AULA-toiminta, Varhaisen tuen toimintamalli kouluympäristöön

Toimintamallin avulla toteutetaan kouluympäristössä ennaltaehkäisevää pienryhmävalmennusta, joka tukee lasten ja nuorten toimintakykyä.

Toimintaympäristö

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue aloitti toimintansa 1.1.2023. Toiminnassa yhdistyi 30 eri kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut. 

Hyvinvointialueen strategian ja kehittämistyön tavoitteiden mukaisesti varhaisen tuen toimintamallin avulla vahvistetaan ennaltaehkäiseviä palveluja.

Useat eri lait ohjaavat lasten ja nuorten palveluiden järjestämistä. Toimintamallin kehittämistyössä on huomioitu toimintamalliin liittyvä lainsäädäntö.

Viime vuosina lasten ja nuorten masennusoireilu ja ahdistuneisuus sekä kuntoutuksen tarve ovat lisääntyneet. Kouluilla on tunnistettu, että lasten ja nuorten haasteet korostuvat esimerkiksi tunteiden säätelyssä, toiminnan ohjauksessa ja ryhmätaidoissa, mutta mahdollisuuksia tehdä ennaltaehkäisevää työtä kohdennetusti on ollut vähän.Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue aloitti toimintansa 1.1.2023. Toiminnassa yhdistyi 30 eri kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kuntoutuksen ammattilaiset ovat tunnistaneet tarpeen ennaltaehkäisevälle ohjaus- ja neuvontatyölle, jota heillä ei ole mahdollista toteuttaa perustyön ohella.

Toimintamallia on kehitetty Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntoutuksen palveluiden näkökulmasta, mutta sillä on yhteys myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuuteen.

Tällä hetkellä varhaisen tuen toimintamallin kaltaista toimintaa ei ole, mutta ennaltaehkäisevää työtä halutaan vahvistaa. Ennaltaehkäisevään työhön panostaminen on yksi hyvinvointialueen strategian painopisteistä, jota toteutetaan varhaisen tuen toimintamallin kehittämisellä. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallin pääasialliseksi kohderyhmäksi on suunniteltu 3-6-luokkalaiset lapset, joilla on tunnistettuja haasteita kouluympäristössä, mutta jotka eivät ole kuntoutuspalveluiden asiakkaita.

3-6-luokkalaiset kohderyhmänä on perusteltu myös siksi, että heillä on jo lähtökohtaisesti taitoja, joiden avulla lyhytkestoisessa pienryhmäinterventiossa voidaan saada tuloksia aikaiseksi. Lisäksi on tunnistettu, että vaatimukset kouluympäristössä kasvavat tässä ikävaiheessa, ja lisätuen antaminen arjessa voi vahvistaa toimintakykyä ja vähentää korjaavien palveluiden tarvetta.

Toimintamallin kehittämistä varten on muodostettu asiakasymmärrystä käymällä keskusteluja eri sidosryhmien kanssa, kuulemalla Pohteen kuntoutuksen ammattilaisten kokemuksia arjen työstä, hyödyntämällä samalle ikäryhmälle suunnatun intervention (TAITO-kerhotoiminta by Lifebase Oy) kokemuksia ja kuulemalla koulujen ammattilaisten kokemuksia ja näkemyksiä.

Ratkaisun perusidea

Toimintamallissa toteutetaan pienryhmävalmennusta sekä kevyttä ohjauksellista tukea perheille ja koulujen ammattilaisille. Varhaisen tuen pienryhmävalmennusta, AULA-toimintaa, toteutetaan kouluympäristössä. Tarkoituksena on  tukea  niiden lasten toimintakykyä, joilla on tunnistettuja haasteita toimia koulussa. Pienryhmävalmennuksen lisäksi perheille ja kouluille tarjotaan koulutuksellista tukea ja keinoja toimintakyvyn tukemiseen. Toimintamalli koostuu kolmesta prosessista:

 1. Valmisteluprosessi

 2. Toteutusprosessi

 3. Arviointiprosessi

Kaikissa prosesseissa on toimenpiteitä, joiden avulla kuvataan toimintamalliin liittyvä toiminta. Jokaiseen prosessiin on laadittu etenemiskriteerit, jotka tulee täyttyä ennen kuin voidaan edetä seuraavaan vaiheeseen.

Liitteet
Kuva
Aula-toiminnan toteutusprosessi
Vinkit toimintamallin soveltajille

•Ideat ja jatkokehittämisen mahdollisuus – toimintamallia mahdollisuus toteuttaa myös kohderyhmälle, joka on tai jonottaa kuntoutuspalveluiden asiakkaaksi (ns. toimintamallin A-malli.)

•Uhkia toimintamallin onnistumiselle ovat mm. 

• Ryhmät eivät muodostu 

• Viestintä eri toimijoiden välillä epäonnistuu, jolloin tieto ei kulje 

• Osallistujatasolla haasteet ovat kasvaneet suuremmiksi kuin mihin varhaisen tuen toimilla voidaan vastata

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

•Toimintamallin käyttö vaatii, että yhteistyö yli sektorirajojen toimii ja toimijoilla on ymmärrys rooleistaan ja vastuistaan 

•Tiedonkulun polku täytyy määritellä valmisteluprosessissa 

•Varhaisen tuen toimintamalli on dokumentoitu ja materiaali on hyvinvointialueen käyttöön soveltuva

•Toimintamalli on valmis pilotoitavaksi, varsinaista toimintamallin arviointia ei ole vielä toteutettu

•Kehittämisessä on huomioitu hyvinvointialueen strategia ja sen painopisteet

•Toimintamallia on työstetty työryhmässä ja työpajoissa

•Käyttöönoton realistisuus on huomioitu kehittämistyössä

•Arvioinnin osalta on tehty suunnitelma arvioinnin toteuttamiseksi

 

Toimintamallin tuloksena

• hyvinvointialueella ja kouluilla on mahdollisuus ja valmiudet toteuttaa varhaisen tuen toimintamallia ja sen edellyttämää yhteistyötä

• hyvinvointialueella on käytettävissä laajennettavissa oleva varhaisen tuen toimintamalli

• hyvinvointialueella on käytettävissä ratkaisu haasteeseen, joihin ammattilaiset eivät voi itse tällä hetkellä työssään vastata 

•käytettävissä on toimintamalli, jonka avulla on mahdollisuus viedä ohjausta ja toimivia keinoja koulun ammattilaisille arjen työn tueksi

•kouluilla on mahdollisuus toteuttaa yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa toimintaa, joka tukee toimintakykyä koulussa