CTT: Kynnyksen yli yhdessä -hanke
Tavoitteena nuoriso- ja opiskelija-asunnoissa asuvien nuorten aikuisten mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, valtakunnallisten kriisipalveluiden saavutettavaksi tekeminen kohdennetun viestinnän kautta sekä kehittämistyöryhmän perustaminen ammattilaisille.
Maaliskuussa 2020 koronavirus ja poikkeuslait pakottivat kolmannen sektorin toimijat Suomessakin ennennäkemättömään digiloikkaan heikommassa asemassa olevien ihmisten tuen turvaamiseksi. Diakonialaitoksen Kanssala-hanke laajensi nopeasti Helsinki-keskeisen yhdistystoimintaa tukevan toimintansa verkkoon valtakunnalliseksi toiminnaksi, ja myös CTT oli mukana.
Kanssalan perustama Yhdessä elämisen tapoja epidemian aikana -Facebook-ryhmä tavoitti järjestötoimijoita laajalta kattaukselta. Kriisin kasvattama kumppanuus toimijoiden kesken toivon mukaan jatkuu yhä vaikuttaen tapaamme kehittää yhdistystoimintaa tulevaisuuteen. FB-ryhmässä järjestettiin maalis-huhtikuussa eri alojen toimijoiden kesken yhteiskehittämistapaamisia, ja tarjouduimme Citizen Think Tankissa fasilitoimaan avoimen yhteiskehittämisen tapaamisen mielenterveysjärjestöjen kesken 6. huhtikuuta.
Kanssalan Yhdessä elämisen tapoja epidemian aikana ja Citizen Think Tankin organisoimassa mielenterveyden parissa työskentelevien Zoom-tapaamisessa mietimme, kuinka avun voisi tuoda lähelle yksilöä.
Hanke on saanut alkunsa Citizen Think Tankin yhteiskehittämisfasilitoinneista.
Hankkeen yhteistyötahot ovat Kakspy ry (päähakijana, työntekijäresurssi), Suomen opiskelija-asunnot SOA ry, Nuorisoasuntoliitto NAL, Mieli Suomen mielenterveys ry, MTKL Mielenterveyden keskusliitto ry, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, opiskelijoiden mielenterveysjärjestö Nyyti ry ja Kulttuurin ja hyvinvoinnin liitto Kukunori ry.
Kanssalan Yhdessä elämisen tapoja epidemian aikana ja Citizen Think Tankin organisoimassa mielenterveyden parissa työskentelevien Zoom-tapaamisessa mietittiin, kuinka avun voisi tuoda lähelle yksilöä. Kokemusasiantuntijan kertomus omista masennusvuosistaan – postin tarkastamista välioven takaa useita kertoja päivässä, odottaen jonkinlaista merkkiä ja itsensä ulkopuolelta tulevaa lohtua – koskettivat syvästi. Apua tarvitaan, kun epätoivo on akuutti, mutta voimavarat tuen hakemiseen ovat “nollassa”.
Varsinaisessa Kynnyksen yli yhdessä-hankehakemuksessa toiminnan tavoitteet olivat seuraavat:
1. Nuoriso- ja opiskelija-asunnoissa asuvista nuorista aikuisista 50% löytää tarvitsemaansa tietoa ja keinoja mielen hyvinvoinnin edistämiseen liittyen
2. Kehittämisryhmä/toimijaverkoston avulla asukas- ja mielenterveystoimijoiden jaettu asiantuntijuus ja yhteistyö vahvistuu ja lisääntyy
3. Luodaan viestintäkampanjan mallinnus jatkossa vuosittain toistuvana opiskelija-asunnoissa asuvien nuorten aikuisten tavoittamiseen
4. Hankkeessa luotavan infopohjaisen verkkosivun kautta opiskelijaasunnoissa asuvat aikuiset sekä heidän kanssaan työskentelevät työntekijät tulevat tietoisemmiksi tarjolla olevista mielen hyvinvointia
edistävistä palveluista ja käytännöistä
Näitä edellä mainittuja tavoitteiden toteutumista seurattiin hankkeen aikana mm. kohdennettujen kyselyjen, hankkeen oman tilastoinnin sekä Google Analyticsin avulla.
Yhteistapaamisen ja ja siellä kuullun kokemusasiantuntijan tarinan myötä ajatus kodin kynnyksen ylittävästä tuesta resonoi tapaamisen osanottajissa voimakkaasti. Muutamassa viikossa kirjoitettiin kynä sauhuten, soiteltiin yhteistyötahoja ja asiantuntemusta lisää ja muodostettiin hankesuunnitelma STEA:n korona-avustushakuun. Toukokuun 26. päivä tuli ilmoitus Kynnyksen yli yhdessä -hankkeelle myönnetystä rahoituksesta. Hanke käynnistettiin maanantaina 1.6. ja kestää vuoden 2020 loppuun saakka.
Keskeinen idea Kynnyksen yli yhdessä-kokonaisuudelle tuli kokemusasiantuntijan kertomuksesta omista masennusvuosistaan – postin tarkastamista välioven takaa useita kertoja päivässä, odottaen jonkinlaista merkkiä ja itsensä ulkopuolelta tulevaa lohtua. Tämän kyseisen tarinasta syntyneen idean jalostamista hankehakemukseksi olivat keskeisellä panoksella edistämässä kaksi kokemusasiantuntijaa.
Hankehakemukseen kumppaneiksi lähteneiltä organisaatioilta saimme myös asiakasymmärrystä mm. tehtyjen kyselyjen valossa.
NAL:n tekemän Nuorten voimavarakyselyn (v. 2018) mukaan nuorisoasunnoissa asuvista vastaajista (182) peräti 58 % kertoi hakeneensa apua mielenterveysasioihin. Melkein puolella 270 vastaajasta oli diagnosoitu mielen-terveyden sairaus. Lähes 60 % vastaajista tunsi itsensä yksinäiseksi. Nuoret toivovat mielenterveysasioihin matalan kynnyksen keskusteluapua ja kuuntelua.