Digiarjen verkkokurssit – yhdessä kehittäen yhdenvertaisen osallisuuden tueksi
Yhdessä kehitysvammaisten henkilöiden kanssa kehitettiin kaksi saavutettavaa verkkokurssia, jotka tukevat digitaitojen ja medialukutaidon oppimista.
Digitalisaatio kehittyy nopeasti ja muuttaa arjen toimintaympäristöjä. Palvelut, kohtaamiset ja tiedonhaku tapahtuvat yhä useammin digitaalisesti – kyse on digiarjesta, joka koskettaa meitä kaikkia. Digitaidot ovat nousseet keskeiseksi osaksi osallisuutta, itseilmaisua ja itsenäistä asiointia. Koska teknologiat kehittyvät jatkuvasti, jokainen on digitaidoissa elinikäinen oppija. Oppimisen tueksi tarvitaan ymmärrettävää ja saavutettavaa oppimismateriaalia, joka on helposti saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta. Verkkokurssit tarjoavat tähän merkittävän mahdollisuuden, erityisesti silloin, kun ne ovat käyttäjilleen saavutettavia.
Verkkokursseja digiosaamisen kehittämiseen on luotu moniin eri tarpeisiin. Kehitysvammaisille henkilöille suunnattuja ratkaisuja, jotka olisivat saavutettavia ja sopisivat itsenäiseen oppimiseen, ei kuitenkaan aiemmin ollut tarjolla. Tällaisessa oppimisessa on tärkeää huomioida tekninen saavutettavuuden lisäksi myös kognitiivinen saavutettavuus. Se tarkoittaa, että sisällön tulee olla ymmärrettävää, helposti hahmotettavaa ja oppimista tukevaa. Tämä vaatii esimerkiksi selkokielen tai selkeän kielen käyttöä, kuvatukea ja konkreettisia esimerkkejä.
Kehittämistyön vahvana perustana toimii yhteiskunnallinen tarve kaventaa digitaalista eriarvoisuutta ja vahvistaa ymmärtävää, saavutettavaa oppimisympäristöä. Lainsäädännöllisesti kehittämistyön taustalla vaikuttaa muun muassa digipalvelulaki (306/2019), joka velvoittaa julkisia verkkopalveluita tarjoamaan sisällöt saavutettavasti kaikille käyttäjille. Laki pohjautuu EU:n saavutettavuusdirektiiviin ja määrittelee käytännön vaatimukset saavutettavuuden toteuttamiselle Suomessa. Lisäksi taustalla vaikuttaa YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista, jonka Suomi on ratifioinut. Sopimus korostaa vammaisten henkilöiden oikeutta yhdenvertaiseen oppimiseen, osallisuuteen ja tiedonsaantiin myös digitaalisessa ympäristössä.
Alkusysäys kehittämistyölle syntyi Honkalampi-säätiön #Ihan Diginä! -hankkeessa (2018–2021) tehdystä havainnosta: kehitysvammaisille henkilöille ei ollut tarjolla saavutettavia verkkokursseja, jotka tukisivat itsenäistä opiskelua ja omaan tahtiin tapahtuvaa digitaitojen harjoittelua. Vaikka verkossa oli paljon digiosaamisen oppimateriaaleja, ne eivät vastanneet tämän kohderyhmän tarpeita.
Olemassa olevat verkkokurssit edellyttävät usein vahvaa luku- ja kirjoitustaitoa, digisanaston hallintaa ja kykyä toimia itsenäisesti verkko-oppimisympäristössä. Monista kursseista puuttuu myös tekstin kuuntelumahdollisuus ja kuvallinen tuki, jotka voivat olla oppimisen edellytyksiä osalle käyttäjistä.
Tarvittiin verkkokurssisisältöjä, jotka olisivat helposti ymmärrettäviä, visuaalisesti ja toiminnallisesti tuettuja, ja joissa oppija voisi edetä omaan tahtiin rauhassa. Ammattilaiset puolestaan kaipasivat materiaalia, joka mahdollistaisi yhteisen ohjatun työskentelyn ja myös oppijan itsenäisen toiminnan. Näiden havaintojen ja tarpeiden pohjalta haluttiin kehittää uusia ratkaisuja yhdessä käyttäjien kanssa, ja kehittämistavoite kirjattiin osaksi Honkalampi-säätiön Arki digittää -hanketta.
