| Innokylä

Toimintaympäristö

Asunto ensin palvelujen tarvitsevien auttamiseksi tarvitaan asuntoja, työntekijäresurssien kohdentamista uudelleen sekä eri sidosryhmien yhteistyötä. Asunto ensin ideologian jalkauttamista Etelä-Karjalassa haastaa huono asuntokanta. Asumisen onnistumiseksi tarvitaan yhteistyötä niin kaupungin toimijoiden, poliitikkojen kuin hyvinvointialueen palveluiden tuottajien kesken.

Kuntien ja hyvinvointialueen työnjaon hahmottelua asumisen turvaamiseksi.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Etelä-Karjalasta puuttuu kokonaan Asunto ensin ideologiaa noudattava asumisyksikkö, mutta myös ideologia on vielä vieras ammattilaisille. Tällä hetkellä päihteitä aktiivisesti käyttävät henkilöt asuvat hajasijoitetuissa asunnoissa Etelä-Karjalan alueella tai päihteettömyyttä tukevissa asumisyksiköissä. Kohderyhmän asiakkaat ovat usein palveluvajeessa ja heidän on vaikea kiinnittyä asumispalveluihin tai kuntouttavaan toimintaan päihteettömyysedellytysten vuoksi. Asunto ensin kehitystyö linkittyy hyvinvointialueen psykososiaalisen kuntoutuksen asumispalveluiden sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden kokonaisuuteen. Alueelle on rakenteilla ensisuoja, uudet tilapäismajoitustilat sekä katkaisuhoito- ja päihdekuntoutusosastot. Tämän lisäksi tarvitsemme Asunto ensin ideologiaa toteuttavan asumisyksikön aktiivisesti päihteitä käyttäville henkilöille.

Lakimuutoksen (2024) myötä päihdepalvelukeskus-projekti otti tehtäväkseen järjestää myös päiväkeskustoimintaa aktiivisesti päihteitä käyttäville asiakkaille elokuusta 2024 lähtien.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asumispalveluiden asiakkaana on aktiivisesti päihteitä käyttäviä täysi-ikäisiä, joilla on on usein päihde- ja/ tai mielenterveysongelmien vuoksi vaikeuksia pärjätä asumisessaan ja hoitaa arjen asioita, kuten esimerkiksi vuokran maksusta ja kodista, ruokahuollosta, hygieniasta ja talousasioista huolehtimista. Myös terveydentilasta huolehtiminen on usein jäänyt kokonaan tekemättä ja toimintakyky voi olla alentunut. Asiakkaat tarvitsevat laaja-alaisesti sosiaali- ja terveyspalveluita, perustarpeista huolehtimista ja tukea asumisen onnistumiseen ympärivuorokautisesti.

Päiväkeskustoiminnalla pyritään tavoittamaan löyhästi palveluissa olevia päihteiden käyttäjiä. Toiminta hyödyttää myös jo vahvastikin palveluissa olevia ihmisiä, sillä toiminnallisempi ja yhteisöllisempi työote tukee hoitopalveluita ja madaltaa kynnystä hakea sosiaalipalveluita. Etelä-Karjalassa ei ole aktiivisesti päihteitä käyttäville aiemmin ollut päiväkeskustoimintaa ja näin ollen sen myötä liikkuvalla sosiaalipalvelulla saadaan välitettyä tietoa palveluista sekä annettua palveluohjausta ja neuvontaa asiakkaille. Tällöin asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelun oikea-aikaisesti.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Yhteiskehittämisessä olivat mukana:

Psykososiaalisen kuntoutuksen Palvelupäällikkö ja asumispalveluiden esihenkilöt
Asumispalveluiden henkilöstö
Projektiin palkatut kolme työntekijää

Roolit:

Palvelupäällikkö ja esihenkilöt asumisyksikön palveluiden vastuu ja kehittämistoiminnan omistajat
Asumispalveluiden henkilöstö kehittämistyön ideointi + toteutus
Projekti kehittämistyön vetovastuu, kouluttaminen, esihenkilötyön tuki

Kehittämistyö:

