AUDIT C selkokielellä
Tavoitteena on luoda palveluihin toimintamalli selkokielellä. Selkokieli helpottaa alkoholin käytöstä ja riskeistä keskustelemista silloin, kun yleiskieli on liian vaikeaa. Selkokielen avulla kaikki voivat käyttää erilaisia palveluja, vaikka heillä olisi jokin vamma tai muu rajoite.
Oivalla ja ymmärrä
Selkokieltä tarvitsevien henkilöiden kuten kehitysvammaisten nuorten riskialttiutta päihteiden haitalliselle käytölle voi lisätä ulossulkeminen, kiusaaminen ja yksinäisyys. Laki ehkäisevään päihdetyön järjestämisestä (24.4.2015/523) painottaa alkoholi-, huume-, tupakka- sekä rahapelihaittojen ennaltaehkäisyä. Lain tavoitteena on edistää terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa, varmistaa ehkäisevän päihdetyön edellytykset koko maassa sekä tukea erityisesti kuntia ja alueita kehittämään ehkäisevää päihdetyötä. Sote palvelujen käyttämä tavallinen yleiskieli voi olla monelle ihmiselle kuitenkin liian vaikeaa. Selkokieli auttaa näitä ihmisiä lukemaan, päättämään omista asioistaan ja osallistumaan yhteiskunnan toimintaan. Ennaltaehkäisevien päihdetyön toimivien mallien levittämiseen tarvitaan saavutettavia palveluja. Jokaisella ihmisellä on oikeus saada tietoa, jota on helppo ymmärtää. Selkokieli parantaa palvelujen saavutettavuutta, koska selkokieltä on helppo ymmärtää. Yhdenvertaisuuden edistämistä sekä terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa on huomioida kielellinen syrjäytyminen ja tiedon saavutettavuus. Selkokieltä tarvitsevilla ihmisillä tulee olla oikeus saada eri viranomaisilta tietoa ja palveluita suullisesti ja kirjallisesti selkokielellä.
Alkoholin käytön puheeksi ottamiseen ja risikikäytön varhaiseen tunnistamiseen ei vielä ole riittävästi selkokielistä aineistoa. Päihde- ja rahapelikysymyksissä vammaiset ihmiset jäävät usein marginaaliin eikä saavutettavia palveluja ole tarpeeksi kaikille. Terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa on edistettävä. Siksi tulisi huomioida kielellinen syrjäytyminen ja tiedon saavutettavuus. Tietoa päihde- ja rahapelikysymyksistä ei ole saatavilla riittävästi eri kommunikaatiomenetelmillä (pistekirjoitus, apuvälineet) tai ymmärrettävästi helpolla kielellä. Päihde- ja peliongelmat kasaantuvat heikommassa asemassa oleville ihmisille yhteiskunnassa. Vammaisille ihmisille päihde- ja peliongelmat merkitsevät moninkertaista riskiä toimintakyvyn menettämiselle. Lisäksi YK:n vammaissopimuksen mukaan vammaistutkimusta tulisi edistää. Kuitenkin vammaiset palvelujen käyttäjät ovat päässeet päihdetapauslaskentaan vain kerran mukaan. Selkokileisellä AUDIT C ja mini-interventio aineistolla edistetään päihteiden käytön puheeksi ottamista kaikkien kanssa. Lisää tutkimustietoa kaivataan silti.
Kehittämistyön alussa kokosimme yhteistyössä PHHYKY:n ehkäisevän päihdetyön ja vammaispalvelujen asumispalvelujen kanssa asumisen ohjaajista asiantuntijaryhmän. Ryhmässä oli mukana ehkäisevän päihdetyön seutukoordinaattori ja asumisen esimiehet sekä ohjaajat. PHHYKY:ssä on tehty linjaus, että kaikille sote-palvelujen käyttäjille tehdään Audit C - kysely. Nyt myös vammaispalvelujen asumispalvelut tulivat mukaan.
Kokosimme kehittämisryhmän, joka kokoontui yhteensä seitsemän kertaa osin etäyhteyksillä. Tavoitteena oli luoda toimintamalli asumispalveluihin. Tapaamisten aikana työstettiin riskien arviointia, neuvontaa ja hoitoonohjausta työvälineenä Audit C. Prosessin aikana AUDIT C ja mini-interventio opas selkomukautettiin kehitysvammaisten asiakkaiden tarpeisiin. Kehittämistyössä hyödynnettiin asumisen ohjaajien kokemusasiantuntijuutta, seutukoordinaattorin ehkäisevän työn asiantuntijuutta sekä järjestöjen selkokieli- ja vammaisosaamista. PHHYKY hyödynsi omaa seuranta ja kirjaamisjärjestelmäänsä. Työstimme kevään aikana palvelupolkua ja toimintamallia AUDIT C-testin käyttöönottoon ja puheeksiottoon.
