Digimentoritoiminta Keski-Suomen hyvinvointialueella (RRP, P4, I4)
Tavoitteena on ammattilaisten osaamisen vahvistaminen ja digikyvykkyyden kasvattaminen digimentorointia käyttäen Keski-Suomen hyvinvointialueella. Toimintaa on tarkoitus koordinoida osana Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (P4, I4).
Keski-Suomen hyvinvointialueella on kaikkiaan 26 organisaation toimintoja, jotka fuusioitiin yhdeksi uudeksi noin 11 500 henkilön organisaatioksi. Keski-Suomen hyvinvointialueen toiminta kattaa kaikki maakunnan kunnat. Alueella on asukkaita noin 270 000. Väkiluvun odotetaan laskevan n. 1,2 prosenttia vuoteen 2030 ja lähes 4 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Väestömäärän kehitys vaikuttaa muun muassa hyvinvointialueen rahoitukseen sekä elinvoiman kehitykseen.
Väestön sairastavuus on Keski-Suomessa jonkin verran Suomen keskimääräistä sairastavuutta korkeampi. Hoitotarpeen oletetaan kasvavan 2020-luvulla huomattavasti useimpien sairauksien kohdalla, johtuen muun muassa väestön ikääntymisestä. Haaste on suurin muistisairauksien, syöpien ja sydän- ja verisuonisairauksien kohdalla.
Väestöllisen huoltosuhteen (lasten ja eläkeikäisten määrän suhde työikäisen väestön määrään) ennustetaan heikkenevän edelleen. 65–74 -vuotiaiden sekä absoluuttinen että suhteellinen osuus laskee, mutta samalla 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa merkittävästi. Tällä on suora vaikutus mm. hyvinvointialueen palvelutuotantoon (palvelutarve) ja rahoituspohjaan (sairastavuus).
Hyvinvointialueemme organisaatio jakautuu sosiaali- ja terveyspalveluiden, pelastustoimen palveluiden ja konsernipalveluiden toimialoihin. Keski-Suomen hyvinvointialue on osa Itä-Suomen yhteistyöaluetta (YTA), johon kuuluvat Etelä-Savon hyvinvointialue, Pohjois-Savon hyvinvointialue (yliopistollinen keskussairaala) ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialue.
Syksyllä 2022 tehdyn THL:n kypsyystason analyysin tulokset osoittivat, että henkilöstöresursseja tarvittaisiin lisää ja henkilöstön osaaminen vaatisi vahvistusta.
Keväällä 2023 pidetyn HyvaKS - Digiks -seminaarin työpajan osallistujien kommentit vahvistivat näkemystä:
1. Henkilöstöresurssien riittävyyden ja henkilöstön osaamisen koetaan olevan suuren kehittämisen tarpeessa
2. Tukea palveluiden käyttöön tarvitaan silloin, kun niitä käytetään
3. Kehittämisen toimintamallin/hallintamallin luominen
4. Papereita käytetään edelleen osana työskentelyä
5. Kartoitetaan henkilöstön osaaminen ja kirjataan ne yhteiseen paikkaan josta on helppo selata, että kuka osaa mitäkin.
Digimentoroinnin pilotin suunnitteluryhmään kutsuttiin Keski-Suomen hyvinvointialueen koulutussuunnittelijoita, ammattilaisia eri palvelualoilta, Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun edustajia.
Suunnitteluryhmän ensimmäisenä tehtävänä oli suunnitella digimentoroinnin toimintamalli, jota voitaisiin soveltaa kaikilla toimialoilla koko hyvinvointialueen laajuisesti. Saimme toimintamallin valmiiksi kesällä 2023. Toisena tehtävänä oli pilottiin sopivien yksiköiden rekrytointi pilottiin mukaan. Kiinnostusta yksiköissä riitti, joten saimme mukaan laaja-alaisen sotekeskuksen vastaanotto-osastojen lisäksi myös sairaala Novan operatiivisen yksikön sekä aistinelinyksikön. Myös suun terveydenhuolto, opiskeluterveydenhuolto, Digitaalisen sosiaali- ja terveyskeskuksen perhekeskusyksikkö sekä kuntoutus lähti monipuolisesti mukaan pilottiin. Maantieteellisestikin saimme hyvän edustuksen, koska kaikista alueista joitakin yksiköitä tuli mukaan toimintaan.
Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen niin, että työntekijä kokee digitaitonsa riittäväksi työtehtävässään.
