Digihautomovalmennus - Vaikuta, kehitä ja viesti. Diginä!
Digihautomovalmennus kehittää monipuolisesti osallistujien digitaitoja ja antaa valmiuksia erilaisissa digiympäristöissä toimimiseen. Nämä ovat taitoja, joita tarvitsemme digiyhteiskunnan toimintaan osallistumisessa.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Digihautomovalmennus kehittää monipuolisesti osallistujien digitaitoja ja antaa valmiuksia erilaisissa digiympäristöissä toimimiseen. Nämä ovat taitoja, joita tarvitsemme digiyhteiskunnan toimintaan osallistumisessa.
Toimintamalli lyhyesti
Digihautomovalmennus on valmis, selkeäkielinen digioppimisen materiaali, jonka avulla on mahdollista käynnistää digiosallisuutta ja -toimijuutta tukevaa toimintaa erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden toimintaympäristöihin. Materiaali on tarkoitettu erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden kuten esimerkiksi kehitysvammaisten henkilöiden käyttöön ja sosiaali- ja koulutusalalla työskentelevien ammattihenkilöiden hyödynnettäväksi. Valmennus kehittää monipuolisesti osallistujan digitaitoja ja rakentaa valmiuksia erilaisissa digiympäristöissä osallistumiseen ja toimimiseen. Nämä ovat taitoja, joita tarvitsemme digiyhteiskunnassa päivittäin.
Valmennuksen avulla erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden toimintaympäristöihin syntyy digivaikuttamoja, joissa asiakkaat toimivat vaikuttajina, kehittäjinä ja viestijöinä digivälineitä hyödyntäen.
Yleistä Digihautomovalmennuksesta
Digihautomovalmennus on kurssimuotoista ryhmätoimintaa, jonka voi toteuttaa kasvokkaisena, etäyhteydellä tai hybridimuotoisena. Valmennus sisältää yhdeksän tapaamiskertaa. Jokaisen tapaamisen kesto on 90-120 minuuttia. Valmennuksen materiaalit ovat Arki digittää -hankkeen verkko-oppimisalustalla Moodlessa. Materiaaliin on koottu kaikki tarpeellinen tieto sekä ohjeet valmennuksen toteuttamiseen. Materiaali on vapaasti käytettävissä oppimisalustalle rekisteröitymällä.
Toiminnan tavoitteet
Digihautomovalmennuksen tavoitteena on lisätä osallistujien valmiuksia toimia, osallistua ja vaikuttaa monipuolisesti digiyhteiskunnassa. Valmennuksessa omaksutaan kehittämisosaamista, joka on esimerkiksi aloitteiden ideointia, erilaisiin kehittämismenetelmiin tutustumista, arviointia ja palautteen antamista digitaalisia välineitä hyödyntäen. Valmennuksen aikana opitaan myös monipuolisesti digi- ja mediataitoja digivaikuttamisen tueksi. Lisäksi valmennus antaa mahdollisuuden tutustua yhteisöllisesti erilaisten digiviestintäalustojen käyttämiseen ja vaikuttamisviestinnän tuottamiseen digitaalisissa viestintäkanavissa.
Valmennuksen jälkeen syntyy digihautomo eli vaikuttamo, joka hyödyntää työskentelyssään digivälineitä ja digitaalisia alustoja sekä valmennuksessa opittuja taitoja. Digihautomotoiminta voi esimerkiksi olla vaikuttamisjulkaisujen tekemistä, yhteisen podcastin tuottamista tai kokemuspuheenvuoroja omasta digikansalaisuudesta. Suunnan päättää tiimi itse.
Toimintaa ohjaavat arvot
Digihautomovalmennuksen toimintaa ohjaavat kolme keskeistä arvoa: osallisuus, toimijuus ja rohkeus.
- Osallisuus syntyy tiimin keskinäisen, jokaista arvostavan vuorovaikutuksen myötä. Jokaisella tiimiläisellä on oma yksilöllinen tapa olla ja osallistua toimintaan. Osallisuutta edistää esimerkiksi tiimin toimintaan liittyvien päätösten tekeminen yhdessä.
