Arjen turvan toimintamalli
Lappilainen varhaisen puuttumisen monitoimijainen malli, joka tarjoaa käytännönläheisen prosessin ja työkaluja yhdyspintatyöskentelyyn, periaatteina avoin verkostoyhteistyö, eri toimijoiden osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä resurssiviisas yhteistoiminta.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Lappilainen varhaisen puuttumisen monitoimijainen malli, joka tarjoaa käytännönläheisen prosessin ja työkaluja yhdyspintatyöskentelyyn, periaatteina avoin verkostoyhteistyö, eri toimijoiden osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä resurssiviisas yhteistoiminta.
Toimintamalli lyhyesti
Lappilainen varhaisen puuttumisen ja monitoimijaisen yhdyspintatyöskentelyn konsepti, joka tarjoaa käytännönläheisen prosessin ja työkaluja yhdyspintatyöskentelyyn. Toimenpiteissä yhdistetään kansalliset toimintamallit sekä Lapissa kehitetty, kansallisesti ja kansainvälisesti palkittu, Lapin arjen turvan toimintamalli, joka pohjautuu avoimeen verkostoyhteistyöhön, eri toimijoiden osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen sekä resurssiviisaaseen yhteistoimintaan.
Toimintamallissa on keskeistä sujuva ja oikea-aikainen monitoimijainen yhdyspintatyöskentely nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi varhaisen puuttumisen keinoin.
Lapin AMK on VASA hankkeen osatoteuttajana kartoittanut v. 2022 Arjen turvan toimintamallien prosesseja, niiden käyttöä Lapin alueella sekä malleista tehtyjä arviointeja. Kokemustietoa sekä mallintamiseen liittyviä toiveita ja haasteita on kerätty haastatteluissa ja kuntatyöpajoissa. Tehtyyn selvitystyöhön perustuen voidaan todeta, että kunnat ja muut arjen turvan verkostotoimijat ovat halukkaita työstämään, soveltamaan ja ottamaan käyttöön arjen turvan toimintamalleja. Toimintamallit ovat kuitenkin kuntatoimijoiden keskuudessa suht tuntemattomia mutta käytössä voi olla omia vastaavanlaisia toimintamalleja. Erilaisten toimintamallien roolia ja toimivuutta tulee uudessa muutostilanteessa työstää konseptoinnin kautta.
Haasteita on sekä organisaatioiden sisällä että toimintaympäristössä. Kaikki Lapin 21 kuntaa ovat valtavassa muutosprosessissa, jossa kunnat työstävät parhaillaan uusia kuntastrategioita, budjetteja, organisaatiorakenteita ja tehtäviä. Henkilöstön tehtävänkuvat ovat jatkuvassa muutoksessa ja muokkautuvat kulloinkin rekrytoidun henkilön osaamisen mukaan – mitä pienempi kunta, sitä useampaa hattua yksi työntekijä kantaa. Henkilöstön eläköitymistahti on suuri ja valtavasti kokemustietoa poistuu eläköitymisen myötä. Toisaalta työn tekemisen luonne on muuttunut, koronan johdosta etätyöskentely on hyväksyttävämpää ja sen mahdollistama tekniikka on kehittynyt. Tämä mahdollistaa luovia henkilöstöratkaisuja esim. muualla Suomessa asuvien palkkaamiseen tai kuntien yhdessä palkkaamien asiantuntijoiden osalta.
Haastattelut (kevät/kesä 2022) Arjen turvan toimintamallien toimijoille. Lisäksi on perehdytty toimintamallien kansallisiin raportteihin ja arviointitutkimuksiin.
Itä-Lapin kunnissa (Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla ja Savukoski) järjestetyt osallistavat kuntatyöpajat, joissa edustettuina kuntatoimijoita, alueen järjestöjä, srk, VASA hankeen toimijat (hyvinvointialue, Lapin Amk, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry). Esille nousi ilmiöitä, joihin halutaan yhteisesti löytää ratkaisuja. Ilmiötasoisen tiedon kehittämisen tärkeys nousi esille, johon jatkohankkeessa muun muassa keskitytään.
Johdon sitoutuminen ja mukanaolo.
Verkostojen kartoitus ja mukanaolo (kunnat, järjestöt, seurakunnat, elinkeinoelämä, poliisi, hyvinvointialue)
Alueellisen yhteisen tahtotilan selkeyttäminen ja yhteisen ymmärryksen aikaansaaminen (työpajat)
Yhteiskehittäminen ja viestintä.
Koulutusmoduulit yhdyspintatyöskentelyn vahvistamiseksi.
Lapin AMK on VASA hankkeen osatoteuttajana kartoittanut v. 2022 Arjen turvan toimintamallien prosesseja, niiden käyttöä Lapin alueella sekä malleista tehtyjä arviointeja. Kokemustietoa sekä mallintamiseen liittyviä toiveita ja haasteita on kerätty haastatteluissa (26 kpl) ja monitoimijaisissa työpajoissa pilottialueella Itä-Lapissa (seutukuntaorganisaatio ja sen viisi kuntaa). Kerätty tieto on analysoitu ja työstetty edelleen kehitettäväksi konseptiksi, jossa yhdyspintayhteistyölle esitellään toimintamallien kautta erilaisia aluekohtaisia toteuttamisvaihtoehtoja ja koulutuksellisia tukitoimia.
Vuoden 2022 aikana luotua konseptia käytetään jatkokehittämisen pohjana vuosien 2023-2025 aikana.