Asiakastyön ja sen yhteiskehittämisen tueksi kehitetyt kortit ovat käytännölliset erityisesti silloin, kun toimintaa uudistetaan tai halutaan parantaa osallistujalähtöisyyttä.

 

Toimintaympäristö

Helppokäyttöiset kortit sopivat monenlaisin tilanteisiin. Kortteja voi hyödyntää ryhmien kokoontumisissa, toiminnan ideoinnissa ja jäsentämisessä, asiakkaiden kannustamisessa, tapahtumien suunnittelussa sekä asiakastyötä tekevien ammattilaisten kesken tehtävässä kehittämistyössä. Kortit soveltuvat myös avoimen tilan suunnitteluun.  Korteista löytyy ideoita ja esimerkkejä, miten menetelmiä voi soveltaa tai muokata eri tarkoituksiin. Menetelmiä on käytetty esimerkiksi kunnan monialaisessa kehittäjätyöryhmässä. 

Menetelmäkortit on pilotoitu ja kehitetty Ranuan kunnan päihteettömässä päivätoiminnassa ja Ylitornion kunnan aikuisten olohuonetoiminnan käynnistämisen yhteydessä.  Kortit sopivat mainiosti myös oppilaitosten ja järjestöjen käyttöön ja niiden osaamisen kehittämiseksi.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Korttien menetelmät luovat ammattilaisille uutta näkökulmaa osallisuuden vahvistamiseen ja uusia tapoja toimia ja vaikuttaa asiakasosallisuutta tukevalla tavalla. Kortteja aktiivisesti käyttämällä yhteiskehittämisen menetelmät alkavat juurtua organisaatioon. Korttien menetelmiä voivat hyödyntää esimerkiksi työpajaohjaajat, sosiaalityöntekijät, diakonit ja päihdetyöntekijät. 

Ratkaisun perusidea

Kortteja voi käyttää ryhmän kanssa silloin, kun asiakastyötä halutaan jäsentää ja kehittää. Korttipakkaan kannattaa tarttua erityisesti silloin, kun ryhmään tulee uusia jäseniä, tilat tai toimipaikka muuttuvat, tarvitaan uutta toimintaa tai kehitetään osallistujalähtöisyyttä. Korttien avulla voidaan kehittää muun muassa ryhmään tai toimintaan kuulumisen tunnetta ja lisätä osallistujalähtöisyyttä. Kortteja käyttämällä voidaan yhdessä tekemisen avulla edistää asiakkaiden, mutta myös ammattilaisten ja organisaatioiden osallisuutta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kortit on jaettu viiteen teemaan, joista jokaisessa on useita toimintamalleja osallisuuden edistämiseen. Neljä teemaa (ryhmään kuuluminen, kuulluksi tuleminen, identiteetin vahvistaminen, merkityksellisyyden kokemus) sisältävät menetelmiä, jotka sopivat osallistujien kanssa työskentelyyn. Viides teema, osallistujalähtöisyyden lisääminen sisältää menetelmiä, jotka sopivat erityisesti työntekijöiden keskinäiseen käyttöön. Korttien avulla voidaan myös arvioida korttien menetelmien osallisuutta keskustelemalla teemoista.

Kortit madaltavat ammattilaisen kynnystä osallistaa asiakkaita

Korttien avulla voi kokeilla ja opetella totutusta poikkeavia, osallisuutta edistäviä työskentelytapoja. Tekemällä oppii, miten menetelmiä voi parhaiten hyödyntää osana omaa työtään. Korttien avulla voi esimerkiksi pohtia, miten osallisuutta lisääviä ja syrjäytymistä ehkäiseviä ohjaus- ja neuvontapalveluita voidaan kehittää. Kortteja voi hyödyntää suunnitellessa asiakkaiden kanssa toteutettavaa toimintaa, tai jos halutaan jäsentää olemassa olevaa toimintaa ja tehdä sitä näkyväksi.

Linkki korttiin: Meidän lista (eoppimispalvelut.fi)

Osallistujalähtöisyyden kehittämiseen tukea ammattilaisille

Toisen saappaissa -menetelmällä ammattilaiset katsovat toimintaa eri näkökulmista ja eläytyvät eri rooleihin. Toisen saappaissa olemalla on mahdollisuus ymmärtää toiminnan merkitystä ja tarvetta laajemmin. Samalla se haastaa tarkastelemaan kunkin omaa asiantuntijaroolia.

Linkki Toisen saappaissa -korttiin (eoppimispalvelut.fi)

Mikäli ammattilaiset haluavat kehittää osallistujalähtöisyyttä palveluissa, he voivat hyödyntää mm. palvelupolku-menetelmää, joka auttaa ymmärtämään  toimintaa ajallisena jatkumona osallistujien näkökulmista.  