- Valmennus huomioi osallistujien moninaiset toimijuuden muodot. Toiminnassa ei ole yhtä oikeaa tapaa olla toimija. Jokaisen oma tapa toimijuuteen on arvokas.
- Digihautomovalmennuksessa rohkeus näkyy esimerkiksi vapautena ideoida. Kaikki ideat ovat tervetulleita ja niihin tartutaan ennakkoluulottomasti. Rohkeutta on myös tiimiläisten omien mielipiteiden ja tarpeiden ilmaisu sekä itselle tärkeisiin asioihin vaikuttaminen.
Valmennustapaamisten rakenne ja sisältö
Valmennuksen tapaamiskerrat noudattelevat samaa rakennetta. Jokaisen tapaamisen aluksi vaihdetaan kuulumiset ja kerrataan edellisen tapaamiskerran opit. Kuulumisten jälkeen tehdään lämmittely-harjoitus, ja siirrytään päivän aiheeseen. Päivän aihe on asia, joka liittyy digikansalaisuuteen esimerkiksi vaikuttaminen. Tieto-osuuden jälkeen on vuorossa digihyvinvointitauko, josta siirrytään harjoittelemaan tieto-osuuden asiaan erilaisten tehtävien avulla. Tapaamisilla läpikäytyjä aiheita ja asioita voi harjoitella myös kotitehtävien muodossa, mikäli tiimi näin päättää. Jokainen tapaaminen päättyy seuraavasta valmennusteemasta muistuttamiseen ja valmennuskerran palautteeseen.
1. Hei jutellaan meistä! - tiimiytyminen
2. Kehittäminen
3. Tiedä ja vaikuta
4. Kokeillaan kehittämistä -työpaja
5. Somekoulu
6. Miten sen nyt sanoisi? - viestintä
7. Netiketti ja omat digirajat
8. Medialukutaidot
9. Bileet - nyt juhlitaan!
Kyvykkyys hyödyntää erilaisia digivälineitä ja -palveluita arjessa on muodostunut arjessamme välttämättömyydeksi. Digilaitteet ja digipalvelut ovat meille ihmisille väyliä työn tekemiseen, viihtymiseen, vaikuttamiseen, itsemme kehittämiseen ja luovuuteen. Yhdenvertainen kansalaisuus digiyhteiskunnassa ei ole vain sitä, että pystymme käyttämään digipalveluita. Meiltä odotetaan aktiivista digitaalista läsnäoloa ja osallistumista. Digikansalainen pystyy osallistumaan yhteiskunnan toimintaan digitaalisissa ympäristöissä. Hän tietää keinoja, joiden avulla hän voi vaikuttaa ja omaa tietoa erilaisista vaikuttamisen kanavista. Lisäksi hänellä on taitoja, joiden avulla hän voi osallistua kehittämiseen.
Digiosallisuutta koskeva tutkimustieto tunnistaa, että monet ryhmät tarvitsevat erityistä tukea liittyäkseen mukaan digiyhteiskunnan toimintaan [1]. Yksi ryhmistä muodostuu henkilöistä, joilla on erityisen tuen tarpeita. Digitalisaatio on tuonut mukanaan uusia osallisuuden, toimijuuden ja vaikuttamisen muotoja, joiden avulla kehitysvammaisen henkilön on mahdollista lisätä itsellisyyden ja toimijuuden kokemuksia elämässään. Yhä useammalla kehitysvammaisella henkilöllä on digitekninen valmius eli toimiva digilaite ja verkkoyhteys käytössään, mutta ilman riittävää tietoa, osaamista ja tukea oman digiosallisuuden ja -toimijuuden rakentuminen voi muodostua haasteelliseksi tai estyä kokonaan. Jotta digitalisoitunut yhteiskunta olisi jokaiselle avoin ja hyödykäs, tarvitaan esteiden poistamista ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaa tukea [2].
[1] Kuusisto, O., Merisalo, M., Kääriäinen, J., Hänninen, R., Karhinen, J., Pajula, L., Pihlajamaa, O, Taipale, S. & Wilska, T-A. 2022. Digiosallisuus Suomessa: Digiosallisuus Suomessa -hankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:10.
