Ryhmän kokoaminen
Ryhmän kokoaminen on projektin toimivuuden kannalta olennaista. Yhteisöprojekti sopii sellaiselle, joka voi toimia ryhmässä ja olla mukana päätöksenteossa omalta osaltaan. Ryhmän voi koota hyödyntäen esimerkiksi yhteistyökumppanina työllisyyspalveluita, hankkeita ja yhdistyksiä, joilla on kontakteja työttömiin ja työelämän ulkopuolella oleviin, jotka voisivat hyötyä yhteisöprojektin annista. Ryhmää kootessa on hyvä ottaa huomioon, jos mahdollista, että ryhmään tulee eri tyyppisiä osallistujia näin toisaalta saadaan kokoon tarvittavaa taitojen moninaisuutta ja toisaalta ryhmässä on hyvä olla hieman erilailla osallistuvia esim. ideoijia, pohtivia, organisoijia, johtajia.
Tutustuminen ja toimintapojen luominen
Ryhmän aloittaessa toimintansa keskeistä on tutustuminen sekä osallistujien taitojen ja innostusten aiheiden kartoittaminen. Ryhmäytymisen lisäksi on tärkeä sopia yhteisistä tavoista toimia. Keskeistä on kaikkien kuuleminen, kunnioittava kohtaaminen ja kaikille mielekkään tekemisen löytäminen. Tärkeää on että sovitaan mikä on päätöksen teon tapa esim. äänestys tai johtoryhmän/tuottajan valitseminen.
Yhteisten teeman ja aiheen etsintä (mitä halutaan kertoa/ tuottaa, mihin vaikuttaa)
Projektin alussa on hyvä jättää kunnolla aikaa yhteisen teeman ja aiheen etsimiselle. Mitä paremmin päästään yhdistävästä aiheesta perille ja tiiviimpi ajatus ryhmällä siitä on sitä helpompi on suunnitella jatkoa sekä pitää yllä innostusta. Riippuen projektin pituudesta tällä voi jättää aikaa useampia päiviä.
Projektin ideointi
Yhteisen teeman löydyttyä aletaan miettiä miten tätä teemaa käsitellään. Alussa on tärkeää luoda innostava tunnelma ja kerätä ylös kaikkia ideoita kannustaen vapaaseen ideointiin. Huonoja ideoita ei ole vaan kaikista voi tulla yllättäenkin toteuttamiskelpoisia ideoita. Tärkeä on pohtia millä keinoin teemaa tuodaan esille. Mitä taitoja ja innostuksen aiheita ryhmästä löytyy. Hiljalleen vapaata ideiontia tiivistetään keskustelemalla ja päättämällä mitkä ideat toteutetaan. Päättäminen voi tapahtua esimerkiksi äänestämällä parhaista ideoista.
Kokonaisuuden suunnittelu
Teeman ja konkreettisen kokonaisuuden löydyttyä suunnitellaan tarkemmin projektin sisältö ja tavoitteet. Tekemiselle suunnitellaan aikataulu, suunnitelmia suhteutetaan resursseihin ja löytyykö kaikille ideoille tekijä sekä suunnitellaan millaisia yhtesityökumppaneita tarvitaan. Konkreettisen tekemisen ohella tärkeitä toimia ovat viestinnälliset tehtävät jos projektiin halutaan muita osallistujia tai projektin sisällölle tavoitettavuutta. Se miten eri ideoille löytyy lopulta konkreettinen tekijä tiivistää lopulta sen mitä projektissa aletaan tekemään.
Projektin työstäminen
Projekti voi jakautua osioiksi, jossa erilaiset työryhmät tekevät eri osioita. Tärkeää on pysytään perillä tekemisistä ja tekemisen tahdista. Ryhmän sisäiseen viestintään on kiinnitettävä huomiota, että aika-ajoin kukin esittelee mitä on tekemässä. Tekemisen äärellä on pysyttävä myös perillä aikataulusta, jotta kaikki saadaan suunnitellusti tehtyä. Ohjaajien tai tuottajan/tuottajaryhmän on reagoitava aikatauluhaasteisiin, joko pienentämällä projektia tai lisäämällä työpanosta esim yhteistyökummpaneiden avulla. Aika-ajoin täytyy pitää myös kokouksia, jossa voidaan yhdessä tarkastella onko edetty suunnitellusti ja onko osallistujilla mielekästä tekemistä ja toiminta kaikkineen suuntautunut eteenpäin.
Projektin valmistuminen
Projektin varsinainen toteuttaminen valmistelujen jälkeen on palkitsevaa ja jännittävää toimintaa. Siinä nähdään kuinka tavoitteisiin päästiin ja miten projekti tavoitti alueen asukkaita.
Lopetus ja palaute
Varsinaisen projektin lopettamisen jälkeen on tärkeää juhlistaa osallistujien ponnistusta ja käydä palautekeskustelua tapahtuneesta monelta kantilta.
Kulttuurivoimala ry:n Kukoista-hankkeen sivuilta löytyy portfolioita toteutetuista yhteisöprojekteista.