StepApp-valmennus® on ryhmämuotoinen ammatillisesti ohjattu uusperhevalmennus, jossa perhe saa käyttöönsä koko perheelle suunnatun digitaalisen sovelluksen. Sovellus sisältää tietoa uusperheellisyydestä ja eri ikäryhmille suunniteltuja, pelillisyyttä hyödyntäviä tehtäviä.

Toimintamallin nimi
Digiavusteinen StepApp-valmennus ® uusperheille
Toimintamallin lyhyt kuvaus

StepApp-valmennus® on ryhmämuotoinen ammatillisesti ohjattu uusperhevalmennus, jossa perhe saa käyttöönsä koko perheelle suunnatun digitaalisen sovelluksen. Sovellus sisältää tietoa uusperheellisyydestä ja eri ikäryhmille suunniteltuja, pelillisyyttä hyödyntäviä tehtäviä.

Toteutuspaikka
StepApp-valmentajakoulutuksia ja StepApp-valmennuksia® on toteutettu hankekautena Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä ja Raision perhepalveluissa.
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Uusimaa
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)

Luotu

23.06.2020

Viimeksi muokattu

28.05.2021
Ratkaisun perusidea

Suomen Uusperheiden Liiton Stepping-hankkeessa (2018–2020) on kehitetty uusperheille suunnattu ryhmämuotoinen, digiavusteinen perheinterventio (StepApp-valmennus®) ja 8 opintopisteen StepApp-valmentajakoulutus sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisille. Toiminta on suunnattu erityisesti ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen toimintamalliksi, mutta soveltuu myös erityistä tukea vaativien perheiden tukimuodoksi.

Uusperheille suunnattu StepApp-valmennus® kestää viisi viikkoa ja sitä ohjaavat StepApp-valmentajakoulutuksen saaneet sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaiset työpareina. Ryhmämuotoisessa valmennuksessa perheiden aikuiset saavat sekä ammatillista tukea, että vertaistukea muilta uusperheiltä. Valmennus sisältää uusperheen aikuisille viisi StepApp-valmentajien ohjaamaa valmennusryhmätapaamista. Perheet saavat käyttöönsä myös uusperheille kehitetyn StepApp-mobiilisovelluksen, jota koko perhe voi käyttää valmennuksen ohessa, ja sen avulla myös lapset ja nuoret pääsevät mukaan valmennukseen.

Maksuttomiin StepApp-valmennusten ryhmätapaamisiin osallistuu uusperheiden aikuisista muodostuva 5–14 hengen valmennusryhmä kerran viikossa. Valmennuksessa uusperheiden aikuiset saavat vertaistukea, tietoa, ohjausta ja työkaluja perheen arkeen. Valmennuksen keskeisiä teemoja ovat menneisyyden vaikutukset uusperheeseen, uusperhevanhemmuus, lapset ja nuoret uusperheessä, parisuhde sekä perheytyminen ja uusperheen tulevaisuus. Yksi tapaamiskerta kestää 1,5 h ja sisältää valmentajien alustuksen (20min), harjoituksen pareittain tai yksin (30min) ja lopuksi yhteiskeskustelun päivän teemasta (40min).

Toimintaympäristö

Uusperhe tarvitsee muodostuessaan usein erityistä tukea, sillä se eroaa ydinperheestä toiminnaltaan, rakenteeltaan ja suhteiltaan. Keskeiset uusperheiden haasteet liittyvät vanhemmuuteen, perheenjäsenten välisiin suhteisiin, ex-elämään, lasten ja nuorten sopeutumiseen sekä parisuhteeseen. Tilastojen mukaan uusperheiden parisuhteet johtavat ydinperheiden parisuhdetta useammin eroon. Uusperheiden lasten läpikäymät menetykset, vanhempien eron riitaisuus sekä isot muutokset voivat aiheuttaa lapsessa hämmennystä, mikä näkyy mm. sopeutumisen ongelmina. Murrosikäisten kohdalla sopeutuminen voi olla erityisen haastavaa ja perhetilanteen muutoksista johtuva stressi on yksi uusperhenuorten pahoinvoinnin ja syrjäytymisen syy. Uusperheiden lapsilla ja nuorilla esiintyy erilaisia oppimisen, käyttäytymisen, mielenterveyden ja sosiaalisten suhteiden ongelmia enemmän kuin ensiperheen lapsilla. Uusperhetilanteesta johtuva stressi voi aiheuttaa mm. kokemuksen hylätyksi tulemisesta ja lisätä perheenjäsenten välisiä konflikteja.

