Asiakas- ja palveluohjaus Soihdun työn kehittäminen, Varsinais-Suomen HVA (RRP, P4, I1)

Asiakas- ja palveluohjaus Soihdun työn kehittäminen mielenterveys- ja päihdetyön näkökulmasta.

Toimintaympäristö

Asiakas- ja palveluohjaus Soihtu toteuttaa sosiaalihuollon neuvontaa, ohjausta ja palvelutarpeen arviointeja lapsiperheille ja työikäisille. Alueelliset Soihtu-tiimit ovat aloittaneet Varsinais-Suomen hyvinvointialueella vuoden 2023 aikana. Soihtu-tiimit vastaavat tarpeeseen keskittää palvelutarpeen arvioinnit ja samalla varmistua siitä, että sosiaalihuollon neuvonta, ohjaus ja palvelutarpeen arviointi lapsiperheiden ja työikäisten osalta toteutetaan laadukkaasti ja oikea-aikaisesti kattaen koko hyvinvointialueen. Lisäksi vastataan Varhan palvelustrategiaan.

Soihtu-tiimien työn kehittäminen jakautuu kolmeen osa-alueeseen:

Sairaanhoitajan tehtävänkuvan mallintaminen ja yhdenmukaistaminen
Ohjattu omahoito -menetelmän käyttöönoton tuki
Lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin sisällön kehittäminen ja yhdenmukaistaminen

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Sairaanhoitajan tehtävänkuvan mallintaminen ja yhdenmukaistaminen

Perustamisvaiheessa vuonna 2023 Soihtu-tiimeihin oli tavoitteena resursoida sairaanhoitajan resurssia mielenterveys- ja päihdepalveluista. Tavoitteena oli tarjota Soihtu-tiimien asiakkaille, eli sellaisille asiakkaille, joilla ei ole asiakkuutta sosiaalihuollossa, myös matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelua, mikäli heillä on tarvetta sellaiselle eikä vielä omaa hoitokontaktia.

Hanketyön aikana vuonna 2024 sairaanhoitajaresurssissa oli alueellisia eroja: osalla alueista ei ollut sairaanhoitajaresurssia lainkaan ja osassa sairaanhoitajan resurssi oli jaettu joko terveydenhuollon kanssa tai Ankkuri-tiimin kanssa. Lähtötilanteessa alkuvuonna 2024 Soihduissa oli yhteensä neljä sairaanhoitajan resurssia: yksi kokoaikainen (100% työaika) sairaanhoitaja jaettuna Turun Soihtu-tiimien kesken sekä kolme osa-aikaista (50% työaika) sairaanhoitajaa sijoittuen Uudenkaupungin, Loimaan ja Salon Soihtu-tiimeihin. Osa-aikaisten sairaanhoitajien työaika jakautui puoliksi mielenterveys- ja päihdepalveluiden kesken. Lisäksi Ankkurityössä oli neljä kokoaikaista (100% työaika) sairaanhoitajaa.

Ohjattu omahoito -menetelmän käyttöönotto

Ohjattua omahoitoa on koulutettu etupäässä terveydenhuollon palveluiden työntekijöille. Menetelmästä haluttiin käyttötietoa ja -kokemusta myös sosiaalihuollon palveluissa, varsinkin monialaisesti toteutettavissa asiakasprosesseissa.

Ohjattu omahoito-menetelmää koulutettiin Soihdun työntekijöille vuonna 2023. Hanketyön lähtötilanteessa alkuvuonna 2024 osa Soihdun työntekijöistä oli suorittanut koulutuksen, osalla se oli kesken ja osa ei ollut suorittanut. Menetelmää ei oltu otettu yhdenmukaisesti käyttöön. Menetelmän käyttöönottoon koettiin tarvittavan tukea ja koordinointia.

Lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin sisällön kehittäminen ja yhdenmukaistaminen

Lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin arviointikäytännöt ovat vaihdelleet eri alueiden välillä ja tavoissa tehdä työtä on näkynyt eri kuntien aiemmat käytännöt. Osittain vaihtelevat arviointikäytännöt ovat johtaneet siihen, että perheet ovat saaneet eritasoista palvelua. Lisäksi resurssien niukkuus on estänyt systemaattisen kehittämistyön toteuttamista, ja työntekijöiden suuri työkuorma on johtanut tilanteisiin, joissa arviointeja ei ole ehditty tehdä riittävällä huolellisuudella. Yhteisen, kattavan arviointimallin puuttuminen on myös vaikeuttanut vaikuttavuuden seurantaa ja kehitystyön pitkäjänteistä suunnittelua. Yhtenäiset arviointikäytännöt varmistavat, että palvelut ovat tasalaatuisia ja yhdenvertaisia riippumatta siitä, missä perhe asuu tai kuka arvioinnin suorittaa. Tämä vähentää eriarvoisuutta ja parantaa perheiden hyvinvointia.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakkaiden tarpeet ja odotukset ovat moninaisia ja niiden huomioiminen on keskeistä sosiaalihuollon asiakas- ja palveluohjauksen kehittämisessä. Asiakkaat odottavat saavansa helposti ymmärrettävää ja saavutettavaa tietoa eri palveluista ja niiden saatavuudesta. Lisäksi asiakkaat tarvitsevat tukea oikean palvelun löytämisessä sekä selkeää ohjausta palveluiden käyttöön ja hakemiseen.

Asiakkaan näkökulmasta on tärkeää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa tehdään sujuvaa yhteistyötä asiakkaan tilanteen edistämiseksi. Laadukas palvelu- ja hoidon tarpeen arvio edellyttää vahvaa ja saumatonta yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä.

Ammattilaisten on voitava tarjota asiakkaille yksilöllistä ja asiakaslähtöistä palveluohjausta, joka vastaa heidän tarpeisiinsa. Organisaation tulee varmistaa, että resurssit ja toimintatavat tukevat tehokasta ja laadukasta asiakas- ja palveluohjausta. Ammattilaiset tarvitsevat toimivia työkaluja ja menetelmiä asiakkaiden tarpeiden kartoittamiseen ja asianmukaiseen palveluohjaukseen. Sosiaalihuollon henkilöstön osaamista liittyen esimerkiksi mielenterveyshaasteisiin tulee vahvistaa ja kannustaa heitä auttamaan asiakkaitaan myös näissä asioissa.

Yhteiskunnan tulee taata kaikille kansalaisilleen mahdollisuus saada tarvitsemansa sosiaalihuollon palvelut helposti ja tehokkaasti. Laadukas ja toimiva asiakas- ja palveluohjaus voi vähentää epätasa-arvoa ja syrjäytymistä yhteiskunnassa. Tehokas palveluohjaus voi myös säästää yhteiskunnan kustannuksia pitkällä aikavälillä, kun ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjätyöntekijöinä ovat toimineet kehittäjäsosiaalityöntekijä, hankekoordinaattori ja projektipäällikkö. Kehittämistyön koordinointi on tapahtunut Asiakasohjauksen johdon toimesta (asiakasohjausjohtaja + 2 asiakasohjauspäällikköä) ja hanketyöntekijät ovat kokoontuneet heidän kanssaan kuukausittain kevään 2024 aikana, yksittäisiä tapaamisia on toteutunut syksyn 2024 aikana. Lisäksi hanketyöntekijät ovat tavanneet kerran kuukaudessa Soihtu-tiimien johtavien sosiaalityöntekijöiden ja asiakasohjauspäällikön kanssa. Näissä tapaamisissa on käsitelty ajankohtaisia asioita ja kehittämisen etenemistä jokaisen kolmen kehittämisosion osalta.

Sairaanhoitajan tehtävänkuvan mallintaminen ja yhdenmukaistaminen

Sairaanhoitajan tehtävänkuvan mallintamista ja yhdenmukaistamista varten koottiin keväällä 2024 kehittämisryhmä, joka koostui Soihdun ja Ankkurin sairaanhoitajista, sosiaalityöntekijöistä ja sosiaaliohjaajista sekä kokemusasiantuntijan roolissa toimivasta kehittäjäasiakkaasta. Kehittämisryhmän tavoitteena oli kartoittaa ja mallintaa sairaanhoitajan roolia ja työtä nykytilan kuvaamisen, tehtävänkuvien määrittelyn sekä sisäisten ja ulkoisten yhteistyömuotojen rakenteiden avulla. Kehittämisryhmän kokoontumiset keskittyivät erityisesti Soihdun sairaanhoitajan tehtäväkokonaisuuksien selkeyttämiseen ja työn sisällön kehittämiseen.

