Asiakas- ja palveluohjaus Soihdun työn kehittäminen, Varsinais-Suomen HVA (RRP, P4, I1)
Asiakas- ja palveluohjaus Soihdun työn kehittäminen päihde- ja mielenterveystyön näkökulmasta: Sairaanhoitajan työnkuvan mallintaminen ja sopivien menetelmien implementointi.
Asiakas- ja palveluohjaus Soihtu toteuttaa sosiaalihuollon neuvontaa, ohjausta ja palvelutarpeen arviointeja lapsiperheille ja työikäisille. Alueelliset Soihtu-tiimit ovat aloittaneet Varsinais-Suomen hyvinvointialueella vuoden 2023 aikana. Soihtu-tiimit vastasivat tarpeeseen keskittää palvelutarpeen arvioinnit ja samalla varmistua siitä, että sosiaalihuollon neuvonta, ohjaus ja palvelutarpeen arviointi lapsiperheiden ja työikäisten osalta toteutetaan laadukkaasti ja oikea-aikaisesti kattaen koko hyvinvointialueen ja samalla vastata Varhan strategiaan.
Soihtu-tiimien työn kehittäminen jakautuu kolmeen osa-alueeseen:
- Sairaanhoitajan tehtävänkuvan mallintaminen ja yhdenmukaistaminen
- Ohjattu omahoito -menetelmän käyttöönotto
- Lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin sisällön kehittäminen ja yhdenmukaistaminen
Sairaanhoitajan tehtävänkuvan mallintaminen ja yhdenmukaistaminen
Perustamisvaiheessa Soihtu-tiimeihin resursoitiin sairaanhoitajan resurssia mielenterveys- ja päihdepalveluista. Tavoitteena tarjota Soihtu-tiimien asiakkaille, eli sellaisille asiakkaille, joilla ei ole asiakkuutta sosiaalihuollossa myös matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelua, mikäli heillä tarvetta sellaiselle eikä vielä omaa hoitokontaktia.
Soihtu-tiimien sairaanhoitajaresurssissa on alueellisia eroja, osalla alueista ei ole sairaanhoitajaresurssia lainkaan ja osassa sairaanhoitajan resurssi on jaettu joko terveydenhuollon kanssa tai Ankkuri-tiimin kanssa.
Ohjattu omahoito -menetelmän käyttöönotto
Ohjatun omahoitomenetelmän käyttöönotto Soihtu-tiimeissä on ollut haastavaa resurssien puutteen vuoksi. Vaikka työntekijät ovat suorittaneet koulutuksia, menetelmää ei ole vielä saatu otettua käyttöön.
Ohjatun omahoito -menetelmän käyttöönotto on osoittautunut haastavaksi palvelutarpeen arviointityössä, jossa menetelmien soveltaminen edellyttää tarkkaa asiakkaiden tarpeiden tunnistamista ja monialaista yhteistyötä. Resurssipulan lisäksi tilannetta vaikeuttaa se, että palvelutarpeen arviointiin liittyy monimutkaisia prosesseja, joissa uudet menetelmät eivät aina sovi yhteen menetelmän käytön kanssa.
Asiakasryhmien moninaisuus lisää haasteita entisestään, sillä menetelmä ei välttämättä ole yhtä tehokas kaikille. Esimerkiksi asiakkaat, joilla on moninaisia tai syvälle juurtuneita ongelmia, saattavat vaatia enemmän yksilöllistä tukea kuin mitä menetelmä voi tarjota. Tämä asettaa paineita sekä työntekijöille että koko palvelujärjestelmälle, sillä menetelmän tehokas käyttö edellyttäisi riittäviä resursseja, aikaa ja tukea, jotta se voitaisiin mukauttaa erilaisten asiakasryhmien tarpeisiin.
Lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin sisällön kehittäminen ja yhdenmukaistaminen
Ennen kehittämistyön aloittamista palvelutarpeen arvioinnissa on ollut useita haasteita. Arviointikäytännöt ovat vaihdelleet eri alueiden välillä, mikä on johtanut siihen, että perheet ovat saaneet eritasoista palvelua. Lisäksi resurssien niukkuus on estänyt systemaattisen kehittämistyön toteuttamista, ja työntekijöiden suuri työkuorma on johtanut tilanteisiin, joissa arviointeja ei ole ehditty tehdä riittävällä huolellisuudella. Yhteisen, kattavan arviointimallin puuttuminen on myös vaikeuttanut vaikuttavuuden seurantaa ja kehitystyön pitkäjänteistä suunnittelua. Yhtenäiset arviointikäytännöt varmistavat, että palvelut ovat tasalaatuisia ja yhdenvertaisia riippumatta siitä, missä perhe asuu tai kuka arvioinnin suorittaa.
Tavoiteltavana muutoksena sosiaalihuollon asiakas- ja palveluohjauksen kehittämisessä pyritään parantamaan palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja saatavuutta asiakasnäkökulmaa korostaen.
Kehittämistyössä tavoitellaan muutosta kohti vahvempaa asiakaslähtöisyyttä, jossa asiakkaan tarpeet, toiveet ja voimavarat otetaan entistä paremmin huomioon. Tämä tarkoittaa asiakkaan näkökulmasta sitä, että hän saa tilanteeseensa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon henkilön tekemän arvion ja näin ollen ohjautuu sujuvammin palveluihin. Tämä tarkoittaa selkeämpänä ja yksilöllisempänä ohjausta ja arviointia, joka vastaa paremmin asiakkaan tilannetta ja tarpeita.
Kehittämistyön tavoitteena on parantaa sosiaalihuollon palveluiden saavutettavuutta ja tehokkuutta. Tämä voi näkyä lyhyempinä odotusaikoina palveluihin pääsyssä sekä selkeämpinä ohjauspolkuina. Muutoksen avulla pyritään nostamaan sosiaalihuollon tarjoamien palveluiden laatua ja vaikuttavuutta. Tavoitteena on myös parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työoloja ja työhyvinvointia, esimerkiksi selkeämpien työkalujen ja toimintamallien avulla, jotka helpottavat asiakasohjausta ja vähentävät työn kuormittavuutta.
Laadukkaan ja vaikuttavan asiakas- ja palveluohjauksen myötä voidaan saavuttaa myös taloudellisia ja yhteiskunnallisia säästöjä. Ongelmien ennaltaehkäisyn kautta vähennetään pitkän aikavälin kustannuksia ja parannetaan yhteiskunnan kokonaishyvinvointia.