Digimentoritoiminta Keski-Suomen hyvinvointialueella (RRP, P4, I4)
Tavoitteena on ammattilaisten osaamisen vahvistaminen ja digikyvykkyyden kasvattaminen digimentorointia käyttäen Keski-Suomen hyvinvointialueella. Toimintaa on tarkoitus koordinoida osana Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (P4, I4).
Toimintamallin nimi
Tavoitteena on ammattilaisten osaamisen vahvistaminen ja digikyvykkyyden kasvattaminen digimentorointia käyttäen Keski-Suomen hyvinvointialueella. Toimintaa on tarkoitus koordinoida osana Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (P4, I4).
Kuva
Digimentoroinnilla tarkoitetaan vertaistukeen perustuvaa menetelmää, jossa yksiköittäin valitut, innostavat ja digitaalisia taitoja omaavat työntekijät ohjaavat oman yksikkönsä henkilöstöä sähköisten palveluiden käytössä. Tarkoituksena on saada kokemuksia digimentoritoiminnasta ja luoda geneerinen toimintamalli Keski-Suomen hyvinvointialueen digimentoritoiminnalle.
Digimentoritoiminta on sisällytetty Keski-Suomen Kestävän kasvun hankesuunnitelmaan sekä Keski-Suomen hyvinvointialueen strategiaan digiosaamisen kehittämisen ja varmistamisen toimenpiteenä. Toiminnan tavoitteena on varmistaa, että terveydenhuollon ammattilaiset osaavat käyttää digipalveluita sujuvasti ja tarkoituksenmukaisesti, mikä vahvistaa sähköistä asiointia. Tavoitteena on myös kasvattaa hyvinvointialueen digikyvykkyyttä ja edistää "diginä ensin" -ajattelumallia.
Digimentoritoiminnan tavoitteena on:
- Vahvistaa sote-ammattilaisten roolia sähköisen asioinnin käyttöönoton edistämisessä
- Edistää sähköisten palveluiden juurtumista päivittäiseen asiakastyöhön
- Lisätä sote-ammattilaisten tietoisuutta käytössä olevista sähköisistä palveluista
Keski-Suomen hyvinvointialueella on kaikkiaan 26 organisaation toimintoja, jotka fuusioitiin yhdeksi uudeksi noin 11 500 henkilön organisaatioksi. Keski-Suomen hyvinvointialueen toiminta kattaa kaikki maakunnan kunnat. Alueella on asukkaita noin 270 000. Väkiluvun odotetaan laskevan n. 1,2 prosenttia vuoteen 2030 ja lähes 4 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Väestömäärän kehitys vaikuttaa muun muassa hyvinvointialueen rahoitukseen sekä elinvoiman kehitykseen.
Väestön sairastavuus on Keski-Suomessa jonkin verran Suomen keskimääräistä sairastavuutta korkeampi. Hoitotarpeen oletetaan kasvavan 2020-luvulla huomattavasti useimpien sairauksien kohdalla, johtuen muun muassa väestön ikääntymisestä. Haaste on suurin muistisairauksien, syöpien ja sydän- ja verisuonisairauksien kohdalla.
Väestöllisen huoltosuhteen (lasten ja eläkeikäisten määrän suhde työikäisen väestön määrään) ennustetaan heikkenevän edelleen. 65–74 -vuotiaiden sekä absoluuttinen että suhteellinen osuus laskee, mutta samalla 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa merkittävästi. Tällä on suora vaikutus mm. hyvinvointialueen palvelutuotantoon (palvelutarve) ja rahoituspohjaan (sairastavuus).
Hyvinvointialueemme organisaatio jakautuu sosiaali- ja terveyspalveluiden, pelastustoimen palveluiden ja konsernipalveluiden toimialoihin. Keski-Suomen hyvinvointialue on osa Itä-Suomen yhteistyöaluetta (YTA), johon kuuluvat Etelä-Savon hyvinvointialue, Pohjois-Savon hyvinvointialue (yliopistollinen keskussairaala) ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialue.
Kohderyhmänä on Keski-Suomen hyvinvointialueen henkilöstö. Pilotti käynnistettiin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön parissa alkuvuonna 2024. Jos pilotointi osoittautuu hyödylliseksi, digimentoritoimintaa laajennetaan koko hyvinvointialueelle.
Digimentoroinnin pilotin suunnitteluryhmään kutsuttiin Keski-Suomen hyvinvointialueen koulutussuunnittelijoita, ammattilaisia eri palvelualoilta, Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun edustajia.
Suunnitteluryhmän ensimmäisenä tehtävänä oli suunnitella digimentoroinnin toimintamalli, jota voitaisiin soveltaa kaikilla toimialoilla koko hyvinvointialueen laajuisesti. Saimme toimintamallin valmiiksi kesällä 2023. Toimintamallin kuvaus tarkemmin Digimentorin_pikaopas.pdf.
