Digiavusteinen StepApp-valmennus ® uusperheille
StepApp-valmennus® on ryhmämuotoinen ammatillisesti ohjattu uusperhevalmennus, jossa perhe saa käyttöönsä koko perheelle suunnatun digitaalisen sovelluksen. Sovellus sisältää tietoa uusperheellisyydestä ja eri ikäryhmille suunniteltuja, pelillisyyttä hyödyntäviä tehtäviä.
Uusperhe tarvitsee muodostuessaan usein erityistä tukea, sillä se eroaa ydinperheestä toiminnaltaan, rakenteeltaan ja suhteiltaan. Keskeiset uusperheiden haasteet liittyvät vanhemmuuteen, perheenjäsenten välisiin suhteisiin, ex-elämään, lasten ja nuorten sopeutumiseen sekä parisuhteeseen. Tilastojen mukaan uusperheiden parisuhteet johtavat ydinperheiden parisuhdetta useammin eroon. Uusperheiden lasten läpikäymät menetykset, vanhempien eron riitaisuus sekä isot muutokset voivat aiheuttaa lapsessa hämmennystä, mikä näkyy mm. sopeutumisen ongelmina. Murrosikäisten kohdalla sopeutuminen voi olla erityisen haastavaa ja perhetilanteen muutoksista johtuva stressi on yksi uusperhenuorten pahoinvoinnin ja syrjäytymisen syy. Uusperheiden lapsilla ja nuorilla esiintyy erilaisia oppimisen, käyttäytymisen, mielenterveyden ja sosiaalisten suhteiden ongelmia enemmän kuin ensiperheen lapsilla. Uusperhetilanteesta johtuva stressi voi aiheuttaa mm. kokemuksen hylätyksi tulemisesta ja lisätä perheenjäsenten välisiä konflikteja.
Sote- ja kasvatusalan kentällä ammattilaiset tarvitsevat työssään lisää koulutusta uusperheiden erityispiirteiden huomioimiseen asiakastyössä. Jopa 95 % lasten, nuorten ja perheiden palveluissa työskentelevistä ammattilaisista kohtaa uusperheitä päivittäisessä työssään. Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien ammattilaisten mukaan uusperheiden määrä on lisääntynyt erityistä tukea tarvitsevien asiakasperheiden joukossa. Kuntien palvelujärjestelmässä ei ole riittävää tietotaitoa ja toimintamalleja monimuotoisten uusperheiden tukemiseksi. Avioerot, huoltajuuskiistat ja perheiden muotoutuminen uusperheiksi ovat teemoja, joihin sosiaali- ja terveysalalla työskentelevä törmää. Lasten ja nuorten ongelmien ja tilanteen käsittely koetaan perhetyössä usein haastavana. Perheitä kohtaavilla ammattilaisilla ei usein ole riittävästi uusperheosaamista, eikä keinoja siirtyä asiantuntijalähtöisistä työmalleista perhekeskeisempiin työtapoihin. Ammattilaiset tarvitsevat ajankohtaista tietoa uusperheiden kohtaamiseen ja työkaluja heidän hyvinvointinsa tukemiseen.
Internet ja digitaalisen teknologian hyödyntäminen osana perheille kohdistettuja interventioita on lisääntynyt viime vuosina. Niiden avulla on voitu edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveyttä ja hyvinvointia. Valmennukseen kehitetyn StepApp-sovelluksen kehittämisen taustalla on ollut koko perheen hyvinvoinnin edistäminen, perheen dynamiikan parantaminen, ja erityisesti lasten ja nuorten tuen lisääminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Sovelluksen kehittämisen yksi tärkeimmistä kehittämiskohteista on ollut kehittää lasten ja nuorten sovellusnäkymiä vastaamaan heidän tarpeitaan ja odotuksiaan. Näin saataisiin lapset ja nuoret aktiivisemmin käyttämään sovellusta vanhempien valmennuksen aikana, jolloin koko uusperheen toimivuus vahvistuu ja jokainen perheenjäsen saa huomiota.
Uusperhe voi tarvita erityistä tukea kommunikaatioon, ex-elämän rajaamiseen tai toimintakulttuurien yhteensovittamiseen. Uusperhe eroaa ydinperheestä toiminnaltaan, rakenteeltaan ja suhteiltaan. Keskeiset uusperheiden haasteet liittyvät vanhemmuuteen, perheenjäsenten välisiin suhteisiin, ex-elämään, lasten ja nuorten sopeutumiseen sekä parisuhteeseen. Tilastojen mukaan uusperheiden parisuhteet johtavat ydinperheiden parisuhdetta useammin eroon.