Asiakasymmärrystä kerättiin asumisen ohjaajien asiantuntijuutta hyödyntäen. Asumisen ohjaajat toivat esille kehitysvammaisen asiakkaan näkökulmia. Yhdessä ideoitiin sitä, kuinka selkokieltä ja kuvia voitaisiin hyödyntää AUDIT C kartoituksessa ja lyhytneuvonnassa parhaiten.
Toimintamallin käyttöön ottamista edistettiin webinaarilla, joka suunnattiin asumispalvelujen työntekijöille, heidän esimiehilleen ja organisaation johdolle. Johdon tuki oli koko ajan kehittämistyön taustalla. Se oli merkittävää asian eteenpäin viemiseksi.
Tarkoitus on vähentää alkoholin haitallista käyttöä asumispalveluissa. Toimintamallin avulla on tarkoitus tunnistaa alkoholin riskikäyttö varhaisemmin asumisen tukikäynneillä. Tukea voidaan tarjota silloin aiemmin. Tavoite on myös, että kehitysvammainen henkilö saa ymmärrettävällä tavalla tietoa oman elämänsä terveyttä edistäviin valintoihin. Näin edistetään asiakkaan terveyttä ja hyvinvointia. Pidemmällä aikajanalla tavoite on vähentää korjaavien palveluiden tarvetta.
Ammattilainen mahdollistaa alkoholin käytön puheeksi ottamisen helpolla kielellä. Hän toteuttaa puheksiottamisen myös selkokielen tarvitsijan kanssa. Hän osaa selittää selkokielen tarvitsijalle, miksi puheeksiottaminen kannattaa ja mitkä ovat alkoholin käytön riskirajat. Ammattilainen ottaa käyttöön selkokielistä päihdekasvatusainesitoa ja soveltaa sitä eri tilanteisiin sopivaksi
Selkokileinen AUDIT-C-testi toimii työkaluna kun henkilö pohtii omaa alkoholikäyttöään. Ammattilainen organisoi työnsä niin, että myös alkoholinkäytöstä voi jutella yhtenä rutiiniasiana terveyden ja hyvinvoinnin kysymyksiä pohtiessa. Hän on perehtynyt lyhytneuvonnan periaatteeisiin ja toteuttaa mini-intervention tarpeen mukaan.
Kehitysvammainen asiakas osallistuu päihdekeskuteluihin. Hän tunnistaa alkoholin käytöstä aiheutuvia haittoja ja kiinnostuu päihteettömistä toimintatavoista. Hän kiinnostuu omasta terveydestään. Hän omaksuu terveellsiempiä tapoja käyttää tai vähentää alkoholin käyttöä. Hän osaa käsitellä sosiaalista painetta ja oppii kieltätymisen taitoja.
Selkokielisen aineiston ja Audit C testin avulla alkoholin käytöstä keskustellaan ja tunnistetaan rsikikäyttö varhaisessa vaiheessa. Voidaan tarjota tietoa alkoholista helpolla kiellä ja auttaa ymmärtämään haittoja. Voidaan tarjota tukea varhaisessa vaiheessa riskien vähentämiseen. Voidaan ennaltaehkäistä ongelmien paheneminen ja korjaavan hoidon tarvetta.
Seurattavat indikaattorit ja mittarit:
- Toteutetut Audit C -testit ja lyhytneuvonnat (lukumäärä).
- Riskikäyttäjien määrä tehtyjen Audit C -riskitestien perusteella.
- Miten usein on keskusteltu ja hyödynnetty asumispalveuissa esimerkiksi viikkokokoukset, asumispalaverit, pienryhmät, kotikäynnit, vapaamuotoiset tilanteet.
- Päivä- ja työtoiminta. Montako kertaa aiheena on ollut tietoa alkoholista?
- Mitä keskusteluteemoja/tietoa alkoholista on ollut? -palaute niistä. Mikä ollut uutta tietoa? Miten vaikuttanut käyttäytymiseen?
