BCB-psykoterapiarekisterin laajentaminen Pohteen käytössä

BCB-psykoterapirekisteri on koskanut aikaisemmin ainoastaan OYS psykiatrian ostopalveluita. Toive olisi laajentaa rekisteri koko Pohteen käyttöön.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Lyhykäisyydessään BCB -psykoterapiarekisteri on laaturekisteri joka tuottaa tietoa ja yhdenmukaistaa laatua terapioiden toteutumisesta luomalla tarkastelupisteen terapian alusta, sen aikana ja päätteksi niin ammattilaisten kuin terapiapotilaan käyttöön.

Pohteen alueella BCB-psykoterapiarekisteri on ollut OYS psykiatrian ostopalvelupsykiatrien käytössä. Käytännössä rekisteriä OYS:n käyttämistä sopimuspalvelutuottajista ylläpitää lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista vastaava taho. Vuoden 2023 alkaessa Pohteen organisaation sisällä tapahtui henkilöstömuutoksia, jotka aiheuttivat epäsynkronin kehittämistyön kronologiassa. Tämän kehittämistyön aluulle saattiin marraskuussa 2023 konsensus, että sen jatkokehittämisestä vastaa OYS psykiatrian kehitysorganisaatio.

Käytännössä laaturekisterin laajentaminen koko Pohteelle vaatii organosoidun ja strukturoidun toimijan, joka kokoaa psykoterapiaa toteuttavat ammattilaiset yhtenäiseen rekisteriin. Tässä tilanteessa kyseisen rekisterinhallisijan kaltainen toimija voisi olla Kela.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Valtioneuvoston muistio laaurekisterien käyttöön ottoon:

Asiakasryhmäkohtainen tieto laadusta ja vaikuttavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon tiedolla johtamisessa ja ohjauksessa (valtioneuvosto.fi)

Tiedolla johtamisesta on tullut uusi johtamisen malli. Laatu- ja vaikuttavuustiedon merkitys palvelujärjestelmälle ja mahdollisuudet tiedon käyttöön päätöksenteossa ja johtamisessa kasvavat. Talouden ja toiminnan tunnuslukujen rinnalle tarvitaan seurantatietoa, vastasiko hoito ja palvelu todettuun tarpeeseen ja kuinka tavoiteltu asiakashyöty saavutettiin. Laadukas hoito ja palvelu on myös taloudellisesti tehokasta. Jotta voimavarat onnistutaan jakamaan kustannustehokkaasti, tarvitaan väestötason tiedon ohella potilas- ja asiakasryhmittäin segmentoitua tietoa päätöksenteon ja kehittämisen tueksi.

Vuosien 2016-2019 aikana tehtiin valtakunnan tason ohjauksen tarpeisiin palvelujärjestelmän kustannuksia ja vaikuttavuutta kuvaava mittaristo. Sairaanhoitopiirit ovat kehittäneet potilasryhmäkohtaisia laaturekisterejä, ja eduskunta myönsi THL:lle rahoitusta kansallisten laaturekisterien kehittämiseksi. Terveysalan kasvustrategia ennakoi uudenlaisia tietotarpeita, joihin vastaaminen helpottuu sote-tiedon toisiokäyttölakikokonaisuuden toimeenpanon myötä. Kanta-arkiston ja potilastietojärjestelmien kehittämien on edennyt samalla, kun uusia tietovarantojen hallinta- ja hyödyntämiskeinoja on otettu käyttöön. Tietoaltaat, algoritmit, tekoäly, digitalisaatio ja esineiden internet ovat jo käytössä. Tietoarkkitehtuurilla pyritään hallitsemaan tietojärjestelmien ja sisältöjen kehitystä. Keinot tuottaa ja käyttää laatu- ja vaikuttavuustietoa kehittyvät jatkuvasti.

Muistiossa kuvataan laatu- ja vaikuttavuustiedon nykytilaa, kehittämissuositukset ja pitkäjänteisen kehittämisen tiekartta. Siinä asemoidaan laaturekisterit sekä laatutiedon ohjaus ja toimijoiden roolit suhteessa lainsäädäntöön, valtiohallinnon tietostrategioihin, palvelujen järjestämisen, tuottamisen ja asiakkaan tietotarpeisiin, tietojärjestelmäkehitykseen ja tietovarantoihin. Muistion ehdotusten tarkoitus on auttaa toimijoita suuntaamaan kehittämistä yhteiseen päämäärään laatuja vaikuttavuustiedon hyödyntämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa entistä tavoitteellisemmin ja kattavammin.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa