Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Digiohjauksella nuori palveluihin

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Digipalvelussa nuori arvioi omaa hyvinvointiaan 10 kysymyksen avulla. Hänelle tarjotaan vastausten perusteella yhteenveto omasta tilanteestaan ja vaihtoehtoja hyvinvoinnin tueksi.

Toimintaympäristö **

Digitaalinen ohjauspalvelu voi tarjota valtakunnallisia, kaikille avoimia tukipalveluja tai lähipalveluita. Palvelu on yksi kansallisen ihmislähtöisten palveluiden AuroraAI-verkon käyttöliittymä. Se tarkoittaa, että nuorille suositeltavat palvelut valikoituvat tekoälyn avulla. Suosituksissa hyödynnetään kansallista Palvelutietovarantoon kerättyä tietoa palveluista.

Digitaalisen ohjauspalvelun voi yhdistää AuroraAI-verkkoon. Verkossa on eri organisaatioiden palveluja, joilla voidaan edistää julkisen ja muiden sektoreiden palveluiden verkottumista ja tekoälyn kehittämistä palveluohjauksessa, jotta ihmiset saavat palveluita oikea-aikaisesti.

AuroraAI-verkossa palveluitaan voivat jakaa niin valtion virastot ja kunnat kuin yritykset ja yhdistyksetkin.

Valtionvarainministeriön Youtube-videolla kerrotaan lisää AuroraAI-verkosta.
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Digiohjauspalvelu on suunnattu 15–25-vuotiaille nuorille. Tarkoituksena on löytää ratkaisuja kaikille nuorille, mutta erityisenä painopisteenä on pyrkiä vastaamaan ehkäisevästi tuen tarpeessa olevien nuorten ongelmiin.

Tutkimuksen ja kehittämistyön valossa tiedetään, että nuorten tarpeet ja palvelut eivät kohtaa ja nuorten palvelut näyttäytyvät nuorille pirstaleisina. Tarpeet ulottuvat usein monelle eri elämänalueelle, eikä nuori itse tiedä, mistä saisi tilanteeseensa apua. Ongelmat monimutkaistuvat pitkittyessään, joten olisi tärkeää tarjota tukea varhaisessa vaiheessa.

Palvelua kehitetään yhdessä nuorten, nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten (sote-palvelut, oppilaitokset, nuorten palvelut) sekä nuorille palveluja tarjoavien järjestöjen kanssa. Yhteiskehittäminen mahdollistaa nuorilähtöisyyden, erityistä tukea tarvitsevien nuorten tavoittamisen sekä monialaisen asiantuntijuuden yhdistämisen.

Ratkaisun perusidea **

Vastaamalla palvelun esittämiin kysymyksiin nuori saa yhteenvedon tilanteestaan ja voi pysähtyä tarkastelemaan elämäänsä kokonaisuutena, vahvuuksineen ja heikkouksineen. Itsearvion voi tehdä omaan käyttöönsä, tai sitä voi hyödyntää asiantuntijoiden kanssa tuen tarpeen arvioinnissa ja tulevaisuuden suunnittelussa. Vastausten perusteella tarjotaan tilanteeseen sopivia palveluita ja lisätiedon lähteitä. Ammattilaiset voivat hyödyntää palvelua tai sen tarjoamaa yhteenvetoa asiakastyössä keskustelun pohjana. Kysymykset ja nuoren antamat vastaukset tukevat myös nuoren tulemista kuulluksi.

Tukipalveluiden lisäksi tarjolla on ohjausta harrastus-, ystävä- ja vertaistoimintaan. Lisäksi palvelu tarjoaa ohjausta siihen, miten voi päästä vaikuttamaan nuorten asioihin.  