Uusperheiden lasten läpikäymät menetykset, vanhempien eron riitaisuus sekä isot muutokset voivat aiheuttaa lapsessa hämmennystä, mikä näkyy mm. sopeutumisen ongelmina. Murrosikäisten kohdalla sopeutuminen voi olla erityisen haastavaa ja perhetilanteen muutoksista johtuva stressi on yksi uusperhenuorten pahoinvoinnin syy. Sopeutumisen ongelmien lisäksi, uusperheiden lapsilla ja nuorilla esiintyy erilaisia oppimisen, käyttäytymisen, mielenterveyden ja sosiaalisten suhteiden ongelmia enemmän kuin ydinperheen lapsilla. Uusperhetilanteesta johtuva stressi voi aiheuttaa mm. kokemuksen hylätyksi tulemisesta ja lisätä perheenjäsenten välisiä konflikteja.
Uusperheille kohdistetut interventiot ovat lisääntyneet 2000-luvulta lähtien, mutta digitaalisuuden hyödyntäminen on ollut vähäistä. Sote-uudistuksen tavoitteena on ollut laadukkaiden ja tasavertaisesti saavutettavissa olevien palveluiden toteuttaminen muun muassa julkisia palveluita digitalisoimalla. Hallituksen kärkihankkeen, lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE), yhtenä painopisteenä oli vahvistaa ennaltaehkäiseviä palveluita ja edistää varhaisen tuen mahdollisuuksia. Digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuden palveluprosessien tehostamiseen sekä kustannussäästöihin sosiaali- ja terveysalalla.
Stepping-hankkeessa asiakasymmärryksen kasvattaminen ja asiakkaiden ja ammattilaisten tarpeisiin vastaaminen, uusperheiden haasteiden tunnistaminen ja ratkaisujen löytäminen on mahdollista yhdessä tekemisen ja yhteisen ymmärryksen saavuttamisen kautta. Stepping-hanke on tehnyt yhteistyötä useiden eri tahojen kanssa hankkeen aikana.
Stepping-hankkeen kuntakumppaneina ovat toimineet Keskiuudenmaan sotekuntayhtymän kunnat ja Raision perhepalvelut (sisältäen myös Naantali, Masku, Rusko, Mynämäki ja Nousiainen). Kuntakumppanien perheiden palvelujen kanssa on kehitetty StepApp-valmentajakoulutukset uusperheiden parissa työskenteleville sote- ja kasvatusalan ammattilaisille sekä StepApp-valmennukset uusperheille on toteutettu yhteistyössä Raision ja Keusoten perhepalvelujen kanssa.
StepApp-valmennuksessa käytettävä digitaalinen StepApp-sovellus syntyi alun perin Stepping-hankkeen, hankkeen vapaaehtoisten, Turun Yliopiston tutkimusohjelma Connected Health UTU (Gamification for Health Promotion) ja ohjelmistoyritys NordicEdu Oy:n kanssa yhteistyönä. Sovelluksen sisältöjen kehittämiseen osallistui myös oppilaitoksia ja alan opiskelijoita (mm. Novia Yrkeshögskolan, Itä-Suomen yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu). Kehittämisen aikana kohderyhmää edustavat uusperheen vanhemmat, lapset ja nuoret sekä sosiaali- terveys- ja kasvatusalan ammattilaiset osallistuivat testausryhmissä sovelluksen kehittämiseen.
Stepping-tutkimus toteutetaan vuosina 2018-2020 kolmessa osassa ja tutkimuksesta vastasi Turun Yliopiston tutkimusohjelma Connected Health UTU (Gamification for Health Promotion) . Vuonna 2018 toteutettiin kehittämisen tutkimus, jonka tarkoituksena oli arvioida StepApp-valmennukseen kehitettävän mobiilisovelluksen konseptia, sisältöä, graafista ilmettä kohderyhmän (uusperheen jäsenet ja ammattilaiset) näkökulmasta. Stepping-tutkimuksen soveltuvuustutkimus toteutettiin vuoden 2019 aikana, jolloin tutkittavina toimivat StepApp-valmennusryhmän ohjanneet StepApp-valmentajat sekä valmennusryhmiin osallistuneet uusperheet (aikuiset, lapset ja nuoret). Tutkimuksessa tutkittiin valmennuksen hyväksyttävyyttä ja soveltuvuutta sekä mobiilisovelluksen käytettävyyttä.
Hanketta on rahoittanut Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA ja toiminnan taloudellista sekä pedagogista tukea on tarjonnut Opintokeskus Sivis.
