Asunto ensin ideologian pilotointi, Etelä-Karjalan HVA (RRP, P4, I1)
Asunto ensin - toimintatavan ja asumisyksikön pilotointi Etelä-Karjalan hyvinvointialueella. Aluksi ideologiaa pilotoidaan tuetun asumisen yksikössä. Asunto ensin toimintamalli mahdollistaa palvelun asiakkaille, jotka eivät pysty päihteettömyyteen.
Toimintamallin nimi
Asunto ensin - toimintatavan ja asumisyksikön pilotointi Etelä-Karjalan hyvinvointialueella. Aluksi ideologiaa pilotoidaan tuetun asumisen yksikössä. Asunto ensin toimintamalli mahdollistaa palvelun asiakkaille, jotka eivät pysty päihteettömyyteen.
Asunto ensin -malli on todennäköisesti merkittävin paljon tukea tarvitsevien asunnottomuutta vähentävä malli. Asunto on lähtökohta eikä viimesijainen tavoite. Asunto ensin keskeisten periaatteiden mukaan pyritään priorisoimaan palveluja, jotka tukevat asiakkaan asumisen jatkuvuutta sekä edistävät terveyttä, hyvinvointia ja sosiaalisia tukiverkostoja.
Asunto ensin palvelujen tarvitsevien auttamiseksi tarvitaan asuntoja, työntekijäresurssien kohdentamista uudelleen sekä eri sidosryhmien yhteistyötä. Asunto ensin ideologian jalkauttamista Etelä-Karjalassa haastaa huono asuntokanta. Asumisen onnistumiseksi tarvitaan yhteistyötä niin kaupungin toimijoiden, poliitikkojen kuin hyvinvointialueen palveluiden tuottajien kesken.
Kohderyhmänä ovat aktiivisesti päihteitä käyttävät ihmiset, jotka ovat alueellamme olleet palveluvajeessa sekä menettäneet asunnon useampaan kertaan. Osa on käyttänyt sosiaali- ja terveyspalveluita kuten päivystyksellisiä palveluita ja erikoissairaanhoidon osastopalveluita runsaasti. Myös häiriökysyntää on näyttäytynyt.
Osa aktiivisesti päihteitä käyttävistä ihmisistä ovat tottuneet heikkoihin asumisoloihin ja olemattomaan tukeen. Muutokset parempaan (kuten asuinpaikan muuttuminen) voivat myös olla hyvin haasteellisia ja vaikeita asioita asiakkaille.
Hyvinvointialueen ja muiden toimijoiden tulee tehdä ensin virallinen päätös Asunto ensin -ideologian käyttöön otosta. Alkuvaiheessa toiminnan käynnistymisen edellytyksenä on oikeanlainen kiinteistöratkaisu. Asunto ensin ideologiaa voidaan toteuttaa missä toiminnassa vain, mutta sopiva kiinteistöratkaisu tukee oikeanlaista toiminnan aloittamista.
Toiminta tarvitsee myös Asunto ensin ideologiaan perehtyneen ja aktiivisesti haittoja vähentävällä työotteella toimivan henkilöstön. Toiminnan juurruttamiseksi tarvittaisiin jatkuvaa vuoropuhelua ja kehittämismyönteistä työotetta sekä valmiutta tarkastella ja tarvittaessa muuttaa työntekijänä omaa työtapaansa.
Aluksi henkilöstökulut voivat kasvaa ja toiminta vaatii lisäpanostusta. Palveluvajeessa olevat asiakkaat saattavat aluksi myös tarvita useiden ammattilaisten työpanosta hoitoon kiinnittymiseksi. Pidemmällä aikavälillä toiminnan vakiintuessa sen on tutkittu tuottavan säästöä asunnottomuuden ja häätöjen vähetessä.
Etelä-Karjalassa Asunto ensi mallin kehittäminen kohtasi monia vastoinkäymisiä kiinteistöjen osalta. Aluksi selvisi, että olemassa ollut kiinteistö joutui huonon kunnon takia käyttökieltoon. Sen jälkeen todettiin, että projektisuunnitelmassa ajatuksena ollutta kiinteistöratkaisua ei saatu käyttöön. Väliaikaisratkaisuna hyvinvointialueen toimijat toteuttivat projektin avustuksella pienimuotoisesti Asunto ensin ideologiaa väistötiloissa Lappeenrannassa lokakuusta -24 kesäkuuhun -25. Väistötiloista asukkaat muuttavat pois loppuvuoteen -25 mennessä. Seuraavan muuton jälkeen Lappeenrannassa kyse ei ole mallin mukaisesta Asunto ensin yksiköstä vaan tuetusta asumispalvelusta, jossa voidaan toki soveltaa Asunto ensin toimintamallia soveltuvin osin. Kiinteistöratkaisujen viivästyminen ja muutokset hankaloittivat alkuperäisen suunnitelman toteuttamista, eikä hankkeessa saatu Asunto ensin ideologian mukaista asumisyksikköä käyttöön kuin väliaikaisesti.
Asunto ensi toimintamallia pilotoitiin Etelä-Karjalassa 9 kuukauden ajan. Tämä on kovin lyhyt aika arvioida toiminnan tuloksia, mutta jotain voidaan kuitenkin sanoa: mm. osa Asunto ensin -yksikön asukkaista ovat asettuneet yksikköön asumaan eivätkä ole olleet päivystyksellisten palveluiden piirissä toistuvasti. Asunto ensi mallilla voi olla ollut vaikutusta tähän. Lisäksi yksikön naapuruston negatiiviset viestittelyt ovat vähentyneet. Kyse toki voi olla myös siitä, että naapurustolla on tieto yksikön lakkauttamisesta ja siirrosta toisaalle.
Arviointiaika on lyhyt myös työntekijöiden vastarinnan muutoksen arvioimiseksi mahdollisesti tulevaisuudessa hyväksi havaittavien keinojen osalta. Kehittymistarpeeksi voidaan kuitenkin todeta, että oman työn arviointiin kannattaa jatkossa satsata. Minkälaisia muutoksia pystyy työntekijänä/työyhteisönä tekemään asiakkaiden toivottavan muutoksen saavuttamiseksi?