Strategiset liittymäkohdat
Kehittämistyö linkittyy vahvasti digitaalisen yhdenvertaisuuden vahvistamiseen, saavutettavien palveluiden kehittämiseen ja elinikäisen oppimisen tukemiseen. Työtä ohjasivat digipalvelulaki ja YK:n vammaissopimus, joiden mukaisesti digitaaliset sisällöt ja palvelut on toteutettava yhdenvertaisesti ja ymmärrettävästi kaikille käyttäjille.
Digitaalisessa yhteiskunnassa saavutettavuus ei ole lisäominaisuus – se on perusoikeus. Sen toteutuminen edellyttää, että oppimissisällöt ovat selkeitä, ymmärrettäviä ja kaikkien oppijoiden ulottuvilla, riippumatta yksilöllisistä tarpeista.
Verkkokurssien kehittäminen pohjautui laajaan yhteiskehittämiseen, jossa erityistä tukea tarvitsevat henkilöt ja heidän lähiyhteisönsä jäsenet toimivat tasavertaisina kumppaneina. Yhteiskehittäminen eteni vaiheittain, jolloin osallistujat pääsivät vaikuttamaan kurssien sisältöön, rakenteeseen ja käytettävyyteen alusta alkaen. Tämä lähestymistapa varmisti, että kurssit vastaavat käyttäjien todellisia tarpeita.
Suunnitteluun ja testaukseen osallistuneet ryhmät ja menetelmät
Käyttäjien ja ammattilaisten kohtaamisissa nousi toistuvasti esiin kaksi kehittämisen painopistettä – digiturvallisuus ja medialukutaidon perustaidot. Sisältötarpeita kartoitettiin muun muassa kehittämistyöpajoissa, verkkokohtaamisissa, yksilöllisessä digituessa, tapahtumissa, verkostotilaisuuksissa sekä sosiaalisen median kanavilla ja Instalive-lähetyksissä. Kaikkiaan sisältöjen suunnitteluun ja määrittelyyn osallistui 468 henkilöä.
Kurssien kehittämisvaiheen testauksiin osallistui yhteensä 188 henkilöä. Turvallinen digiarki -kurssia testasi 98 ja Mediataiturit -kurssia 90 erityistä tukea tarvitsevaa henkilöä.
Testauksia toteutettiin monipuolisesti eri menetelmillä ja eri ympäristöissä:
- Parafest-tapahtumat (2023 ja 2024): Yksilötestauksia, joissa osallistujat kokeilivat kurssisisältöjä ja antoivat palautetta tehtävistä sekä ulkoasusta.
- Digikehittäjien etä- ja lähityöpajat: Pienryhmämuotoista testausta, jossa sisältöjä käytiin läpi vaiheittain. Osallistujat arvioivat oppimisalustan käytettävyyttä, teknistä toimivuutta sekä kurssien ymmärrettävyyttä ja kiinnostavuutta.
- Yksilötestaukset: Henkilökohtaisia testitilanteita, joissa osallistuja eteni kurssilla omaan tahtiinsa ja antoi palautetta kurssien toimivuudesta.
- Yhteisötestaukset: Kolmen eri yhteisön arjessa toteutettuja testauksia, joissa tarkasteltiin, miten kurssit toimivat ryhmämuotoisessa oppimisessa ja tukevat yhteisöllisyyttä.
Testausjaksojen pituudet vaihtelivat lyhyistä 15 minuutin kokeiluista pidempiin, jopa kolmen kuukauden mittaisiin, syvällisempiin käyttökokemuksiin. Esimerkiksi Turvallinen digiarki -kurssin betatestaus kesti keskimäärin kolme kuukautta ja sisälsi sekä yksilö- että yhteisötason arviointia.
Testauksissa keskityttiin muun muassa:
- rekisteröitymisen ja kirjautumisen sujuvuuteen
- oppimisalustan käytettävyyteen ja tekniseen toimivuuteen
- tehtävien ymmärrettävyyteen ja kiinnostavuuteen
- oppimisen mielekkyyteen ja motivointiin.
Esimerkiksi digikehittäjien työpajoissa osallistujat toimivat ”vaikeuksien etsijöinä” ja testasivat, miten hyvin kurssit tukivat itsenäistä oppimista. Mediapäällikkö-visan kaltaisilla menetelmillä kerättiin palautetta erityisesti verkkokurssin tehtävien kiinnostavuudesta ja ymmärrettävyydestä.
Osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet
Kehittäjäjoukon motivaatio syntyi todellisesta vaikutusmahdollisuudesta. Yksilölliset kohtaamiset, pienryhmätyöskentely ja turvallinen ilmapiiri vahvistivat osallistujien osallisuutta ja kehittäjätoimijuutta. Tämä ei ainoastaan parantanut kurssien laatua, vaan myös vahvisti osallistujien tunnetta omasta osaamisestaan ja vaikutusmahdollisuuksistaan digitaalisen oppimisen kehittämisessä.
Verkkokurssit eivät ole vain oppimisen välineitä, vaan myös keino toteuttaa yhdenvertaista oikeutta oppimiseen, osallistumiseen ja kehittymiseen digitaalisessa maailmassa. Kehittämistyön tavoitteena oli vahvistaa kehitysvammaisten henkilöiden oikeutta oppia, osallistua ja toimia digitaalisessa ympäristössä omista lähtökohdistaan käsin – itsenäisesti, tuetusti tai autetusti. Verkkokurssien avulla pyrittiin tarjoamaan ymmärrettävää, saavutettavaa ja konkreettista tukea digitaitojen harjoitteluun verkkovälitteisesti, ajasta ja paikasta riippumatta. Tavoitteena oli, että oppijat saisivat välineitä turvalliseen, tarkoituksenmukaiseen ja mielekkääseen digikäyttäytymiseen sekä taitoja arvioida verkon sisältöjä ja toimia vastuullisesti digiympäristöissä.
Digitaitojen oppimisen lisäksi kehittämistyön tavoite oli nostaa esiin ja purkaa rakenteellista eriarvoisuutta, joka liittyy oppimisen mahdollisuuksiin digiyhteiskunnassa. Erityisesti haluttiin kiinnittää huomiota siihen, että saavutettava ja ymmärrettävä digioppimissisältö ei ole kaikkien saatavilla. Kehittämistyö tuo näkyväksi käyttäjälähtöisen testaamisen merkityksen saavutettavien digipalvelujen kehittämisessä. Yhteiskehittämisen kautta haluttiin varmistaa, että oppimissisällöt todella vastaavat käyttäjien tarpeita. Kurssien kehittäminen eteni vaiheittain ja kehittämistapa itsessään edusti muutosta, jossa käyttäjien näkemykset ohjaavat sisältöjä alusta asti.
Tavoiteltujen muutosten saavuttamista seurattiin kahdessa vaiheessa: kehittäjäkäyttäjien testauksessa ja verkkokurssien opiskelijapalautteessa. Seurannassa tarkasteltiin erityisesti, miten hyvin verkkokurssit tukivat digitaitojen ja medialukutaidon oppimista, digiosaamisen kehittymistä arjessa, sisältöjen saavutettavuutta ja käytettävyyttä sekä osallisuuden ja motivaation vahvistumista.
Arviointia varten määriteltiin keskeiset kysymykset: opittiinko uusia digitaitoja ja medialukutaitoa, koettiinko opit hyödyllisiksi omassa digiarjessa, oliko sisältö selkeää ja helposti ymmärrettävää, etenikö kurssi sujuvasti eri digilaitteilla, tulivatko osallistujien näkemykset huomioon kehittämistyössä ja heräsikö osallistujan kiinnostus jatkaa verkkokurssilla opiskelua myös tulevaisuudessa.
Seurantamenetelminä hyödynnettiin havainnointia ja palautekeskusteluja työpajoissa ja testauksissa, käytettävyyden arviointia oppimisalustalla ja tehtävissä sekä opiskelijapalautteita, joissa opiskelija vastasi monivalinta- ja avoimiin kysymyksiin. Turvallinen digiarki -kurssilla oppimisen edistymistä arvioitiin alku- ja lopputestien avulla. Lisäksi seurattiin kurssin aloittaneiden ja loppuun suorittaneiden määriä.
Tavoitellun muutoksen saavuttaminen edellyttää vaiheittaista, osallisuuteen kannustavaa ja sitä mahdollistavaa käyttäjälähtöistä kehittämisprosessia. Työ toteutetaan seuraavien toimenpiteiden avulla:
- Sisältötarpeiden kartoituksen koonti
Käyttäjien ja ammattilaisten kanssa käydään vuoropuhelua digiarjen haasteista, oppimistarpeista ja kurssien teemoista. Tietoa kerätään monikanavaisesti esimerkiksi työpajoissa, yksilöllisessä digituessa, tapahtumissa, somessa ja verkostoissa.