Kuva
Stepping-hankkeessa oli tavoitteena kehittää näyttöön perustuva toiminta uusperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. StepApp-toiminta tähtää uusperheen jäsenten vuorovaikutustaitojen, arjen hallinnan sekä perheiden ongelmanratkaisu- ja riitelytaitojen vahvistamiseen.
StepApp-sovelluksen avulla tavoitellaan myös valmennukseen osallistuvien uusperheiden lasten ja nuorten saamista mukaan perheen hyvinvoinnin teemojen äärelle. Sovellus ohjaa koko perhettä tekemään asioita yhdessä ja harjoittelemaan esimerkiksi kommunikaatio-, vuorovaikutus-, ja tunnetaitoja.
Tavoitteiden ja tulosten onnistumisen arvioinnissa käytetään Stepping-hankkeessa vuonna 2018 kehitettyä Arviointikäsikirjaa, joka pohjaa SUUNTA-työkaluun. Seurannan ja arvioinnin tavoitteena on tarkastella toiminnan myötä tapahtuvia muutoksia kohderyhmissä. Lisäksi arvioidaan toimintaa, sen suunnittelua ja toteutusta.
Hankkeen kokonaisarvioinnin teoreettisena viitekehyksenä on toiminut Max Peberdyn kehittämät arvioinnin kolme universaalia kysymystä: ”Teimmekö mitä lupasimme?” (Toimintojen taso) ”Saimmeko aikaan muutosta?” (Vaikutukset ja vaikuttavuus) ”Teimmekö oikeita asioita?” (Strateginen relevanssi). Osa-alueiden laajemmassa arvioinnissa on käytetty apuna Peberdyn kysymyksiä laajennettuna seuraavasti: Onko toimintamme tuloksellista? Onko toimintamme resursseihimme nähden riittävän laajaa ja monipuolista? Teemmekö hyvin sitä mitä lupasimme? Mitä asioita teemme hyvin? Missä on kehitettävää? Teemmekö oikeita asioita? Onko toimintamme linjassa strategiamme kanssa? Vastaako toimintamme toiminta-ajatustamme?
Hankkeen arvioinnin osa-alueet ovat olleet:
1. StepApp-valmennus uusperheille
2. StepApp-valmentajakoulutus ammattilaisille
3. StepApp-sovellus
4. Viestintä ja vaikuttamistoiminta
5. Sidosryhmä- ja verkostotyö
StepApp-intervention kehittäminen on tapahtunut käyttäjälähtöisesti ja intervention käytettävyyttä ja soveltuvuutta on arvioitu Stepping-hankkeen aikana vuosina 2018-2020 Varsinais-Suomen ja Keski-Uudenmaan alueella. Hankkeessa on hyödynnetty käyttäjälähtöisiä menetelmiä StepApp-valmennuksen® käytettävyyden, soveltuvuuden, hyödyn sekä käyttöönoton varmistamiseksi. Stepping-hankkeessa tehdään tutkimusta hankkeen eri vaiheissa (2018–2020), aina StepApp-valmennuksen® vaikuttavuuden arviointiin asti. Kyselyiden osa-alueet
- Uusperhetyytyväisyys aikuiset + lapset ja nuoret (kysymys sisältyy sovellukseen)
- Parisuhdetyytyväisyys aikuiset(kysymys sisältyy sovellukseen)
- Tyytyväisyys elämäntilanteeseen lapset ja nuoret (kysymys sisältyy sovellukseen)
- Onnellisuus aikuiset + lapset ja nuoret (kysymys sisältyy sovellukseen)
- Uusperheen parisuhteet kysely (verkkokysely)
- Perheen vuorovaikutus esim. perhedynamiikkamittari (verkkokysely perheen aikuisille)
- Tietoinen läsnäolo vanhemmuudessa (verkkokysely perheen aikuisille)
- Lapsen ja nuoren elämänlaatu, KINDL-R (paperilomake/verkkokysely lapsille ja nuorille)
StepApp-valmennus® alustavaa vaikuttavuutta (perhedynamiikka, tietoinen läsnäolo vanhemmuudessa, parisuhde ja lasten ja nuorten elämänlaatu) arvioidaan tutkimuksessa vuoden 2020 aikana. Tutkimusta on tehty yhteistyössä Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen Connected Health UTU (Gamification for Health Promotion) -tutkimusryhmän kanssa. Onnistumisen kriteerinä on, että mittausten välillä (alkumittaus-jälkimittaus) tapahtuu muutos positiiviseen suuntaan yksilötasolla ja ryhmän tasolla sekä muutos pysyy tai muuttuu positiiviseen suuntaan jälkimittauksen ja seurantamittausten välillä. StepApp-interventiota laajennettaessa ja vakiinnuttaessa uusiin maakuntiin on tarpeen jatkaa Stepping-tutkimusta vuosina 2021-2023. Soveltuvuustutkimuksen (2019) tulokset julkaistaan artikkelina. Tutkimusta johtaa Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen Connected Health UTU -tutkimusryhmä, vastaavana tutkijana toimii TtT Anni Pakarinen. Tutkimus toteutetaan hyvän tieteellisen käytännön periaatteita (TENK 2019) noudattaen.