Sote- ja kasvatusalan kentällä ammattilaiset tarvitsevat työssään lisää koulutusta uusperheiden erityispiirteiden huomioimiseen asiakastyössä. Jopa 95 % lasten, nuorten ja perheiden palveluissa työskentelevistä ammattilaisista kohtaa uusperheitä päivittäisessä työssään. Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien ammattilaisten mukaan uusperheiden määrä on lisääntynyt erityistä tukea tarvitsevien asiakasperheiden joukossa. Kuntien palvelujärjestelmässä ei ole riittävää tietotaitoa ja toimintamalleja monimuotoisten uusperheiden tukemiseksi. Avioerot, huoltajuuskiistat ja perheiden muotoutuminen uusperheiksi ovat teemoja, joihin sosiaali- ja terveysalalla työskentelevä törmää. Lasten ja nuorten ongelmien ja tilanteen käsittely koetaan perhetyössä usein haastavana. Perheitä kohtaavilla ammattilaisilla ei usein ole riittävästi uusperheosaamista, eikä keinoja siirtyä asiantuntijalähtöisistä työmalleista perhekeskeisempiin työtapoihin. Ammattilaiset tarvitsevat ajankohtaista tietoa uusperheiden kohtaamiseen ja työkaluja heidän hyvinvointinsa tukemiseen.

Internet ja digitaalisen teknologian hyödyntäminen osana perheille kohdistettuja interventioita on lisääntynyt viime vuosina. Niiden avulla on voitu edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveyttä ja hyvinvointia.  Valmennukseen kehitetyn StepApp-sovelluksen kehittämisen taustalla on ollut koko perheen hyvinvoinnin edistäminen, perheen dynamiikan parantaminen, ja erityisesti lasten ja nuorten tuen lisääminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Sovelluksen kehittämisen yksi tärkeimmistä kehittämiskohteista on ollut kehittää lasten ja nuorten sovellusnäkymiä vastaamaan heidän tarpeitaan ja odotuksiaan. Näin saataisiin lapset ja nuoret aktiivisemmin käyttämään sovellusta vanhempien valmennuksen aikana, jolloin koko uusperheen toimivuus vahvistuu ja jokainen perheenjäsen saa huomiota.

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

StepApp-toiminnan kohderyhmien tuen tarpeiden määrittelyn, suunnittelun ja kehittämisen pohjana toimii aiempi Suomen Uusperheiden Liitto ry:n tietotaito, tutkimusnäyttö, asiantuntijoiden kokemustieto ja kohderyhmälle (ammattilaiset ja uusperheet) toteutettujen kyselyjen tulokset.

Kohderyhmän osallistamisen lähtökohtana oli, että jo kehittämistyön alusta lähtien vietiin kehittämistyön ideoita ja tuloksia suunnitelmallisesti ja oikea-aikaisesti kohderyhmän ja toimijaverkoston arvioitavaksi. Stepping-hankkeen kehittämistyössä (2018) kartutettiin asiakasymmärrstä kartoittamalla palvelutarvekyselyin asiakkaiden tarpeita sekä kutsumalla testaajia uuden digitaalisen innovaation "sovelluspajoihin" jo hankkeen alkumetreistä lähtien. Stepping-hankkeessa intervention suunnittelu ja kehittäminen tapahtui vuoden 2018 aikana ja sisälsi kolme eri vaihetta ISR-mallia mukaillen:

  1. Tarpeen määrittely (Relevance Cycle) 
    -Kyselyt Sosiaali- terveys- ja kasvatusalan ammattilaisille (n=21), uusperheen vanhemmille (n=36) ja uusperheen lapsille ja nuorille (n=13)
  2. Näytön arviointi (Rigor Cycle)
    -Aiempi aihepiirin tutkimus, asiantuntijoiden kokemustieto ja katsaus samankaltaisiin terveyttä ja hyvinvointia tukeviin sovelluksiin
  3. Sovelluksen suunnittelu ja kehittäminen (Design Cycle) ja sovelluksen konseptin suunnitelman arviointi yhdessä asiakkaiden  (n=16) kanssa "Sovelluspajoissa"  ja StepApp-sovelluksen konseptin testaaminen ja arviointi yhdessä asiakkaiden (n=20) kanssa.

Suomen Uusperheiden Liitto ry:n vuonna 2019 teettämän palvelutarvekyselyn (n=275) mukaan uusperheet tarvitsevat erityistä tukea perheen hyvinvoinnin turvaamiseen. Haastavimmaksi uusperhe-elämässä vastaajat kokivat ex-elämän vaikutuksen uusperheeseen (69%). Tämän lisäksi haastaviksi koettiin vanhemmuuden roolit (55%), kommunikointi ja vuorovaikutus uusperheessä (54,91%), sekä uusperheen säännöt (52%). Vastaajista lähes puolet kokivat haasteeksi myös kasvatuskysymykset (47%) ja ulkopuolisuuden tunteet (46%). 44% vastaajista kaipasi lisää ryhmämuotoista vertaistukea.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallia on tarkoitus lähteä implementoimaan uusien kuntayhteistyökumppaneiden perhepalveluihin. Kunnat lähettävät perheiden parissa työskenteleviä sote- ja kasvatusalan ammattilaisia StepApp-valmentajakoulutukseen, jonka käytyään työntekijät voivat työpareina ohjata StepApp-valmennuksia. Hankkeen työntekijät vastaavat kouluttamisesta sekä koulutuksen ja valmennusten organisoinnista. Kuntien ammattilaisille suunnattu StepApp-valmentajakoulutus on laajuudeltaan 8op, ja sisältää viisi lähiopetuspäivää sekä itsenäisiä tehtäviä ja kirjallisuutta. Uusperheiden valmennuksia toteutetaan yhden maakunnan alueella vuosittain noin 3-5. Kuntien työntekijöiden työaikaa kuluu kerran viikossa toteutettaviin valmennustapaamisiin 5x1,5h sekä jonkin verran valmisteleviin tehtäviin, kuten valmiiden diasarjojen mahdolliseen muokkaukseen omaan suuhun sopivaksi sekä sovelluksen kyselyiden tulosten vienti diasarjaan. Työntekijöiden halutessa heille järjestetään myös ennen valmennuksen ohjausta lyhyt kertauskoulutus (noin 2h), jossa palautetaan mieleen ja kerrataan valmentajakoulutuksen teemoja.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Perheiden palveluissa työskentelevät ammattilaiset ovat saaneet tietoa uusperheiden erityispiirteistä sekä keinoja uusperhetilanteen tukemiseen. Ammattilaiset ovat pystyneet hyödyntämään tätä tietoa jokapäiväisessä työssään, eivät vain ohjatessaan StepApp-valmennusta. Nämä koulutetut ammattilaiset ovat kunnissa vieneet eteenpäin tätä tietoa ja muut ammattilaiset ovat voineet ohjata uusperheitä heidän vastaanotolleen. 