[2] Kivistö, M. 2017. Vammaisten nuorten teknologisten toimijuuksien rakentuminen digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Katsaus laadulliseen tutkimukseen. Nuorisotutkimus, 35, 4, 35–49.
Digihautomovalmennus on kehitetty erityistä tukea tarvitseville henkilöille. Tarpeita vastaava, osallistujien arkea hyödyttävä ja innostava toiminta rakennetaan niin, että toimijat itse ovat alusta alkaen mukana suunnittelemassa, kehittämässä ja muokkaamassa sitä. Tästä syystä valmennus on toteutettu ja kehitetty yhdessä kohderyhmään kuuluvien henkilöiden sekä heidän arjessaan kiinteästi toimivien ammattihenkilöiden kanssa.
Alkuperäisen valmennusrungon kehittämisessä hyödynnettiin Honkalampi-säätiön #Ihan Diginä -hankkeessa (2018-2021) kerrytettyä kehittämistietoa kohderyhmän tarpeista. Tarpeiden lisäksi kehittämistyössä otettiin huomioon monipuolisesti erilaisia digikansalaisen arjessa ilmeneviä vaateita kuten digitaalinen itseilmaisu, digitaalisilla alustoilla tapahtuva kehittäminen, digivaikuttaminen ja digiviestintä.
Digihautomovalmennuksen testiryhmät:
- Kaksi etäyhteydellä toteutettua valmennusryhmää, yhteensä 12 henkilöä
- Osallistujat ympäri Suomea
- Tapaamisia kahden kuukauden ajan viikoittain yhteensä 24 tuntia
- Valmennuksen päätyttyä 9 erityistä tukea tarvitsevaa henkilöä jatkoi toimintaa Arki digittää -hankkeen Digihautomoon
Digihautomovalmennuksen jatkokehittäminen
- Valmennusmallia jatkokehitettiin Arki digittää -hankkeen Digihautomon lisäksi vapaa-ajan yhteisössä, ammatillisessa erityisoppilaitoksessa sekä toimintakeskuksessa
- Hankkeen oma digihautomo jatkokehitti valmennuksen sisältöjä ja tehtäviä kehittämistyöpajoissa
- Uudet yhteisöt testasivat valmista valmennusmateriaalia, arvioivat sen toimivuutta ja antoivat jatkokehittämisehdotuksia
- Valmennusmallin jatkokehittämiseen osallistui yhteensä 30 erityistä tukea tarvitsevaa henkilöä sekä 5 valmentajaa
Kaikki valmennukseen liittyvä kehittämistyö on toteutettu etäyhteyksin ja erilaisia digitaalisia välineitä hyödyntäen.
Digihautomovalmennus on toimintaa, jossa edistetään digiosattomuuden kokemuksia omaavien henkilöiden digivalmiuksia digiyhteiskunnassa toimimiseen. Se on toimintaa, jonka tarve ei tule poistumaan. Tämä on myös syy siihen, miksi toiminta kannattaa vakiinnuttaa osaksi erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden toimintaympäristöjen arkea.
Valmennuksen järjestäminen edellyttää mahdollisuuksia käyttää digivälineitä. Tästä syystä toimintaympäristön digiteknisen valmiuden on oltava kunnossa eli toimintaympäristössä tulee olla toimiva verkkoyhteys sekä digilaitteisto.
Valmennuksen materiaalit ovat Arki digittää -hankkeen verkko-oppimisalustalla Moodlessa. Materiaali on vapaasti käytettävissä oppimisalustalle rekisteröitymällä.
Toimintamallin käyttöönottoa edistää toimintaympäristön tarjoama tuki. Tuki voi olla esimerkiksi:
- tilojen tarjoamista valmennusryhmän käyttöön
- valmennuksen aikatauluttamista osaksi arjen toimintaa
- ennakkovalmistautumisajan mahdollistaminen valmentajalle materiaaleihin tutustumista varten
- myönteinen ilmapiiri digiasioiden harjoitteluun.