Ohjattu omahoito -menetelmän käyttöönotto

Ohjattu omahoito -menetelmän käyttöönottoon osallistettiin laajasti Soihtu-tiimien henkilöstöä sekä tiimien johtavat sosiaalityöntekijät. Hanketyöntekijät tapasivat kevään 2024 aikana jokaisen tiimin, ja työntekijöiltä kerättiin kattavasti näkemyksiä, kokemuksia sekä toiveita liittyen ohjattu omahoito -menetelmään ja sen käyttöönottoon liittyen. Lisäksi keväällä 2024 tehtiin Soihtu-tiimien työntekijöille Webropol-kysely, jossa selvitettiin nykytilaa menetelmän käytöstä, sen haasteista ja onnistumista.

Syksyllä 2024 tapaamiset jatkuivat yksilöidysti kunkin Soihtu-tiimin johtavan sosiaalityöntekijän kanssa, ja keskustelujen pohjalta tarkennettiin keväällä kerättyä tietoa. Näin varmistettiin, että käyttöönotto ja kehittämistoimet vastaavat mahdollisimman hyvin tiimien tarpeita ja arjen työssä havaittuja kehityskohteita. Työskentely toteutettiin yhteistyössä ohjatun omahoidon menetelmäkoordinaattorien kanssa.

Lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin sisällön kehittäminen ja yhdenmukaistaminen

Kehittämistyötä ohjasi kolme johtavaa sosiaalityöntekijää sekä asiakasohjauspäällikkö, jotka hanketyöntekijät tapasivat kerran kuukaudessa syksyn 2024 aikana. Heidän kanssaan yhdessä suunniteltiin kehittämistyön sisältöä ja käytiin läpi työryhmätapaamisilla käsitellyistä teemoista syntyneitä työohjeita.

Kesäkuussa 2024 käynnistettiin valmistelut nimeämällä kehittämiseen osallistuvat työryhmän jäsenet. Kehittämisryhmä koostui Soihtu- ja Ankkuri-tiimien lapsiperheiden palvelutarpeen arviointia tekevistä työntekijöistä ja lisäksi mukana oli kolme edellä mainittua johtavaa sosiaalityöntekijää sekä perheterapeutti. Työryhmään kuului noin 25 jäsentä, ja oli tärkeää, että jokaisesta tiimistä oli edustaja(t) mukana.

Tavoiteltu muutos

Tavoiteltavana muutoksena sosiaalihuollon asiakas- ja palveluohjauksen kehittämisessä pyritään parantamaan palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja saatavuutta asiakasnäkökulmaa korostaen. Osana kehittämistyötä on korostettu tarvetta entistä laajempiin ja monialaisiin yhteistyörakenteisiin, joissa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimijat voivat tiiviisti koordinoida asiakkaan oikea-aikaista tarpeisiin vastaamista. Tavoitteena on, että kaikki osapuolet, mukaan lukien asiakkaat, ammattilaiset ja yhteiskunnan tukirakenteet, hyötyvät yhdenmukaistetuista toimintamalleista ja menetelmistä.

Kehittämistyössä tavoitellaan muutosta kohti vahvempaa asiakaslähtöisyyttä, jossa asiakkaan tarpeet, toiveet ja voimavarat otetaan entistä paremmin huomioon. Tämä tarkoittaa asiakkaan näkökulmasta sitä, että hän saa tilanteeseensa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon henkilön tekemän arvion ja näin ollen ohjautuu sujuvammin palveluihin. Tämä tarkoittaa selkeämpää ja yksilöllisempää ohjausta ja arviointia, mikä vastaa paremmin asiakkaan tilannetta ja tarpeita.

Kehittämistyön tavoitteena on parantaa sosiaalihuollon palveluiden saavutettavuutta ja tehokkuutta. Tämä voi näkyä lyhyempinä odotusaikoina palveluihin pääsyssä sekä selkeämpinä ohjauspolkuina. Muutoksen avulla pyritään nostamaan sosiaalihuollon tarjoamien palveluiden laatua ja vaikuttavuutta. Tavoitteena on myös parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työoloja ja työhyvinvointia, esimerkiksi selkeämpien työkalujen ja toimintamallien avulla, jotka helpottavat asiakasohjausta ja vähentävät työn kuormittavuutta.

Laadukkaan ja vaikuttavan asiakas- ja palveluohjauksen myötä voidaan saavuttaa myös taloudellisia ja yhteiskunnallisia säästöjä. Ongelmien ennaltaehkäisyn kautta vähennetään pitkän aikavälin kustannuksia ja parannetaan yhteiskunnan kokonaishyvinvointia.