Yhteiskehittämishetket noin 1 x kk. Projektilla vetovastuu. Projektilla oli valmius tarvittaessa tiiviimpiin kehittämishetkiin. Esihenkilöllä vastuu työvuorosuunnittelulla järjestää kehittämisajankohdat.
Asunto ensin Verkostokehittäjän asiantuntemuksen hyödyntäminen Etelä-Karjalan Asunto ensin yksikössä kerran kuukaudessa. Toteutui suunnitelman mukaan AE väliaikaiskohteen käyttöön otosta lähtien.
Konsultaatiota ostettu asunnottomuustyön asiantuntijalta, jolla kokemusta useiden vuosikymmenten ajalta.
Projektityöntekijät Asunto ensin -kouluttajakoulutuksessa, osaamista jaettu työyhteisöissä. Tarve olisi ollut osaamisen lisääminen koko AE työyhteisölle, mutta nyt toteutui halukkaille.
Tutustumiskäyntejä pääkaupunkiseudun Asunto ensin yksiköihin opin saamiseksi. Työntekijät eivät kokeneet tarpeellisena tutustumista.
Yhteistyö Sininauha Oy Asumispalveluyksikkö Sahapuiston kanssa, vertaisoppiminen. Tätä olisi voitu hyödyntää paljon enemmän.
Arjen työskentely ja työn kehittäminen yhdessä Asunto ensin yksikössä. Ei toteutunut vastustuksesta johtuen ja muihin epäolennaisiin asioihin huomion kiinnittämisen myötä.

Tavoiteltu muutos

Asunto ensin ideologiaa noudattavan asumisyksikön intensiivisen työn tavoitteena on saada asiakas integroitumaan yhteiskuntaan sekä tukea asiakkaita hakeutumaan tarvitsemiensa palveluiden piiriin oikea-aikaisesti. Tavoitteena työskentelyllä on myös asunnottomuuden väheneminen ja toistuvien häätöjen loppuminen sekä elämänhallinnan paraneminen oman kodin pitämiseksi.

Lisäksi muutosta aiempaan on mallin mukainen asuinaluelähtöinen ympäristötyöskentely sekä tiivis viranomaisyhteistyö. Asunto ensin yksiköllä on oma nimetty poliisi yhteyshenkilönä. Tavoitteena on ympäristötyöskentelyn keinoin lisätä luottamuksen ts. sosiaalisen pääoman vahvistumista niin yksilötasolla hyvinvoinnin lisääntymisenä kuin koko yhteiskunnan kustannuksia alentamalla.

Aktiivisesti huumeita käyttävien asiakkaiden kanssa jalkautuva työ ja aktiivinen työote ovat avainasemassa, jotta asiat tulevat hoidetuksi. Esimerkiksi projektin aikaisessa päiväkeskustoiminnassa sosiaaliohjaaja lähti asiakkaan kanssa yhdessä Kelaan ja poliisilaitokselle. Päiväkeskuspalvelun hyödyt saadaan irti kohtaamisen ja suhdetyön kautta.

Muutoksen mittaaminen

Uuden toimintamallin omaksuminen ja muutoksen toteutuminen vaativat aikaa. Etelä-Karjalassa Asunto ensin -työskentely jää projektin aikana hyvin lyhyeksi noin puolen vuoden mittaiseksi ajanjaksoksi. Tälle ajalle tavoitteeksi asetettiin asukkaiden suunnittelemattomien terveyspalveluiden käytön väheneminen. Tätä ei ole vielä todettavissa lyhyen tarkastelujakson vuoksi. Asunto ensin toimintamalli ei myöskään ole jalkautunut vielä käytännön toimiksi yksikössä.

Ympäristötyöstä, naapurusto- ja viranomaisyhteistyöstä on kerätty erilaisia tilastoja. mm. ympäristötyöhön liittyvät ympäristökierrokset tilastoidaan sekä naapureiden ja alueen yritysten yhteydenotot. Tavoitteena on, että jatkossa myös asukkaat osallistuisivat ympäristökierroksille aktiivisesti. Tällaisia tilastoja ei ole aikaisemmin hyvinvointialueella kerätty.

Toteutussuunnitelma

Asunto ensin -toimintamallin yksi tärkeimpiä tavoitteita on asumisen turvaaminen. Toimintamallin myötä Etelä-Karjalan hyvinvointialueella haluttiin tehostaa vuokranmaksua psykososiaalisen kuntoutuksen asumispalveluissa.

Vuokravelkaprosessin kehittämisessä on saatu oppia Sininauha Oy:n Sahapuiston asumispalveluyksiköstä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat aktiivisesti päihteitä käyttävät ihmiset, jotka ovat alueellamme olleet palveluvajeessa sekä menettäneet asunnon useampaan kertaan. Osa on käyttänyt sosiaali- ja terveyspalveluita kuten päivystyksellisiä palveluita ja erikoissairaanhoidon osastopalveluita runsaasti. Myös häiriökysyntää on näyttäytynyt.