Valmentajan osalta onnistuminen edellyttää sitoutumista ja halua kehittää omia digitaitojaan. Valmentaja on henkilö, joka tutustuu valmennusmateriaaleihin ennakkoon, huolehtii tiimin tapaamisista ja on vastuussa valmennuksen etenemisestä. Vaikka valmentaja on tasavertainen osallistuja ja oppija muiden tiimin jäsenten kanssa, hänen päävastuullaan on huolehtia tiimin oppimisympäristön myönteisestä ja vahvistavasta ilmapiiristä. Hän innostaa, tarttuu ideoihin sekä kannustaa osallistujia läpi valmennuksen. Hän huomaa hyvän ja sanoittaa aktiivisesti ääneen onnistumiset ja rohkeat digikokeilut.
Digihautomovalmennuksessa kerrytetty tieto auttaa havainnoimaan osallistujien digitaitojen nykytilaa sekä kokemusta omasta digikansalaisuudesta. Tiedon avulla on mahdollista lähteä kehittämään tarpeisiin vastaavaa arjen digitoimintaa sekä löytää osallistujia motivoivia digioppimisen aiheita arkeen. Lisäksi valmennuksen jälkeinen vaikuttamotoiminta luo uusia vaikuttamisen muotoja toimintaympäristöihin ja toiminnasta riippuen myös sen ulkopuolelle, digiyhteiskuntaamme.
Digihautomovalmennus - toiminnan tulokset
Uutta kehittämisosaamista saaneiden osuus 100 % (12N)
Toiminnan alussa kehittäminen ja eri menetelmät olivat tuntemattomia osallistujille. Esimerkiksi kehittävään työpajaan osallistuminen oli kaikille uutta. Kehittäminen toteutui etätyöpajoissa digialustoja hyödyntäen ja se kohdentui esimerkiksi hankkeen toimintamalleihin. Kokemuksien koettiin antaneen uutta rohkeutta omien ideoiden ääneen kertomiseen sekä palautteen antamiseen. Osallistuneet kokivat saaneensa uutta tietoa kehittämismenetelmistä ja kyvykkyyttä kehittää digialustojen välityksellä. Toimijoiden uskallus aloitteiden tekemiseen kasvoi kehittämiskokemusten ja tuotosten myötä.
Uusia digitaitoja oppineiden osuus 100 % (12N) (digitaitotesti valmennuksen alussa ja lopussa + kysely)
Digitaitotestien tulokset nousivat jokaisella osallistujalla (N=12). Keskimääräinen nousu oli 17 % verrattuna alkutestiin. Eniten taitoja oli saatu digiturvallisuudesta ja -hyvinvoinnista huolehtimiseen. Kyselyssä 12/12 koki oppineensa uusia digitaitoja.
Kokemus toiminnan hyödykkyydestä omassa arjessa 100% (12N) (kyselylomake)
Kuinka moni valmennuksen käyneistä jatkaa digihautomotoimintaan?
Hankkeen digihautomotoiminnassa jatkoi 9/12 valmennukseen osallistunutta henkilöä.
Hautomo aloitti toimintansa 2/22 ja toiminta jatkuu hankkeen päättymiseen asti.
Digihautomotoiminta - toiminnan tulokset vuonna 2022
Vuoden 2022 tuloksellisuuden arvioinnissa digihautomotoiminnan tulokset olivat seuraavat:
Uutta kehittämisosaamista saaneiden osuus 100 % (9N)
Uusia digitaitoja oppineiden osuus 100 % (9N)
Uusia vaikuttamiskokemuksia saaneiden osuus 100 % (9N)
Tunne omasta selviytymisestä digiarjessa kasvaa 100 % (9N)
Tunne omasta digiviestimisen kyvykkyydestä kasvaa 100 % (9N)
Kokemus toiminnan hyödykkyydestä omassa arjessa 100% (9N)
Kuinka moni toiminnassa aloittanut on mukana vielä vuoden jälkeen? 100% (9N)
Digihautomotoiminta on lisännyt ja vahvistanut digihautomovalmennuksessa kerrytettyä osaamista monipuolisesti. Osallistujien valmiudet kehittäjinä ja digivaikuttajina toimimiseen ovat kasvaneet. Valmiuksien kasvu näkyy esimerkiksi kyvykkyytenä osallistua kehittämisen etätyöpajoihin ja antaa palautetta eri digialustojen kautta sekä kyvykkyytenä tehdä aloitteita, osallistua ideointiin ja suunnitella toimintaa. Saadut kokemukset ovat lisänneet myös osallistujien toimijuutta ja osallistumista myös toiminnan ulkopuolisissa ympäristöissä. Osallistujat ovat esimerkiksi luoneet omia digivaikuttamisen kanavia vapaa-ajalleen (podcast, blogi harrastuksista, livet omassa Instagramissa) sekä toimineet kokemustoimijoina heille uusissa verkostoissa.