- Palaute selkokielisestä aineistosta (tekstin helppous, kuvien käyttö ymmärtämisen tukena jne)
Audit C kannattaa ottaa osaksi perustyön rutiineja. Päihdeasioista kannattaa järjestää yhdessä kehitysvammaisten nuorten ja aikusten kanssa heille ajankohtaisia keskustelutilaisuuksia. Voit myös hyödynttää SELVIS-hankkeen tuottamaa laajaa aineistoa erilaisten tapahtumien pohjaksi keskusteluihin ja nuorten omiin ideoihin jatkokehittämistä varten. Esimerkiksi tietovisat ja animaatiot sekä sarjakuvat luovat mukavan lähtökohdan keskusteluille. Nuoret voivat ideoida uusia käsikirjoituksia omasta kokemusmaailmastaan. Niistä voi toteuttaa omia uuisa iMowieita ja sarjakuvia.
Suomessa 11‒14 prosenttia väestöstä eli 650 000–750 000 ihmistä tarvitsee selkokieltä. Selkokielen tarpeen taustalla voi olla esimerkiksi kehitysvamma, lukivaikeus, ikääntyminen, muistisairaus tai se, että suomi tai ruotsi ei ole äidinkieli. Kehitysvammaiset nuoret ovat yksi selkokielen tarvitsijoiden ryhmä. Näissä nuorissa ja aikuisisa voi päihteiden käytössä korostua ääripääät: humalahakuisuus vs. paljon nuoria, joiden arkeen päihteet eivät kuulu olenkaan.
Kehitysvammaisuutta luonnehtii tietyt rajoitukset esim. kyky ymmärtää, mistä kulloisessakin tilanteessa on kyse ja mitä siitä selviytymiseksi pitää tehdä. Haasteita voi olla sosiaalisissa ja käytännöllisissä taidoissa. Esimerkiksi äidinkielen puhuminen ja ymmärtäminen, lukeminen ja kirjoittaminen, rahan ymmärtäminen sekä aikakäsitteen hallinta voi olla vaativaa. Havaitseminen, muistin toiminnot ja kyky hahmottaa maailmaa kielellisellä tasolla ovat lievästi kehitysvammaisellakin ihmisillä heikoimmat kuin “taviksilla”
Kehitysvammasia nuoria ja aikuisia sekä heidän kanssaan työskentelviä ammattilaisia on osallistettu selkokielisen aineiston kehitäämiseen ja testamiseen. He ovat kertoneet omista kokemuksistaan, käsityksistään päihteiden käyttöön liittyen. Tarinat vat olleet pohjana selkokielisen päihdekasvatus aineiston luomisessa. Selkkokileistä Audit C -testiä nuoret ja ammttilaiset testasivat mm. asumisen tukikäynneillä ja vapaa-ajan taapaamispaikoissa.
Tärkeitä huomioita testausten yhteydessä saatiin. Huomiota kannattaa kinniittää mm .
- auta puhekumppania ymmärtämään, millaisessa puhetilanteessa olette, ja orientoitumaan sen vaatimuksiin.
- miten herätät luottamuksen ilmapiirin vaikeasta aiheesta keskusteltaessa?
- miten toimit neutraalisti,syylistämättä tai niin, ettei aihe ole liian pelottava?
- miten varmistat, että käytetty kieli ja teksti on ymmärrettävää ja helppoa?
- miten motivoitte asiakasta? miten saat hänet kiinnostumaan AUDIT C testistä ja keskustelusta?
- mikä asiakasta motivoi (projektit, ihmiset,palkinnot, kehut, arvostus..)
- huomioi keskustelu tilanteessa se, ettei se tunnu selkokielen tarvitsijan mielestä kuulustelulta.
Kuvittele ja kokeile
Selkokielistä AUDIT C testiä ja lyhytneuvontaa testattiin PHHYKY:n vammaispalvelujen asumispalveluissa. Asumisen ohjaajat tekivät asumisen tukikäynneillä AUDIT C- testin. He ottivat päihteidenkäytön puheeksi asiakkaiden kanssa. Asiakkaiden palaute vaihteli. Osa otti kyselyn vastaan positiivisesti ja koki helpotusta, että sai jutella aiheesta ja muutostarpeista. Joillelkin kysely herätti tunteita epäluottamuskesta tai muuten asiakas koki ärsyttävksi aiheen. Jatkokeksusteluissa kuitenkin asiakas saattoi kokea testin tekemisen välittämsieksi. Asiakas alkoi pohtia muutostaarpeita. Palautteen pohjalta perehdyttiin RAAMIT-lyhyneuvonnan toimintatapoihin. Pohdittiin, miten lisätä luottamusta ja miten asiakkaan motivaatiotasoa voi arvioida. Lyhytneuvonnan oikea-aikaisuutta pohdittiin, jotta asiakkaan valmius ottaa vastaan tietoa ja keskustella tulisi huomioitua vielä paremmin.
Asumisen ohjaajat ottivat AUDIT-C testin käyttöön asumsien tukikäynneillä.