periaatteita ja toimintatapoja;  avoin ja luottamuksellinen verkostotyö, resurssiviisaus, osallistava toimintapa ja eri osapuolilla olevan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Johdon sitoutuminen on ensiarvoisen tärkeää. Lisäksi tärkeää on avoin ja osallistava viestintä, myös kuntalaisten keskuuteen. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Lapin AMK on VASA hankkeen osatoteuttajana kartoittanut v. 2022 Arjen turvan toimintamallien prosesseja, niiden käyttöä Lapin alueella sekä malleista tehtyjä arviointeja. Kokemustietoa sekä mallintamiseen liittyviä toiveita ja haasteita on kerätty haastatteluissa (26 kpl) ja monitoimijaisissa työpajoissa pilottialueella Itä-Lapissa (seutukuntaorganisaatio ja sen viisi kuntaa). Kerätty tieto on analysoitu ja työstetty edelleen kehitettäväksi konseptiksi, jossa yhdyspintayhteistyölle esitellään toimintamallien kautta erilaisia aluekohtaisia toteuttamisvaihtoehtoja ja koulutuksellisia tukitoimia.

Vuoden 2022 aikana luotua konseptia käytetään jatkokehittämisen pohjana vuosien 2023-2025 aikana.