Sairaanhoitajan tehtävänkuvan mallintaminen ja yhdenmukaistaminen

Sairaanhoitajan tehtävänkuvan yhdenmukaistamisella tavoitellaan laadukasta ja monialaisella yhteistyöllä vaikuttavaa asiakas- ja palveluohjausta. Hanketyöskentelyn aikana sairaanhoitajaresurssissa on ollut merkittäviä alueellisia eroja: osassa alueista ei ole sairaanhoitajaresurssia lainkaan ja osassa sairaanhoitajan resurssi on jaettu terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön kanssa. Lähtötilanteessa 2024 Soihduissa oli yhteensä neljä sairaanhoitajan resurssia: yksi kokoaikainen (100% työaika) sairaanhoitaja jaettuna Turun Soihtu-tiimien kesken sekä kolme osa-aikaista (50% työaika) sairaanhoitajaa Uudenkaupungin, Loimaan ja Salon Soihtu-tiimeissä. Osa-aikaisten sairaanhoitajien työaika jakautui puoliksi mielenterveys- ja päihdepalveluiden kesken. Lisäksi Ankkurityössä oli neljä kokoaikaista (100% työaika) sairaanhoitajaa.

Sairaanhoitajan on tarkoitus toimia Soihduissa terveydenhuollon asiantuntijana monialaisessa tiimissä ja vastata palvelutarpeen arvioinnissa terveydenhuollon näkökulmasta. Tavoitteena oli, että sairaanhoitaja arvioisi systemaattisesti asiakkaan kokonaistilanteen, johon kuuluu asiakkaan fyysisen ja psyykkisen terveydentilan arviointi sekä asiakkaan yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen. Sairaanhoitajan tulisi vastata hoidontarpeen arviosta, jossa selvitetään asiakkaan sairauden oireet ja niiden vaikeusaste sekä hoidon kiireellisyys.

Ohjattu omahoito -menetelmän käyttöönoton tuki

Ohjatun omahoidon käyttöönotolla tavoitellaan yhdenmukaisen ja selkeän menetelmätyöskentelyn käyttöä asiakastyössä, varsinkin sosiaalihuollon työskentelyssä. Ohjattu omahoito valikoitui testattavaksi menetelmäksi, koska Soihduissa pyritään panostamaan ennaltaehkäisevään työskentelyyn ja asiakkaan kokonaisvaltaiseen mukaanottoon jo alkuvaiheen työskentelystä lähtien.

Lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin sisällön kehittäminen ja yhdenmukaistaminen

Lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin kehittämisen tavoitteena on varmistaa, että Soihtu- ja Ankkuri-tiimien toimintamallit ovat yhdenmukaisia, jolloin asiakas saa alueesta riippumatta tasalaatuista palvelua. Kehittämistyöllä pyritään myös tukemaan työntekijöiden toimintaa siten, että työssä noudatettavat toimintamallit ovat yhdenmukaisia ja työntekijöillä on käytössään ajantasaiset ja selkeät työohjeet. Kehittämistyö on toteutettu painottaen Soihtu-tiimien työntekijöiden osallistumista.

Muutoksen mittaaminen

Kehittämistyön mittareiksi on määritelty

Sairaanhoitajan tehtävänkuva on luotu (kyllä/ei)
Sairaanhoitajan tehtävänkuva on otettu käyttöön (kyllä/osittain/ei)
Koulutettujen ammattilaisten määrä vs. moniko käyttää menetelmää
Menetelmän käyttöä edistävät sekä haittaavat tekijät kartoitettu (kyllä/ei)
Palvelutarpeen arvioinnin työohjeet laadittu ja toimintamallit yhdenmukaistettu (kyllä/osittain/ei)

Toteutussuunnitelma

Sairaanhoitajan tehtävänkuvan mallintaminen ja yhdenmukaistaminen

Kehittämisryhmässä mallinnettiin sairaanhoitajan tehtävänkuvaa ja roolia useiden keskeisten kysymysten kautta. Ensimmäiseksi määriteltiin sairaanhoitajan työn tavoitteet Soihdun ja Ankkurin tiimeissä, joissa sairaanhoitajan rooli on tukea asiakaslähtöistä palvelutarpeen arviointia ja edesauttaa palveluiden kohdentamista. Lisäksi keskusteltiin tarvittavasta osaamisesta ja koulutustarpeista: sairaanhoitajalta vaaditaan kykyä arvioida asiakkaan terveydentilaa ja määritellä sen mukaiset palvelutarpeet, ja tarpeellisiksi koulutusteemoiksi nousivat palveluohjauksen menetelmät ja moniammatillinen yhteistyö.