- Oppimisalustavaihtoehtojen kartoitus
Ennen kurssien rakentamista vertaillaan eri oppimisalustoja sen mukaan, miten hyvin ne soveltuvat saavutettavien verkkokurssien tekemiseen. Tavoitteena on löytää oppimisympäristö, jossa voidaan toteuttaa selkeä, saavutettava ja kognitiivisesti ymmärrettävä verkkokurssi, joka tukee oppijoiden valmiuksia toimia myös muissa digiympäristöissä.
- Verkkokurssien pedagoginen ja sisällöllinen suunnittelu
Kurssisisältöjen laadinnassa hyödynnetään käyttäjien kokemuksia digiarjen konkreettisista tilanteista. Turvallinen digiarki -kurssi pohjautuu TIEKEn osaamistasoihin ja Mediataiturit-kurssi hyödyntää ePerusteiden medialukutaidon sisältöjä. Verkkokurssien kehittämisessä hyödynnetään myös tekoälyä.
- Yhteiskehittäminen ja käyttäjien osallistumisen tukeminen
Käyttäjille tarjotaan monipuolisia mahdollisuuksia osallistua yhteiskehittämiseen eri kehittämisvaiheissa. Kehittämistyössä hyödynnetään monimenetelmällisyyttä, ja huomioidaan yksilölliset tarpeet osallistumisen tukemiseksi.
- Käytettävyyden ja saavutettavuuden testaaminen, palautteen kerääminen ja jatkokehittäminen
Kurssien betaversioita testataan yksilö- ja ryhmämuotoisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisalustalla toimimiseen, tehtävien saavutettavuuteen, äänituen ja kuvatuen toimivuuteen sekä oppimisen sujuvuuteen. Kurssien sisältöjä ja rakennetta kehitetään käyttäjäpalautteen pohjalta useissa vaiheissa. Tuloksia hyödynnetään sisällön ja saavutettavuuden parantamiseen.
- Julkaisu ja käyttöönotto
Valmiit kurssit julkaistaan vapaaseen käyttöön valitulla oppimisalustalla. Opiskelun tueksi tarjotaan ohjevideoita, ohjausmateriaalia ja matalan kynnyksen digitukea. Näin tuetaan sekä itsenäistä, että ohjattua opiskelua.
Toimintamallin kohderyhmänä ovat kehitysvammaiset henkilöt, jotka haluavat oppia uusia digitaitoja ja toimia digitaalisessa ympäristössä. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat heidän lähiyhteisönsä jäsenet, kuten ohjaajat, avustajat ja perheenjäsenet, jotka voivat tarvittaessa tukea oppimista ja digiarjessa toimimista.
Asiakasymmärryksen rakentaminen
Asiakasymmärrystä kartutettiin pitkäjänteisesti Honkalampi-säätiön kehittämishankkeissa (#Ihan Diginä! -hanke, 2018–2021 ja Arki digittää -hanke, 2021–2025). Sisältötarpeita selvitettiin monipuolisesti erilaisissa kohtaamisissa, joissa kehitysvammaiset henkilöt ja heidän lähiyhteisönsä jäsenet jakoivat kokemuksiaan digiarjesta.
Näitä olivat muun muassa:
- kehittämistyöpajat
- yksilöllinen digituki
- verkkokohtaamiset
- tapahtumat
- Instalive-lähetykset
- somekeskustelut ja
- verkostotilaisuudet.
Tarpeiden määrittelyyn ja kurssien sisällön suunnitteluun osallistui yhteensä 468 henkilöä. Kurssien kehittämisvaiheen testauksiin osallistui yhteensä 188 henkilöä. Tämä laaja osallistujajoukko antoi tärkeän pohjan kurssien kehittämiselle ja varmisti, että sisällöt vastasivat käyttäjien tarpeisiin.
Asiakasymmärryksen merkitys
Asiakasymmärrys rakentui vuorovaikutuksessa käyttäjien kanssa: he eivät olleet pelkästään palautteen antajia, vaan aktiivisia kehittäjäkumppaneita, joiden arjen kokemukset, tarpeet ja toiveet määrittelivät verkkokurssien sisältöjä alusta alkaen. Tämä yhteiskehittäminen varmisti, että kurssit eivät ainoastaan täytä saavutettavuusvaatimuksia, vaan vastaavat aidosti käyttäjien arjen tarpeisiin ja tukevat osallisuutta digiyhteiskunnassa.