Toisena tehtävänä oli pilottiin sopivien yksiköiden rekrytointi pilottiin mukaan. Kiinnostusta yksiköissä riitti, joten saimme mukaan laaja-alaisen sotekeskuksen avosairaanhoidon vastaanottojen lisäksi myös sairaala Novan operatiivisen yksikön sekä aistinelinyksikön. Myös opiskeluterveydenhuolto, suun terveydenhuolto, kuntoutus sekä perhekeskusyksikkö lähti monipuolisesti mukaan pilottiin. Maantieteellisestikin saimme hyvän edustuksen, koska kaikista alueista joitakin yksiköitä tuli mukaan toimintaan.
Lisäksi Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle tehtiin sähköinen kysely, jossa kartoitettiin yksikön sähköisten palveluiden käyttöä ja osaamisen tasoa ennen ja jälkeen pilotoinnin.
Digimentoroinnin pilottiin kytkeytyy myös digiosaamisen arviointitutkimus, joka toteutettiin Keski-Suomen hyvinvointialueen toimesta yhteistyössä Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kanssa vuoden 2023 loppupuolella. Keski-Suomen hyvinvointialueen digimentoroinnin pilottiin liittyvässä tutkimuksessa kartoitettiin henkilöstön digitaalista osaamista ja organisaatioiden tarjoamaa tukea. Tulosten pohjalta näyttää perustellulta ja tarpeelliselta kehittää digiosaamista vahvistavia koulutus- ja mentorointimenetelmiä. Vuonna 2025 on tarkoitus tehdä seurantatutkimus digikyvykkyyden kehityksestä. Lisätietoa tuloksista löytyy täältä; Digiosaamisen kehittämiseen toivotaan lisää tukea.
Toimintamallin vakiinnuttaminen edellyttää edelleen kehittämistä.
Toiminnan onnistuminen vaatii:
- Selkeää palveluiden omistajuutta
- Lähiesimiesten tukea ja sitoutumista
- Toimintamallin jatkuvaa kehittämistä
- Henkilöstön tiedottamista organisaation sisällä
- Digimentoreiden jatkuvaa koulutusta
- Digimentoreiden säännöllistä koordinointia ja tiedottamista
- Digimentoreiden ajankäytön resurssointia
- Digimentoriverkoston ylläpitoa ja säännöllisiä kokouksia
Digimentoreiden ensimmäinen työpaja pidettiin Teamsin kautta 6.6.2024 ja lopputyöpaja järjestettiin läsnäolotilaisuutena 30.11.2024. Työpajoissa käsiteltiin pilotin aikana saavutettuja tuloksia ja kehittämistarpeita.
Yhteenveto työpajojen tuloksista:
Onnistumiset:
- Ammattilaisten innostus ja positiivinen asenne digiasioita kohtaan
- Hyvä yhteishenki
- Kiitokset työkavereilta ja asiakkailta koettiin tärkeiksi
- Sähköisen asioinnin kasvu nähtiin merkittävänä onnistumisena
- Digimentoreiden materiaalit ja Teams-kanava koettiin hyviksi tiedonlähteiksi
Tavoitteet ja kehittämiskohteet:
- Yhtenäisten palvelujen saaminen koko hyvinvointialueelle koettiin tärkeäksi
- Lisääntynyt tietoisuus digiasioinnista ja sen mahdollisuuksista eri yksiköissä nousi esille
- Esihenkilöiden tuki koettiin jatkossa kaikkein tärkeimmäksi, ja kehitysmyönteisyyttä tulisi lisätä
- Asenneilmapiirin kehittäminen (muutosvastarinta)
- Aikataulutus ja säännölliset ohjausajat
Pilottiyksiköiden henkilöstölle tehdyn kyselyn mukaan ammattilaiset osaavat nyt paremmin ohjata asiakkaita käyttämään digitaalisia asiointikanavia, sillä keskiarvo nousi 5.88:sta 7.22:een. Vain 10 % vastaajista koki, että heidän digitaitonsa olivat parantuneet huomattavasti digimentoroinnin ansiosta. Tämä johtui esimiesten vähäisestä sitoutumisesta, resurssien puutteesta, yleisestä asenneilmapiiristä digitaalista asiointia kohtaan sekä digimentoritoiminnan riittämättömästä tiedottamisesta.
Johtopäätökset pilotoinnin jälkeen
- Digimentorointi koetaan tärkeäksi työyksiköissä
• Laajentaminen muihinkin ammattilaisiin kuin hoitajiin (sosiaaliala, kuntoutus, jne) - Ammattilaisten osaaminen lisääntynyt
• Osataan ohjata paremmin digitaalisiin asiointikanaviin (”diginä ensin”)
• Asiakkaiden tietoisuus digitaalisista asiointikanavista lisääntynyt - Digimentoreiden osaamista vahvistettava
• Ulkopuolista koulutusta digitaalisista asiointikanavista ja työvälineistä
• Yhteistyö tietohallinnon kanssa, jossa tieto uusista digitaalisista palveluista on digimentoreiden saatavilla - Esihenkilöiden sitouduttava toimintaan
• Resurssipula vaikeuttaa toimintaan käytännössä
• Aikataulutus, säännölliset ohjausajat
• Asenneilmapiirin kehittäminen - Toimintamalli vaatii vielä kehittämistä
Kansikuva