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Palvelussa nuori arvioi asteikolla 0–10 elämänsä eri osa-alueita. Arvioitavia osa-alueita ovat terveys, kyky voittaa vaikeuksia, asuminen, talous, ihmissuhteet, arki, harrastukset, vahvuuksien kehittäminen ja itsetunto. Vastausten perusteella nuori saa yhteenvedon ja ehdotuksia juuri hänen tilanteeseensa sopivista palveluista ja sivustoista. Nuori voi katsoa palvelukuvauksen ja siirtyä suorien linkkien avulla tukipalvelun sivustolle. Linkit ohjaavat esimerkiksi Takuusäätiön Hallitse rahojasi -verkkovalmennukseen, MLL:n Nuortennettiin ja Kelan asumisen tuen verkkosivulle. Palvelu kannustaa myös vaikuttamaan ja osallistumaan vapaaehtoistoimintaan tarjoamalla linkkejä. Nuori voi kirjoittaa ylös ajatuksiaan siitä, mitä muutoksia toivoisi elämäänsä. Muistiinpanoja voi käyttää keskusteluissa ammattilaisten kanssa.

Sen lisäksi, että nuori voi itse käydä vastaamassa ohjauspalvelun kysymyksiin netissä, ammattilaiset voivat käyttää palvelua osana asiakasprosessia esimerkiksi keskustelun avaajana tai tuen tarpeen arvioinnissa.

Nuorten vastauksia ei tallenneta ilman heidän lupaansa. Nuori saa päättää, mitä kertoo itsestään. Hän voi olla kertomatta esimerkiksi ikäänsä, sukupuoltaan tai asuinpaikkaansa. Tietojen perusteella digiohjauspalvelu pystyy kuitenkin ehdottamaan nuorelle paremmin kohdennettuja palveluja. Palvelussa huolehditaan tietosuojasta: nuoren tietoja ei voi yhdistää häneen, eikä yksittäisiä tietoja käsitellä. Tietoja ei siirretä Suomen ulkopuolelle.

Palvelun keräämää ja tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää osana nuorten kanssa tehtävää kehittämistyötä tai tiedolla johtamisen tukena.  Esimerkiksi tietyn kunnan toimijat voivat saada ajantasaista tietoa kunnan nuorten hyvinvoinnista. Palvelua voidaan hyödyntää myös tehtyjen toimien vaikutusten arvioinnissa.

Ammattilaiset saavat palvelusta ajankohtaista tietoa nuorten palveluista. Palvelun avulla asiakasprosessista tulee systemaattisempi, mikä helpottaa tavoitteiden toteutumisen ja laadun arviointia. Samalla saadaan asiakaskeskusteluihin mukaan voimavaralähtöisyyttä ja nuoren omat toiveet paremmin näkyviin niin yksittäiselle ammattilaiselle kuin laajemmin palvelujen kehittämistyötä varten. 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Nuorten kanssa kehitetty digipalvelu hyvinvoinnin vahvistamiseksi

Diak-ammattikorkeakoulun kehittämä Zekki on anonyymi ja ilmainen palvelu nuorelle. Zekki-palvelussa nuori vastaa 10 kysymykseen elämäntilanteestaan ja hyvinvoinnistaan.

Oman elämän arviointi, tulevaisuuden suunnittelu ja mahdollinen yhteydenotto tukipalveluun on täysin nuoren päätettävissä. Zekistä voi tallentaa tiedot itselleen pdf-tiedostoon, jota voidaan hyödyntää yhteistyössä ammattilaisten kanssa.

Ammattilainen voi hyödyntää Zekkiä, kun hän tekee palvelutarpeen arviointia ja suunnittelee toiminnan suuntaamista. Ammattilainen voi käsitellä palvelussa olevia hyvinvoinnin eri osa-alueita yksilötyössä tai ryhmässä. Palvelun kautta kertyy tietoa nuorten hyvinvoinnista, jota ammattilainen voi myös hyödyntää työssään. Zekin lähtökohtana on kannustaa nuorta ja saada nuorelle kokemus, että häntä on kuultu; tämä ohjaa myös Zekkiä hyödyntävää ammattilaista kohtaamaan nuoren samalla ajatuksella, voimavaroihin keskittyen.