Kehittämisryhmä tarkasteli myös työssä käytettäviä menetelmiä sekä niihin liittyviä haasteita. Sairaanhoitajat voivat hyödyntää erilaisia arviointi- ja ohjausmenetelmiä, mutta menetelmien soveltaminen vaihtelee asiakasryhmien tarpeiden mukaan, ja riittävä koulutus on edellytys niiden tehokkaaseen käyttöön. Palvelutarpeen arvioinnissa sairaanhoitajan rooli painottuu asiakkaan terveydentilan arviointiin ja sen vaikutusten ymmärtämiseen palvelutarpeen näkökulmasta.

Roolin selkiyttämiseksi arvioitiin myös sairaanhoitajan tehtävien suhdetta sosiaalihuollon ammattilaisten tehtäviin. Moniammatillisessa tiimissä sairaanhoitajan työ täydentää sosiaalihuollon asiantuntijoiden rooleja, mutta työtehtävät saattavat osittain mennä päällekkäin erityisesti asiakasohjauksessa. Tämän vuoksi oli tärkeää selkeyttää roolit ja vastuut tiimeissä. Tehtävien priorisoinnissa tärkeimmiksi tunnistettiin asiakaskohtaamisiin liittyvät tehtävät sekä osallistuminen palvelutarpeen arviointiin. Palvelutarpeen arviointien tavoitteena on suunnata palvelut tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti.

Kehittämisryhmä kokoontui viisi kertaa kevään ja syksyn 2024 aikana:

1.tapaaminen: Sairaanhoitajien tapaaminen nykytilan kuvaamiseksi: Tapaamisen tavoitteena oli muodostaa kattava kuva sairaanhoitajien tämänhetkisistä tehtävistä ja roolista Soihtu- ja Ankkuri-tiimeissä.

2. tapaaminen: Sairaanhoitajan tehtävänkuvan muodostaminen: Keskusteltiin sairaanhoitajan tehtäväkentästä ja määriteltiin, mitä osaamista ja koulutusta sairaanhoitaja tarvitsee tehtävässä menestyäkseen.

3. tapaaminen: Sairaanhoitajan rooli prosessin vaiheissa: Tarkasteltiin sairaanhoitajan tehtäviä palveluprosessin eri vaiheissa ja selvennettiin työnkuvan erikoispiirteitä eri prosessien yhteydessä.

4. tapaaminen: Palaute keväästä ja toiveita syksylle: Ryhmän jäsenet antoivat palautetta kevään aikana toteutetuista kehittämistoimenpiteistä ja esittivät toiveita syksyn kehittämistyölle.

5. tapaaminen: Työn sisällölliset asiat ja tehtävänkuvan tarkentaminen: Keskityttiin erityisesti sairaanhoitajan tehtävänkuvan tarkentamiseen ja käytiin läpi työn sisäistä jakoa Soihdun ja Ankkurin tiimien sisällä.

Ohjattu omahoito -menetelmän käyttöönoton tuki

Menetelmän sopivuutta ja käyttöönoton toteutumista seurattiin Soihtu-tiimien sekä johtavien sosiaalityöntekijöiden tapaamisilla, joissa oli mukana myös Kestävän kasvun Varsinais-Suomi –hankkeen menetelmäkoordinaattorit. Tapaamisissa käytiin läpi koulutuksen suoritusaste alueittain ja kerättiin esiin tulleita haasteita ja onnistumisia menetelmän käytöstä. Menetelmäkoordinaattorit avasivat menetelmän käytön askelia ja toivat esille toteuttamisen vaihtoehtoja sosiaalihuollon näkökulmasta.

Lisäksi keväällä 2024 tehtiin alkukartoitus ohjattu omahoito -menetelmän käytöstä ja kouluttautumistasosta menetelmän käyttöön liittyen (n= 48). Webropol-kyselyn perusteella menetelmän käyttöä työssä hankaloittivat ajan puute, kiire ja tiukat palvelutarpeen arvioon liittyvät aikataulut, jotka estävät keskittymisen syvällisesti menetelmän edellyttämiin vaiheisiin. Lisäksi koettiin, että menetelmä ei välttämättä sovellu suoraan kaikkiin tilanteisiin, kuten arviointityöhön tai lastensuojelutarpeen selvityksiin, eikä sen käyttö ole aina tarkoituksenmukaista kaikkien asiakkaiden kohdalla. Mahdollisuus keskittyä yhteen ongelmaan kerrallaan koettiin haastavaksi, mikä voi johtaa arviointityön ja palvelutarpeen arvioinnin puutteellisuuteen.