Osallistujien digi- ja medialukutaidot ovat vahvistuneet toiminnassa ja tällä on ollut positiivisia vaikutuksia osallistujien arkeen. Uusien digi- ja mediataitojen omaksuminen on osaltaan tukenut myös toimijoiden itsenäistä digitoimintaa ja -vaikuttamista. Esimerkiksi erilaisten mediasisältöjen tuottamisen harjoittelun sekä somekanavien yksityisyysasetuksiin tutustumisen on koettu tuoneen lisää varmuutta ja turvallisuuden tunnetta itsenäiseen toimintaan. Omia digitaitoja tunnistetaan aiempaa paremmin ja niiden avulla autetaan myös toisia. Digiosaamista jaetaan myös toiminnan ulkopuolella, esim. työpaikoilla.
Toimintaan osallistumisella on koettu olevan positiivisia vaikutuksia itsetuntoon ja minäpystyvyyden kokemukseen. Uskallus toimijuuteen digiympäristöissä ja myös muissa elämän toimintaympäristöissä on kasvanut toiminnassa olon myötä. Toiminnan on koettu tukevan digitoimijuutta ja toiminnassa saatu palaute on auttanut jatkamaan itsenäistä toimintaa. Osallistujat kuvaavat toiminnan vaikuttaneen myönteisesti omaan hyvinvointiinsa. Toiminnan kautta on saatu uusia ystäviä vapaa-aikaan. Toimintaan on sitouduttu, koska kohtaamiset tuottavat onnistumisen kokemuksia ja hyvää mieltä. Toiminnassa on opittu ryhmätyöskentelytaitoja ja saatu tukea omaan digiarkeen liittyviin asioihin.
Vertaisarvioinnin tulokset vahvistavat hankkeessa tehdyn arvioinnin tulosta. Digihautomotoiminta on vertaisarvioitu Selkeästi meille -hankkeen toimesta 11/22. Digihautomotoiminnan arvioinnissa todetaan seuraavaa:
”Toiminnan arvokkaimmat osat ovat toimijuuden vahvistaminen ja tukeminen, toimijalähtöisyys. Osallistujilla on pysyvä kokemus siitä, että he voivat vaikuttaa asioihin. Toiminta elää osallistujien toiveiden ja tarpeiden pohjalta. Toiminnassa käytetään monipuolisia menetelmiä ja hylätään sellaiset, jotka eivät toimi toivotulla tavalla. Toiminnassa näkyy tasavertainen oppiminen, oppiminen yhdessä sekä monipuolinen toiminta, johon osallistujat saavat itse vaikuttaa. Toiminnassa kehitysideat tulevat toimijoilta. Toiminta tukee osallistujia tukemaan toisiaan, antamaan digitukea sitä tarvitseville. Lisäksi tarjotaan yksilöllistä digitukea sitä tarvitseville.
Havaintojemme perusteella toiminta tukee tavoitteita lisätä osallistujien valmiuksia ja mahdollisuuksia kehittäjinä ja digivaikuttajina toimimiseen. Havaitsemme, että digihautomotoimintaa on kehitetty jo hyvin pitkälle, vaikka Arki digittää -hanke on toiminut vasta reilun vuoden. Digihautomotoiminta on pitkälle mietitty toimintamalli, joka toimii ja kehittyy koko ajan. Toiminta on tuloksellista ja osallistujille merkityksellistä. Vaikuttaa siltä, että tähän mennessä toteutunut toiminta tukee hankkeen tavoitteita ja suunta on oikea."
Kansikuva