Osallistujalähtöisyyttä voidaan edistää myös korttien sidosryhmäkartoilla, joissa kartoitetaan osallistujaryhmän kannalta oleelliset toimijat ja verkostot sekä kootaan ne yhteen kuvaan. Tämä auttaa selkiyttämään kokonaisuutta ja eri toimijoiden suhteita sekä tunnistamaan mahdollisten haasteiden lisäksi tulevaisuuden mahdollisuudet.

Kävijäkartoituksen avulla voidaan osallistavasti ryhmitellä toiminnassa mukana olevat osallistujat. Näin saadaan toiminta vastaamaan erilaisten osallistujien toiveita ja tarpeita, myös työntekijöiden. 

Korteissa on kuvattu uusia asiakastyön menetelmiä konkreettisesti, jotta niitä olisi helppo käyttää. Menetelmien käyttöönotto ei vaadi juurikaan aikaa, rahaa tai välineitä. Menetelmiä on noin 20, joten niihin on hyvä tutustua ennen asiakaskohtaamista joko yksin tai ammattilaisten kesken.

Toimintaohjeiden selkeys on tärkeää, jotta kynnys hyödyntää uusia menetelmiä madaltuu. 
Korttien avulla ammattilaisen on mahdollista muokata toimintaansa helpommin lähestyttäväksi, mikä kannustaa kohderyhmää osallistumaan toimintaan, palveluun tai näiden suunnitteluun matalalla kynnyksellä. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

VOITTO-voimavaroja, toimintakykyä ja osallisuutta Lappiin -hankkeessa kehittämistyöhön osallistuivat  päihteettömän päivätoiminnan asiakkaat. Menetelmiä hyödyntämällä  asiakkaat sitoutuivat yhteiseen toimintaan. 

Kortit on kehitetty palvelumuotoiluprosessissa, jossa oli mukana eri alojen ammattilaisia kunnista ja heikoimmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevia asiakkaita. Korteissa yhdistyvät osallistavat, ratkaisukeskeiset ja valmentavat menetelmät palvelumuotoilusta ammentaviin fasilitointi- ja palveluiden kehittämismenetelmiin. Menetelmiä on testattu useampaan kertaan erilaisissa yhteyksissä ja kehitetty yhteistyössä kuntien ammattilaisten ja kohderyhmän osallistujien kanssa.  

Palvelumuotoilun asiantuntijat ovat koonneet korttipakan rungon yhteen. Runkoa ovat kehittäneet sen jälkeen eteenpäin asiantuntijat ja opiskelijat. Käyttöönottoprosessissa selvitettiin mm. kunnan sosiaalialan työntekijän normaalia päivää ja kehitettiin kortteja sopimaan sekä sisällöllisesti että käyttömukavuudeltaan työntekijän arkeen.  Korttien visuaalisen ilmeen suunnittelu ostettiin mainostoimistosta. Ulkoasun määrittelyn jälkeen järjestettiin testaus- ja kommentointikierros hankkeessa mukana olleille asiantuntijoille sekä kuntien ammattilaisille, joille ainakin osa korttien menetelmistä oli tuttuja. Korttipakka kehitettiin lopulliseen muotoonsa heiltä saatujen kommenttien ja mielipiteiden pohjalta.

Korttipakka esiteltiin ennen julkaisua ja painatusta myös hankkeen ohjausryhmälle. Yhteenvetona voi siis sanoa, että tärkeää korttipakan kehittämisessä oli, että myös se tehtiin osallistaen.

KEHITTÄJÄ

VOITTO-kortit -menetelmiä osallisuuden edistämiseen on kehitetty hanketyöskentelyn yhteydessä. Kortit on muotoiltu palvelumuotoilua hyödyntäen. Kehittäjinä ovat toimineet Lapin yliopiston asiantuntijat: Netta Riponiemi, Maileena Tuokko,  Essi Kuure, Heli Alaräisänen, Katri Kuusela.
Tässä kuvattu ja Sokran toimesta arvioitu toimintamalli perustuu VOITTO-voimaroja, toimintakykyä ja osallisuutta Lappiin (ESR 2017-2021)] tehtyyn kehittämistyöhön. 
Hankkeen taustaorganisaatiot: Lapin yliopisto, Ranuan kunta, Ylitornion kunta
 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: IDEOITA OSALLISTAVISTA TYÖMENETELMISTÄ

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Korttien menetelmien fasilitoimalla yhdessä tekemisellä ja kehittämisellä voidaan lisätä osallistujien kokemusta yhdenvertaisuudesta ja kohentaa yhteisöllistä aktiivisuutta. Ihmiset rohkaistuvat luomaan ja ylläpitämään merkityksellisiä sosiaalisia suhteita, mikä parhaimmillaan kannustaa heitä edelleen osallistumaan. (1)

Korttien myötä asiakkaiden on helpompi vaikuttaa palveluiden kehittämiseen. Ammattilaiset saavat uusia työkaluja, joiden avulla he voivat tutustua asiakkaisiin, pyytää heitä osallistumaan kehittämiseen ja vaikuttamistyöhön. (1,2)

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Liitteet