Kyselyn perusteella menetelmien käyttö asiakastyössä herätti työntekijöissä monenlaisia ajatuksia. Toisaalta menetelmiä pidettiin lähtökohtaisesti hyödyllisinä ja konkreettisina työvälineinä, erityisesti tilanteissa, joissa ne sopivat asiakkaan tarpeisiin. Toisaalta menetelmän käyttö koettiin soveltumattomaksi tilanteisiin, kuten arviointityöhön tai palvelutarpeen arvioinnin yhteyteen, eikä kaikissa työtehtävissä tai toimintaympäristöissä sen käyttöä pidetty realistisena. Lisäksi menetelmän selkeä tuntemattomuus joillekin työntekijöille vähensi sen herättämää kiinnostusta ja hyödyntämismahdollisuuksia.

Työntekijät kokivat, että menetelmän käyttöönottoa työssä tukisi riittävä perehdytys ja koulutus, laadukkaat materiaalit sekä jatkuva tuki, joka olisi saatavilla tarpeen mukaan. Lisäksi asian esillä pitäminen ja yhteinen pohdinta, kuten menetelmän selkeä kohderyhmän määrittely, auttaisivat juurruttamaan sen osaksi arkea. Koettiin, että menetelmän integrointi muihin tapaamisiin voisi myös edistää sen käyttöä ja tehdä siitä luontevan osan työskentelyä.

Samanlaisia kokemuksia ja näkemyksiä menetelmän käytöstä saatiin myös keskusteluissa työntekijöiden kanssa tiimien tapaamisilla ja keskusteluissa johtavien sosiaalityöntekijöiden kanssa.

Alueellisesti kouluttautuneiden työntekijöiden määrissä oli eroja ja myös suhtautuminen ohjatun omahoidon käyttöön vaihteli eri alueiden välillä. Yleinen kanta kuitenkin oli, että ohjatun omahoidon käyttö nopeatempoisessa työskentelyssä on haastavaa ja on vaikea nähdä menetelmän hyöty osana asiakastyötä.

Syksyllä 2024 osana toista Kestävän kasvun Varsinais-Suomi –hankkeen kehittämisosiota toteutettiin Webropol-kysely, jolla kartoitettiin sekä Soihdun että lapsiperheiden erityispalveluiden henkilöstön olemassa olevia menetelmäkoulutuksia sekä menetelmien käyttöä ja koettua hyödyllisyyttä. Ohjattu omahoito oli yksi kyselyn menetelmistä. Soihdun työntekijät arvioivat ohjattu omahoito -menetelmän hyödyllisyyden työssään arvosanalla 2,1 (asteikko 1-5). Yleisesti väittämästä, että oma menetelmäosaaminen vastaa asiakkaiden tarpeisiin oli täysin samaa mieltä 7%, jokseenkin samaa mieltä 52%, jokseenkin eri mieltä 31% ja täysin eri mieltä 10%.

Lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin sisällön kehittäminen ja yhdenmukaistaminen

Kehittämisryhmät kokoontuivat syksyn 2024 aikana kerran kuukaudessa yhteensä viisi kertaa. Jokaisella tapaamisella oli oma ennalta määritelty ja valmisteltu teema. Ryhmä koostui alueiden työntekijöistä ja kehittämiseen nimetyistä johtavista sosiaalityöntekijöistä.

Kehittämisryhmien teemat:

Palvelutarpeen arvioinnin sisältö (kaksi tapaamista)
Vireilletulokäsittely ja vastaanottoviikko-käytännön laajentaminen
Ennakollisen lastensuojelun prosessi ja raskausajan työskentely
Palvelutarpeen arvioinnin yhteenveto

Kehittämistapaamisilla teemoja käsiteltiin pienryhmätyöskentelyn ja muiden osallistavien menetelmien avulla. Ryhmän osallistujat tuottivat jokaisesta teemasta aineistoa, jonka hanketyöntekijät kokosivat työohjeeksi teemakohtaisesti. Jos työohje vaati esihenkilötason linjauksia, ne määrittelivät joko kehittämisryhmän johtavat sosiaalityöntekijä tai asia käsiteltiin asiakasohjauspäällikön kanssa. Tämän jälkeen kehittämisryhmän tuotoksista laadittiin lopullinen työohje.