Yhteistyökunnissa on kiinnitetty toiminnan  myötä uudella tavalla huomiota uusperheisiin - on esimerkiksi alettu kerätä tilastotietoa uusperheiden määrästä, mitä ei ole aiemmin tehty. Perheiden palveluiden on tärkeää tietää, minkälaisia perheitä heillä käy asiakkaana, jotta he voivat resursoida tukea ja toimintaa oikein.

Stepping-tutkimuksen (2019) mukaan lähes kaikki (94%) valmennukseen osallistuneista uusperheiden aikuisista (n=35) koki sen hyödylliseksi. Myös kaikki tutkimukseen osallistuneet ammattilaiset (n=9) olivat sitä mieltä, että uusperheet hyötyivät valmennuksesta. Uusperheiden aikuiset kuvasivat saaneensa seuraavia hyötyjä: vertaistukea, uutta tietoa sekä vinkkejä, työkaluja ja ideoita perhe-elämään. He kokivat valmennuksen myös herättävän ajatuksia ja lisäävän ymmärrystä omasta perheestä. Lähes kaikki uusperheiden aikuiset (97%) käyttivät StepApp-sovellusta valmennuksen aikana. Tutkimuksen mukaan sovelluksen käytettävyys sai tutkimukseen osallistuneilta aikuisilta, lapsilta, nuorilta ja ammattilaisilta (n=49) keskiarvoksi 75 (SUS-arvo), mikä tarkoittaa StepApp-sovelluksen käytettävyyden olevan hyvä. StepApp-valmentajien mielestä StepApp-valmennusten ryhmätapaamiset sujuivat hyvin, samoin valmentajien välinen työnjako.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Digitaalisten palvelujen kehittämisessä on hyvä kasvattaa asiakasymmärrystä ottamalla palvelua käyttävät asiakkaat jo varhaisessa vaiheessa mukaan kehittämistoimintaan. Tarkoituksenmukaisen ja toimivan verkoston luominen edellyttää usein osittain valmiita verkostoja, riittävän hyvää toimintaympäristön tuntemusta ja rohkeutta pyytää ennakkoluulottomasti monenlaisia osaajia mukaan. Läheinen kontakti ja aito vuorovaikutus palvelun käyttäjien kanssa johdattaa sellaisten seikkojen äärelle, jotka edesauttavat ja toisaalta estävät jonkun palvelun käyttämistä tai käyttöönottoa. Asiakasymmärrystä kannattaa kerryttää myös kartoittamalla esimerkiksi palvelutarvekyselyin asiakkaiden tarpeita sekä kutsumalla testaajia digitaalisen innovaation sovelluspajoihin jo kehittämistyön alkumetreistä lähtien.

Asiakaspolkujen visualisointi auttaa hahmottamaan palvelun eri vaiheissa koetut asiakaskokemukset ja siellä mahdollisesti piilevät kehittämiskohteet ja myös ne toimivat asiat, jotka sitouttavat asiakasta käyttämään palvelua ja suosittelemaan sitä muillekin. Asiakaspolun visualisointi on melko yksinkertainen tapa päästä lähelle asiakkaan kokemusta palvelusta. Palvelukonseptin jatkuva arviointi ja dokumentointi on tärkeää, jolloin kartoitetaan ja arvioidaan suunnitelmallisesti asiakkaiden käyttäjäkokemus, palvelun kehittämisen juurruttamisen palvelupolku sekä kiinnitetään erityistä huomiota palveluntuottamisen mittaamismenetelmien kehittämiseen. Konseptin mallintaminen on tarpeen, jotta voidaan dokumentoida ja todentaa toiminnan vaikutukset esimerkiksi hyvinvointiin, arvioida toiminnan myötä saavutetut taloudelliset kustannushyödyt sekä saada arvokasta tietoa palvelujen implemetoinnin prosessista organisaatioihin ja kunnallisiin palveluihin.