StepApp-valmentajakoulutuksessa tavoiteltu muutos liittyi sote- ja kasvatusalan ammattilaisten tietojen ja taitojen llisäämiseen. Tavoiteiltiin muutosta, jossa perheitä kohtaavine ammatitlaisten ammattilaisten tieto ja ymmärrys uusperheiden erityisyydestä ja monimuotoisuudesta lisääntyy ja he saavat työkaluja uusperhetyöhön ja oppivat vahvistamaan uusperheiden aikuisten voimavaroja toimia vanhempina. Hankkeessa on myös kerätty palautetta ja arviointitietoa yhteistyöorganisaatioilta. Kuntien perhepalvelujen näkökulmasta Stepping-hankkeessa keskeisimpinä tuloksina nähtiin 1) uusperheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamisen kasvu uusperhekysymyksissä, 2) perheiden vertaistuki ryhmätoiminnan kautta sekä 3) lasten ja nuorten osallistaminen perhepalvelujen kehittämisessä. Koulutuksen avulla ammattilaisten tietämys uusperheistä kasvoi, ammattilaiset pystyivät paremmin tukemaan uusperheitä heidän erityispiirteensä huomioiden ja olivat enemmän tietoisia uusperheiden palvelutarpeista.
StepApp-toiminnan kohderyhmien tuen tarpeiden määrittelyn, suunnittelun ja kehittämisen pohjana toimii aiempi Suomen Uusperheiden Liitto ry:n tietotaito, tutkimusnäyttö, asiantuntijoiden kokemustieto ja kohderyhmälle (ammattilaiset ja uusperheet) toteutettujen kyselyjen tulokset.
Kohderyhmän osallistamisen lähtökohtana oli, että jo kehittämistyön alusta lähtien vietiin kehittämistyön ideoita ja tuloksia suunnitelmallisesti ja oikea-aikaisesti kohderyhmän ja toimijaverkoston arvioitavaksi. Stepping-hankkeen kehittämistyössä (2018) kartutettiin asiakasymmärrstä kartoittamalla palvelutarvekyselyin asiakkaiden tarpeita sekä kutsumalla testaajia uuden digitaalisen innovaation "sovelluspajoihin" jo hankkeen alkumetreistä lähtien. Stepping-hankkeessa intervention suunnittelu ja kehittäminen tapahtui vuoden 2018 aikana ja sisälsi kolme eri vaihetta ISR-mallia mukaillen:
- Tarpeen määrittely (Relevance Cycle)
-Kyselyt Sosiaali- terveys- ja kasvatusalan ammattilaisille (n=21), uusperheen vanhemmille (n=36) ja uusperheen lapsille ja nuorille (n=13) - Näytön arviointi (Rigor Cycle)
-Aiempi aihepiirin tutkimus, asiantuntijoiden kokemustieto ja katsaus samankaltaisiin terveyttä ja hyvinvointia tukeviin sovelluksiin - Sovelluksen suunnittelu ja kehittäminen (Design Cycle) ja sovelluksen konseptin suunnitelman arviointi yhdessä asiakkaiden (n=16) kanssa "Sovelluspajoissa" ja StepApp-sovelluksen konseptin testaaminen ja arviointi yhdessä asiakkaiden (n=20) kanssa.
Suomen Uusperheiden Liitto ry:n vuonna 2019 teettämän palvelutarvekyselyn (n=275) mukaan uusperheet tarvitsevat erityistä tukea perheen hyvinvoinnin turvaamiseen. Haastavimmaksi uusperhe-elämässä vastaajat kokivat ex-elämän vaikutuksen uusperheeseen (69%). Tämän lisäksi haastaviksi koettiin vanhemmuuden roolit (55%), kommunikointi ja vuorovaikutus uusperheessä (54,91%), sekä uusperheen säännöt (52%). Vastaajista lähes puolet kokivat haasteeksi myös kasvatuskysymykset (47%) ja ulkopuolisuuden tunteet (46%). 44% vastaajista kaipasi lisää ryhmämuotoista vertaistukea.