Soihtu-tiimeissä nousi esiin myös tarve tarkastella ja kehittää seuraavia teemoja entistä sujuvampien prosessien varmistamiseksi ja toiminnan yhtenäistämiseksi:

Erityisen tuen asiakkuuden kriteerien ja käytänteiden yhtenäistäminen
Asiakassegmentointi
Asiakkuussiirtoja koskevan mallin yhtenäistäminen

Nämä teemat tunnistettiin laajasti koko lapsiperheiden erityispalveluita tai sosiaalihuollon palveluita koskeviksi, minkä vuoksi kehittämistyötä ei rajattu pelkästään Soihdun sisälle. Erityisen tuen asiakkuuden kriteerit, asiakassegmentointi sekä asiakassiirtojen käytännöt valmisteltiin yhteistyössä lapsiperheiden erityispalveluiden päälliköiden kanssa, jotta tulokset tukisivat yhtenäisiä toimintatapoja koko alueella. Hanketyöntekijät laativat asiakassegmentoinnin tueksi työvälineen ja toimintamalliehdotuksen asiakassiirtojen toteuttamiseen. Tämä kehittämisosio toteutettiin yhteistyössä Kestävän kasvun Varsinais-Suomi -hankkeen lapsiperhepalveluiden työohjeiden ja prosessien kehittäjien kanssa, jotta varmistettiin yhtenäiset käytännöt ja ohjeistukset. Asiakassiirtojen käytännöt koulutettiin Soihtujen ja lapsiperheiden erityispalveluiden ammattilaisille loppuvuonna 2024.

Ohjeistus koskien erityisen tuen tarpeen määrittelyä ja asiakassegmentointia valmisteltiin alkuvuonna 2025 yhteistyössä eri sosiaalihuollon palvelutehtävien kanssa. Ohje on vielä hyväksymättä ja kouluttamatta (kesäkuu 2025).

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Sairaanhoitajan tehtävänkuvan mallintaminen ja yhdenmukaistaminen

Kehittämistyöskentelyssä on ollut mukana myös koulutetun kokemusasiantuntijan roolissa toimiva kehittäjäasiakas, jonka mukanaolo sairaanhoitajan työnkuvan muodostamisessa sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioinnissa nähtiin ensiarvoisen tärkeänä. Asiakkaan kokemus ja näkemys täydensivät ammattilaisten asiantuntemusta asiakaslähtöisellä tavalla. Kehittäjäasiakas toi esiin palveluiden käyttäjän näkökulman, esim. miten palvelut vaikuttavat asiakkaan arkeen, mikä koetaan hyödylliseksi tai mikä jää kaipaamaan parannusta. Kehittäjäasiakas osallistui kevään aikana kehittämisryhmän tapaamisiin ja työskentelyyn.

Ohjattu omahoito -menetelmän käyttöönoton tuki

Kohderyhmänä on Soihtu-tiimien työntekijät.

Lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin sisällön kehittäminen ja yhdenmukaistaminen

Kohderyhmänä on ne Soihtu-tiimien työntekijät, joiden tehtävänkuvaan kuuluu lapsiperheiden palvelutarpeen arviointien teko. Soihduissa hoidetaan sekä lapsiperheiden että työikäisten palvelutarpeen arvioinnit, työntekijöiden tehtävänkuvaan kuuluu jommankumman ikäryhmän työt.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Sairaanhoitajan tehtävänkuvan mallintaminen ja yhdenmukaistaminen

Tämän toimintamallin perusidea on vahvistaa sairaanhoitajan roolia ja tehtävää asiakaslähtöisessä palvelutarpeen arvioinnissa sekä moniammatillisessa yhteistyössä Soihtu-tiimeissä. Malli pyrkii selkeyttämään sairaanhoitajan ja muiden sosiaalihuollon ammattilaisten välisiä rooleja ja tukemaan palveluiden kohdentamista tehokkaasti asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.

Ohjattu omahoito -menetelmän käyttöönoton tuki

Ratkaisun perusidea on tukea ohjattu omahoito -menetelmän käyttöönottoa Soihtu-tiimeissä.

Lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin sisällön kehittäminen ja yhdenmukaistaminen

Ratkaisun perusidea on luoda selkeät ja työntekijöiden käyttöön jalkautetut työohjeet lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin yhdenmukaiseksi tekemiseksi.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamalleissa on kiinnitettävä huomiota erityisesti resurssien, koulutuksen ja monialaisen yhteistyön näkökulmiin:

Riittävä perehdytys, koulutus ja tuki: Työntekijät korostivat tarvetta kattavalle koulutukselle ja perehdytykselle menetelmien käyttöön, jotta ne voidaan ottaa tehokkaasti käyttöön. Tarve saada jatkuvaa tukea ja ohjausta menetelmien käytössä koettiin tärkeäksi, jotta arjessa syntyviä haasteita voidaan ratkaista tehokkaasti. Tärkeää on myös johdolta tuleva linjaus siitä, että tiettyä menetelmää käytetään tietyssä työssä.

Ajan ja resurssien riittävyys: Kiireettömän työympäristön ja riittävien resurssien varmistaminen on keskeistä, jotta kehitettyjä käytäntöjä voidaan toteuttaa laadukkaasti.

Monialainen yhteistyö: Menetelmien ja käytännön prosessin tehokas ja järkevä työskentelytapa edellyttää eri alojen ammattilaisten välistä yhteistyötä ja asiakaslähtöistä lähestymistapaa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kehittämistyön kolmea eri osiota on mahdollista soveltaa eri kohderyhmille tai eri toimintaympäristöihin. Jokainen kehittämisosio on suunniteltu yksilöllisesti tavoiteltu muutos huomioiden ja soveltuvimmat kehittämistyökalut valiten.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Sairaanhoitajan tehtävänkuvan mallintaminen ja yhdenmukaistaminen

Sairaanhoitajan tehtävänkuva mallinnettiin keväällä 2024 ja esiteltiin Asiakas- ja palveluohjauksen johdolle. Keskustelua käytiin tehtävänkuvan jalkauttamisesta, mutta lopulta päädyttiin tätä siirtämään.

Sairaanhoitajan tehtävänkuvaa mallinnettaessa pyrittiin yhdenmukaistamaan sitä muiden palvelualueiden sairaanhoitajien kanssa (mielenterveys- ja päihdepalveluiden sh), koska yhdenmukaisuus parantaa asiakastyytyväisyyttä ja palvelun laatua. Kehittämistyössä pyrittiin siihen, että asiakas saa samantasoista palvelua, riippumatta siitä onko alkupiste sosiaalihuollon palvelutarpeen arviossa vai terveydenhuollon hoidontarpeen arviossa.

Keväällä 2025 Soihdun johto ja mielenterveys- ja päihdepalveluiden johto sopivat Soihdun sairaanhoitajien resurssin siirtämisestä mielenterveys- ja päihdepalveluihin (miepä). Samalla alueellisesti Soihtuihin jyvitetään resurssia miepä-palveluista. Tällä muutoksella on pyritty selkeyttämään ja yhdenmukaistamaan sairaanhoitajan roolia Soihdun ja miepä-palveluiden yhteyslinkkinä. Näin mallinnettua Soihdun sairaanhoitajan tehtävänkuvaa ei otettu käyttöön suunnitelman mukaisesti.

Ohjattu omahoito -menetelmän käyttöönoton tuki

Hankkeen aikana ohjattu omahoito -menetelmän käyttöönotto osoittautui haastavaksi palvelutarpeen arviointityössä. Palvelutarpeen arviointi on ajaltaan määrämittainen ja tämä haastaa yleisesti eri menetelmien käyttöä arviointityössä.

Asiakasryhmien moninaisuus lisää haasteita entisestään, sillä menetelmä ei välttämättä ole yhtä tehokas kaikille. Esimerkiksi asiakkaat, joilla on moninaisia tai syvälle juurtuneita ongelmia, saattavat vaatia enemmän yksilöllistä tukea kuin mitä menetelmä voi tarjota. Tämä asettaa paineita sekä työntekijöille että koko palvelujärjestelmälle, sillä menetelmän tehokas käyttö edellyttäisi riittäviä resursseja, aikaa ja tukea, jotta se voitaisiin mukauttaa erilaisten asiakasryhmien tarpeisiin.

Tarkkaa ja selkeää lopputulosta ei ohjatun omahoidon käyttöönotosta voida antaa, sillä kokemusta käytöstä on hyvin vähäisesti ja alueelliset sekä työntekijöiden henkilökohtaiset käyttökokemukset ovat verrattain erilaisia.

Lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin sisällön kehittäminen ja yhdenmukaistaminen

Lapsiperheiden palvelutarpeen arviointiin kootut työohjeet valmistuivat hankeaikana ja ne koulutettiin Soihdun toimesta alkuvuonna 2025. Yhtenäisten työohjeiden myötä palvelutarpeen arviointityö on yhdenmukaistunut.