Tukea ammattilaisille järjestelmien käyttöön helposti ja nopeasti saatavilla:
A) lähituki, samassa toimipisteessä
B) tuki verkon kautta Teamsilla
Halukkaat, innokkaat ja osaavat pääsevät neuvomaan ja ohjaamaan muita.
Resursseja säästyy; aika ja matkakulujen muodossa verrattuna järjestettyihin lähikoulutuksiin.
Osaaminen karttuu työn ohessa, virheet vähenevät ja pysytään ketterästi kehityksessä mukana digitaalisten laitteiden ja ohjelmistojen käytössä.
Tehdään syksyllä 2023 Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kanssa yhteistyössä henkilöstön digiosaamista mittaava kyselytutkimus. Tarkoituksena on tehdä seurantatutkimus vuonna 2025. Sekä tietyin väliajoin jatkaa osaamisen mittaamista, jolloin voimme seurata digikyvykkyyden kasvua ammattilaisten keskuudessa.
Lisäksi Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle tehtiin sähköinen Kysely yksikön sähköisten palveluiden käytöstä ja osaamisen tasosta ennen ja jälkeen pilotoinnin ja näistä saatuja vastauksia vertailtiin toisiinsa.
Suunnittelu on valmis, pilottia varten on tehty toimintamalli, jota sovelletaan yksikkötasolla.
Pilotointi pyritään järjestämään vuoden 2024 alkupuoliskolla. Tämän jälkeen suoritetaan arviointi ja kehitetään toteutuksen mallia eteenpäin.
Jalkautus koko hyvinvointialueelle on tarkoitus aloittaa vuoden 2024 syksyllä. Digimentoroinnin tulisi olla kaikkien koko hyvinvointialueen laajuisesti käytössä loppuvuonna 2025.
Kohderyhmänä on Keski-Suomen hyvinvointialueen henkilöstö. Pilotti käynnistettiin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön parissa alkuvuonna 2024. Jos pilotointi osoittautuu hyödylliseksi, digimentoritoimintaa laajennetaan koko hyvinvointialueelle.
Digimentoroinnin pilotin suunnitteluryhmään kutsuttiin Keski-Suomen hyvinvointialueen koulutussuunnittelijoita, ammattilaisia eri palvelualoilta, Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun edustajia.
Suunnitteluryhmän ensimmäisenä tehtävänä oli suunnitella digimentoroinnin toimintamalli, jota voitaisiin soveltaa kaikilla toimialoilla koko hyvinvointialueen laajuisesti. Saimme toimintamallin valmiiksi kesällä 2023. Toimintamallin kuvaus tarkemmin Digimentorin_pikaopas.pdf.
Toisena tehtävänä oli pilottiin sopivien yksiköiden rekrytointi pilottiin mukaan. Kiinnostusta yksiköissä riitti, joten saimme mukaan laaja-alaisen sotekeskuksen avosairaanhoidon vastaanottojen lisäksi myös sairaala Novan operatiivisen yksikön sekä aistinelinyksikön. Myös opiskeluterveydenhuolto, suun terveydenhuolto, kuntoutus sekä perhekeskusyksikkö lähti monipuolisesti mukaan pilottiin. Maantieteellisestikin saimme hyvän edustuksen, koska kaikista alueista joitakin yksiköitä tuli mukaan toimintaan.
Lisäksi Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle tehtiin sähköinen kysely, jossa kartoitettiin yksikön sähköisten palveluiden käyttöä ja osaamisen tasoa ennen ja jälkeen pilotoinnin.
Digimentoroinnin pilottiin kytkeytyy myös digiosaamisen arviointitutkimus, joka toteutettiin Keski-Suomen hyvinvointialueen toimesta yhteistyössä Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kanssa vuoden 2023 loppupuolella. Keski-Suomen hyvinvointialueen digimentoroinnin pilottiin liittyvässä tutkimuksessa kartoitettiin henkilöstön digitaalista osaamista ja organisaatioiden tarjoamaa tukea. Tulosten pohjalta näyttää perustellulta ja tarpeelliselta kehittää digiosaamista vahvistavia koulutus- ja mentorointimenetelmiä. Vuonna 2025 on tarkoitus tehdä seurantatutkimus digikyvykkyyden kehityksestä. Lisätietoa tuloksista löytyy täältä; Digiosaamisen kehittämiseen toivotaan lisää tukea.