Osa aktiivisesti päihteitä käyttävistä ihmisistä ovat tottuneet heikkoihin asumisoloihin ja olemattomaan tukeen. Muutokset parempaan (kuten asuinpaikan muuttuminen) voivat myös olla hyvin haasteellisia ja vaikeita asioita asiakkaille.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Asunto ensin -malli on todennäköisesti merkittävin paljon tukea tarvitsevien asunnottomuutta vähentävä malli. Asunto on lähtökohta eikä viimesijainen tavoite. Asunto ensin keskeisten periaatteiden mukaan pyritään priorisoimaan palveluja, jotka tukevat asiakkaan asumisen jatkuvuutta sekä edistävät terveyttä, hyvinvointia ja sosiaalisia tukiverkostoja.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Hyvinvointialueen ja muiden toimijoiden tulee tehdä ensin virallinen päätös Asunto ensin -ideologian käyttöön otosta. Alkuvaiheessa toiminnan käynnistymisen edellytyksenä on oikeanlainen kiinteistöratkaisu. Asunto ensin ideologiaa voidaan toteuttaa missä toiminnassa vain, mutta sopiva kiinteistöratkaisu tukee oikeanlaista toiminnan aloittamista.

Toiminta tarvitsee myös Asunto ensin ideologiaan perehtyneen ja aktiivisesti haittoja vähentävällä työotteella toimivan henkilöstön. Toiminnan juurruttamiseksi tarvittaisiin jatkuvaa vuoropuhelua ja kehittämismyönteistä työotetta sekä valmiutta tarkastella ja tarvittaessa muuttaa työntekijänä omaa työtapaansa.

Aluksi henkilöstökulut voivat kasvaa ja toiminta vaatii lisäpanostusta. Palveluvajeessa olevat asiakkaat saattavat aluksi myös tarvita useiden ammattilaisten työpanosta hoitoon kiinnittymiseksi. Pidemmällä aikavälillä toiminnan vakiintuessa sen on tutkittu tuottavan säästöä asunnottomuuden ja häätöjen vähetessä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Etelä-Karjalassa Asunto ensi mallin kehittäminen kohtasi monia vastoinkäymisiä kiinteistöjen osalta. Aluksi selvisi, että olemassa ollut kiinteistö joutui huonon kunnon takia käyttökieltoon. Sen jälkeen todettiin, että projektisuunnitelmassa ajatuksena ollutta kiinteistöratkaisua ei saatu käyttöön. Väliaikaisratkaisuna hyvinvointialueen toimijat toteuttivat projektin avustuksella pienimuotoisesti Asunto ensin ideologiaa väistötiloissa Lappeenrannassa lokakuusta -24 kesäkuuhun -25. Väistötiloista asukkaat muuttavat pois loppuvuoteen -25 mennessä. Seuraavan muuton jälkeen Lappeenrannassa kyse ei ole mallin mukaisesta Asunto ensin yksiköstä vaan tuetusta asumispalvelusta, jossa voidaan toki soveltaa Asunto ensin toimintamallia soveltuvin osin. Kiinteistöratkaisujen viivästyminen ja muutokset hankaloittivat alkuperäisen suunnitelman toteuttamista, eikä hankkeessa saatu Asunto ensin ideologian mukaista asumisyksikköä käyttöön kuin väliaikaisesti.

Asunto ensi toimintamallia pilotoitiin Etelä-Karjalassa 9 kuukauden ajan. Tämä on kovin lyhyt aika arvioida toiminnan tuloksia, mutta jotain voidaan kuitenkin sanoa: mm. osa Asunto ensin -yksikön asukkaista ovat asettuneet yksikköön asumaan eivätkä ole olleet päivystyksellisten palveluiden piirissä toistuvasti. Asunto ensi mallilla voi olla ollut vaikutusta tähän. Lisäksi yksikön naapuruston negatiiviset viestittelyt ovat vähentyneet. Kyse toki voi olla myös siitä, että naapurustolla on tieto yksikön lakkauttamisesta ja siirrosta toisaalle.

Arviointiaika on lyhyt myös työntekijöiden vastarinnan muutoksen arvioimiseksi mahdollisesti tulevaisuudessa hyväksi havaittavien keinojen osalta. Kehittymistarpeeksi voidaan kuitenkin todeta, että oman työn arviointiin kannattaa jatkossa satsata. Minkälaisia muutoksia pystyy työntekijänä/työyhteisönä tekemään asiakkaiden toivottavan muutoksen saavuttamiseksi?

Asunto ensin ideologian pilotointi, Etelä-Karjalan HVA (RRP, P4, I1)

Kuva

Kuva