Digimentoritoiminta Keski-Suomen hyvinvointialueella (RRP, P4, I4)
Tavoitteena on ammattilaisten osaamisen vahvistaminen ja digikyvykkyyden kasvattaminen digimentorointia käyttäen Keski-Suomen hyvinvointialueella. Toimintaa on tarkoitus koordinoida osana Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (P4, I4).
Toimintamallin nimi
Tavoitteena on ammattilaisten osaamisen vahvistaminen ja digikyvykkyyden kasvattaminen digimentorointia käyttäen Keski-Suomen hyvinvointialueella. Toimintaa on tarkoitus koordinoida osana Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (P4, I4).
Digimentoroinnilla tarkoitetaan vertaistukeen perustuvaa menetelmää, jossa yksiköittäin valitut, innostavat ja digitaalisia taitoja omaavat työntekijät ohjaavat oman yksikkönsä henkilöstöä sähköisten palveluiden käytössä. Tarkoituksena on saada kokemuksia digimentoritoiminnasta ja luoda geneerinen toimintamalli Keski-Suomen hyvinvointialueen digimentoritoiminnalle.
Digimentoritoiminta on kirjattu digiosaamisen kehittämisen ja varmistamisen toimenpiteeksi Keski-Suomen hyvinvointialueen strategiaan. Toiminnan tavoitteena on varmistaa, että terveydenhuollon ammattilaiset osaavat hyödyntää digipalveluita sujuvasti ja tarkoituksenmukaisesti ja sitä kautta vahvistaa sähköistä asiointia. Tavoitteena on, että hyvinvointialueen digikyvykkyys kasvaa ja muodostuu "diginä ensin" ajattelumalli.
Digimentoritoiminnan tavoitteena on:
- Vahvistaa sote-ammattilaisten roolia sähköisen asioinnin käyttöönoton edistämisessä
- Edistää sähköisten palveluiden juurtumista päivittäiseen asiakastyöhön
- Lisätä sote-ammattilaisten tietoisuutta käytössä olevista sähköisistä palveluista
Digimentoroinnin pilotin suunnitteluryhmään kutsuttiin Keski-Suomen hyvinvointialueen koulutussuunnittelijoita, ammattilaisia eri palvelualoilta, Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun edustajia.
Suunnitteluryhmän ensimmäisenä tehtävänä oli suunnitella digimentoroinnin toimintamalli, jota voitaisiin soveltaa kaikilla toimialoilla koko hyvinvointialueen laajuisesti. Saimme toimintamallin valmiiksi kesällä 2023. Toimintamallin kuvaus tarkemmin Digimentorin_pikaopas.pdf. Toisena tehtävänä oli pilottiin sopivien yksiköiden rekrytointi pilottiin mukaan. Kiinnostusta yksiköissä riitti, joten saimme mukaan laaja-alaisen sotekeskuksen avosairaanhoidon vastaanottojen lisäksi myös sairaala Novan operatiivisen yksikön sekä aistinelinyksikön. Myös opiskeluterveydenhuolto, suun terveydenhuolto, kuntoutus sekä perhekeskusyksikkö lähti monipuolisesti mukaan pilottiin. Maantieteellisestikin saimme hyvän edustuksen, koska kaikista alueista joitakin yksiköitä tuli mukaan toimintaan.
Keski-Suomen hyvinvointialueella on kaikkiaan 26 organisaation toimintoja, jotka fuusioitiin yhdeksi uudeksi noin 11 500 henkilön organisaatioksi. Keski-Suomen hyvinvointialueen toiminta kattaa kaikki maakunnan kunnat.
Alueella on asukkaita noin 270 000.
Kohderyhmänä Keski-Suomen hyvinvointialueen henkilöstö. Pilotin osalta aloitamme sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä alkuvuonna 2024. Jatkamme pilotin jälkeen kohti koko henkilöstöä koskevaa digimentorointia.
Toimintamalli vaatii juurtuakseen kehittämistä edelleen.
Toiminta vaatii:
- Omistajuuden palveluista
- Lähiesimiesten tukea ja sitoutumista
- Toimintamallin kehittämistä
- Henkilöstön tiedottamista toiminnasta organisaatiossa
- Digimentoreiden jatkuvaa kouluttamista
- Digimentoreiden koordinointia ja tiedottamista säännöllisesti
- Digimentoreiden ajankäytön resurssointia
- Digimentoriverkoston ja säännölliset kokoukset
Digimentoreiden ensimmäinen työpaja (Teams) pidettiin 6.6.2024 ja lopputyöpaja (läsnä) pidettiin 30.11.2024. Työpajoissa tarkasteltiin pilotin aikana saavutettuja asioita ja kehittämisen kohteita.
Yhteenveto ensimmäisen työpajan tuloksista:
Onnistumiset
- ammattilaisten innostus, asenne digiasioita kohtaan, hyvä yhteishenki
- kiitokset työkavereilta ja asiakkailta koettiin tärkeimpänä
- sähköisen asioinnin kasvu nähtiin hyvänä onnistumisena
- digimentoreiden materiaalit ja Teams - kanava koettiin hyviksi tiedonlähteiksi
Tavoitteet ja visio
- yhtenäisten palvelujen saaminen koko hyvinvointialueelle koettiin tärkeäksi
- lisääntynyt digiasioinnin tietoisuus ja mahdollisuudet eri yksiköissä tuli tärkeästi esille
- esihenkilöiden tuki koettiin jatkossa kaikkein tärkeimmäksi, kehitysmyönteisyyttä lisättävä
- asenneilmapiirin kehittäminen (muutosvastarinta)
- aikataulutus, säännölliset ohjausajat
Johtopäätökset pilotoinnin jälkeen
- Digimentorointi koetaan tärkeäksi työyksiköissä
• Laajentaminen muihinkin ammattilaisiin kuin hoitajiin (sosiaaliala, kuntoutus, jne) - Ammattilaisten osaaminen lisääntynyt
• Osataan ohjata paremmin digitaalisiin asiointikanaviin (”diginä ensin”)
• Asiakkaiden tietoisuus digitaalisista asiointikanavista lisääntynyt - Digimentoreiden osaamista vahvistettava
• Ulkopuolista koulutusta digitaalisista asiointikanavista ja työvälineistä
• Yhteistyö tietohallinnon kanssa, jossa tieto uusista digitaalisista palveluista on digimentoreiden saatavilla - Esihenkilöiden sitouduttava toimintaan
• Resurssipula vaikeuttaa toimintaan käytännössä
• Aikataulutus, säännölliset ohjausajat
• Asenneilmapiirin kehittäminen - Toimintamalli vaatii vielä kehittämistä