Asumisen tukemisen toimintamalli
Hankkeen toiminnan aikana alueelle on luotu toimintamalli, jonka avulla pystytään parantamaan asumisen hallinnassa vaikeuksiin ajautuvien asukkaiden asumistaitoja ja elämäntilanteita sekä ennaltaehkäisemään asumiseen liittyviä ongelmia.
Asumisen vaikeudet ja asunnottomuus vaikeuttavat elämänhallintaa ja elämänhallinnan puutteet vaikeuttavat itsenäisestä asumisesta selviytymistä. Asumiseen liittyvät ongelmat voivat kärjistyä esim. yllättävän elämäntilanteen muutoksen tai pitkäaikaisten päihde- tai mielenterveysongelmien seurauksena. Asunnottomuus Jokilaaksojen alueella on pääosin tilapäistä ja liittyy esimerkiksi häätötilanteisiin, jolloin asunnon puutteen vuoksi majaillaan väliaikaisesti sukulaisten tai tuttavien luona. Vuokrataloyhtiöt lähettävät asukkaille kuukausittain useita kymmeniä maksumuistutuksia, joista häätöön saakka etenee vuositasolla 2–3 %. Maksuhäiriöiden lisäksi häädön syynä voi olla myös mm. asunnon huono hoito. Vuokrataloyhtiöiden henkilökunta tekevät muun työnsä ohella ns. asumissosiaalistatyötä, jolloin ongelmatilanteisiin puututaan silloin, kun havaitaan vuokranmaksuvaikeuksia, saadaan naapureilta ilmoituksia häiriöistä tai kiinteistöhuolto raportoi huonosti pidetyistä asunnoista. Vuokrataloyhtiöiden henkilökunnalla ei ole resursseja eikä heidän tehtäviinsä kuulu ns. asumissosiaalisentyön ohjaus ja neuvonta. Sosiaalitoimi voi auttaa akuutissa kriisitilanteessa järjestämällä asunnon, mutta tietyille kohderyhmille tämä on vaikeaa, etenkin jos henkilöllä on häätöjä takana, eikä uuden asunnon saaminen yleensä poista ongelmien perussyitä. Asumisen ongelmia aktiivisesti ennalta ehkäisemään pyrkivää matalan kynnyksen tukipalvelua ei alueella ole, vaikka tarve ko. palvelulle on sosiaalityön, diakoniatyön ja vuokranantajien näkökulmasta vielä entisestään kasvanut koronapandemian seurauksena.
Asumisen tukemisella eteenpäin- hanke (AsTu) on Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) rahoittama kehittämishanke, joka on toiminut vuosina 2021–2024 Pyhäjärven, Haapajärven, Nivalan ja Ylivieskan alueella. Hanke aloitti toimintansa 1.7.2021 ja hanke päättyy kesällä 2024. Hankkeen hallinnoija on Nivalan Työpajasäätiö sr. Pääyhteistyökumppaneita ovat olleet Ylivieskan Vuokra-asunnot Oy, Kiinteistö Oy Nivalan Vuokrakodit, Kiinteistö Oy Kesti, Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokratalot, Kiinteistö Oy Rillankivi, Nivalan seurakunta ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde.
Hankkeen toiminnan tavoitteena oli kehittää alueelle asumista ja arjen sujumista tukeva palvelumalli. Kohderyhmään kuuluivat organisaatiot ja palvelujärjestelmät, joissa selvitellään ja tuetaan asiakkaiden asumiseen liittyviä tilanteita, mm. vuokrataloyhtiöt, sosiaalityö, diakoniatyö.
Tavoitteena oli, että hankkeessa rakennetaan alueen vuokralla asuvalle kohderyhmälle tarjottavan asumis- ja palveluohjauksen sekä elämänhallintaa tukevien koulutusten ja palvelu- ja vapaa-ajan aktiviteettien esittelyjen pohjalta kokonaisvaltainen palvelu- ja toimintamalli, joka kokoaa yhteen kohderyhmälle tarjottavat asumisen tukemisen palvelut. Palvelukokonaisuuteen kuuluu kasvokkaisten lähipalvelujen lisäksi digitaalisen palvelualustan käyttöönotto.
Toimintamallia työstettiin ja mallinnettiin käytännön asiakastyössä 1.7.2021-29.2.2024 välisenä aikana. Hankkeen päättyessä hankkeessa kehitetty toimintamalli ja hyvät käytännöt ovat siirrettävissä ja otettavissa käyttöön myös hankealueen ulkopuolella.
Toimintamalli ja hankkeessa kehitetyt hyvät käytännöt on mahdollista siirtää ja ottaa käyttöön myös muilla paikkakunnilla.
Hankkeen tavoitteena oli tukea yksilöllisen asumissosiaalisen työn ja palveluohjauksen keinoin kohderyhmään kuuluvia henkilöitä, mm. ikääntyneitä, nuoria, mielenterveyskuntoutujia, päihdeongelmaisia ja maahanmuuttajia, joilla on haasteita arjen perusasioiden haltuunotossa (esim. asumisjärjestelyissä ja sujuvaa arkea helpottaviin palveluihin pääsemisessä) sekä tukea kohderyhmää viranomaisasioinnissa ja nyky-yhteiskunnassa tarvittavien digiasiointi-, talous ym. taitojen hankkimisessa. Asiakasprosessissa projektityöntekijä toimi asiakkaan rinnalla kulkijana tukemassa kohti elämäntilanteeseen tavoiteltua muutosta, kunnes asiakkaan kokema tuen tarve oli poistunut, esim. akuutti kriisitilanne on saatu hallintaan, oman elämän aktiivisuus ja hyvinvointi oli lisääntynyt ja/tai toimijuus arjessa ja yhteiskunnassa oli vahvistunut.