AUDIT C selkokielellä
Tavoitteena on luoda palveluihin toimintamalli selkokielellä. Selkokieli helpottaa alkoholin käytöstä ja riskeistä keskustelemista silloin, kun yleiskieli on liian vaikeaa. Selkokielen avulla kaikki voivat käyttää erilaisia palveluja, vaikka heillä olisi jokin vamma tai muu rajoite.
Toimintamallin nimi
Tavoitteena on luoda palveluihin toimintamalli selkokielellä. Selkokieli helpottaa alkoholin käytöstä ja riskeistä keskustelemista silloin, kun yleiskieli on liian vaikeaa. Selkokielen avulla kaikki voivat käyttää erilaisia palveluja, vaikka heillä olisi jokin vamma tai muu rajoite.
Alkoholin puheeksi ottamisessa on tärkeää huomioida selkokieli. Päihdesanastossa voi olla vaikeita sanoja, joita kannattaa valmistautua selittämään helpolla kielellä. Myös (kehitys)vammaispalvelusissa työntekijä voi tunnistaa asiakkaan alkoholin riskikäytön varhaisessa vaiheessa. Alkoholin käytön puheeksiotto on hyvä ottaa yhdeksi rutiitehtäväksi myös esimerkiksi asumispalaveluissa. Jos AUDIT C riskitestin pisteet ylittyvät, on mahdollista toteuttaa yhdessä selkokieltä tarvitsevan asiakkaan kanssa lyhytneuvonta selkokielellä. .https://verneri.net/selko/terveys-ja-liikunta/alkoholi/nain-vahennat-juomistasi/
Tarvittaessa voi ohjata jatkopalveluihin.
Selkokieltä tarvitsevien henkilöiden kuten kehitysvammaisten nuorten riskialttiutta päihteiden haitalliselle käytölle voi lisätä ulossulkeminen, kiusaaminen ja yksinäisyys. Laki ehkäisevään päihdetyön järjestämisestä (24.4.2015/523) painottaa alkoholi-, huume-, tupakka- sekä rahapelihaittojen ennaltaehkäisyä. Lain tavoitteena on edistää terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa, varmistaa ehkäisevän päihdetyön edellytykset koko maassa sekä tukea erityisesti kuntia ja alueita kehittämään ehkäisevää päihdetyötä. Sote palvelujen käyttämä tavallinen yleiskieli voi olla monelle ihmiselle kuitenkin liian vaikeaa. Selkokieli auttaa näitä ihmisiä lukemaan, päättämään omista asioistaan ja osallistumaan yhteiskunnan toimintaan. Ennaltaehkäisevien päihdetyön toimivien mallien levittämiseen tarvitaan saavutettavia palveluja. Jokaisella ihmisellä on oikeus saada tietoa, jota on helppo ymmärtää. Selkokieli parantaa palvelujen saavutettavuutta, koska selkokieltä on helppo ymmärtää. Yhdenvertaisuuden edistämistä sekä terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa on huomioida kielellinen syrjäytyminen ja tiedon saavutettavuus. Selkokieltä tarvitsevilla ihmisillä tulee olla oikeus saada eri viranomaisilta tietoa ja palveluita suullisesti ja kirjallisesti selkokielellä.
Suomessa 11‒14 prosenttia väestöstä eli 650 000–750 000 ihmistä tarvitsee selkokieltä. Selkokielen tarpeen taustalla voi olla esimerkiksi kehitysvamma, lukivaikeus, ikääntyminen, muistisairaus tai se, että suomi tai ruotsi ei ole äidinkieli. Kehitysvammaiset nuoret ovat yksi selkokielen tarvitsijoiden ryhmä. Näissä nuorissa ja aikuisisa voi päihteiden käytössä korostua ääripääät: humalahakuisuus vs. paljon nuoria, joiden arkeen päihteet eivät kuulu olenkaan.
Kehitysvammaisuutta luonnehtii tietyt rajoitukset esim. kyky ymmärtää, mistä kulloisessakin tilanteessa on kyse ja mitä siitä selviytymiseksi pitää tehdä. Haasteita voi olla sosiaalisissa ja käytännöllisissä taidoissa. Esimerkiksi äidinkielen puhuminen ja ymmärtäminen, lukeminen ja kirjoittaminen, rahan ymmärtäminen sekä aikakäsitteen hallinta voi olla vaativaa. Havaitseminen, muistin toiminnot ja kyky hahmottaa maailmaa kielellisellä tasolla ovat lievästi kehitysvammaisellakin ihmisillä heikoimmat kuin “taviksilla”
Kehitysvammasia nuoria ja aikuisia sekä heidän kanssaan työskentelviä ammattilaisia on osallistettu selkokielisen aineiston kehitäämiseen ja testamiseen. He ovat kertoneet omista kokemuksistaan, käsityksistään päihteiden käyttöön liittyen. Tarinat vat olleet pohjana selkokielisen päihdekasvatus aineiston luomisessa. Selkkokileistä Audit C -testiä nuoret ja ammttilaiset testasivat mm. asumisen tukikäynneillä ja vapaa-ajan taapaamispaikoissa.
Tärkeitä huomioita testausten yhteydessä saatiin. Huomiota kannattaa kinniittää mm .
- auta puhekumppania ymmärtämään, millaisessa puhetilanteessa olette, ja orientoitumaan sen vaatimuksiin.
- miten herätät luottamuksen ilmapiirin vaikeasta aiheesta keskusteltaessa?
- miten toimit neutraalisti,syylistämättä tai niin, ettei aihe ole liian pelottava?
- miten varmistat, että käytetty kieli ja teksti on ymmärrettävää ja helppoa?
- miten motivoitte asiakasta? miten saat hänet kiinnostumaan AUDIT C testistä ja keskustelusta?
- mikä asiakasta motivoi (projektit, ihmiset,palkinnot, kehut, arvostus..)
- huomioi keskustelu tilanteessa se, ettei se tunnu selkokielen tarvitsijan mielestä kuulustelulta.
- Sopikaa organisaatioonne Ehkäisevän päihdetyön/EPT-vastaava, joka koordinoi esimerkiksi AUDIT C -testien käyttöönottoa ja muuta päihdekasvatusta.
- Tehkää suunnitelma, miten säännöllisesti, millä tavalla ja kenen toimesta päihde-ja pelikysymykset ovat aiheena esimerkiksi asukaspalavereissa yleisenä päihdekasvatus aiheena.
- Olkaa yhteydessä alueennne ehkäisevän päihdetyön seutukoordinaattoriin ja/tai Ehkäisevän päihdetyön neuvonta- ja informaatiopalveluihin esimerkiksi Suomi.fi verkkopalvelun avulla.
Kansikuva