Yhdessä suunnittelu ja yhteiskehittäminen

Zekki-digipalvelua on suunniteltu ja kehitetty yhdessä nuorten kanssa. Kehittämisprosessissa palvelumuotoilu on ollut tärkeässä osassa. Zekki-palvelun lähtökohtana ovat nuorten tarpeet.

Nuorisoalan ammattilaiset

Nuorten haastatteluaineiston lisäksi kehittämisessä kuultiin myös nuorten tukipalveluissa työskentelevien ammattilaisten ja palveluntuottajien näkemyksiä. Haastattelemalla järjestöjen ammattilaisia saatiin koottua moniammatillinen tietopohja ja sitoutettua yhteistyöjärjestöt mukaan digipalvelun kehittämiseen alusta alkaen.

Jokaisen järjestöyhteistyökumppanin kanssa toteutettiin kaksi ideointityöpajaa. Työpajojen tavoitteena oli koota palveluun nuorelle annettavat palautteet ja tukipalvelut, joihin palvelu ohjaa nuoria.

Käyttäjätestaus

Käyttäjätestaukset toteutettiin pääosin etänä ja niihin osallistui yhteistyöjärjestöjen lisäksi kaksi Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijaryhmää. Toisen käyttäjätestauskierroksen tueksi järjestettiin myös käyttötilanne, jossa kolmea nuorta seurattiin ja havainnoitiin, kun he käyttivät Zekkiä. Lisäksi heitä haastateltiin testauksen loputtua. Testausten ja kerättyjen palautteiden perusteella tehtiin parannuksia käyttöliittymään. Zekki-palvelun kehittämisessä oli mukana yhteensä 27 nuorten hyvinvoinnin ja tukipalveluiden asiantuntijaa. Testaukseen osallistui yhteensä 90 henkilöä. Zekkiä kehitetään edelleen vastaamaan entistä paremmin nuorten tarpeisiin nuorten käyttökokemusten perusteella.

Zekin Innokylä-kuvauksesta löytyy tarkempaa tietoa tehdystä kehittämistyöstä ja nuorten osallistumisesta kehittämistyöhön: Zekki - miten sulla menee? Digipalvelu nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi.

Zekin kysymyksiin vastaamisen jälkeen nuori voi valita, saako hänen vastauksiaan käyttää nuorten palveluihin liittyvässä tutkimus- ja kehittämistyössä. Zekistä kerääntyvän käyttäjätiedon avulla voidaan vahvistaa toimija-, kunta-, alue- tai valtakunnan tasolla nuorten hyvinvointia ja kehittää palveluita ja palvelujärjestelmää. Zekin tuottaman tiedon hyödyntämisestä on sovittava Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa.

Kehittämistyö on tuottanut hyviä tuloksia

Arvioinnin mukaan Zekki on tavoittanut hyvin kohderyhmäänsä ja edistänyt ohjautumista palveluihin.

Zekki on myös päässyt Euroopan komission ja Euroopan innovaationeuvoston sosiaalisten innovaatioiden kilpailun semifinaaliin.

Tässä kuvattu ja Sokran toimesta arvioitu Zekki digipalvelu perustuu Nuorten palvelupolut -hankeperheessä tehtyyn kehittämistyöhön. Zekki on kehitetty Nuorten palvelupolut -hankeperheessä, jossa palveluja kehitetään nuorilähtöisesti ja yhdessä nuorten kanssa.

Diakonia-ammattikorkeakoulun asiantuntijat johtavat ja koordinoivat kehitystyötä, jota tehdään yhdessä vertaiskehittäjiksi palkattujen nuorten, Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden, Oulun kaupungin, muiden kunta- ja järjestökumppaneiden sekä tekoälyohjelma AuroraAI:n kanssa.

Kehittäjäkumppaneina ovat mukana Mieli ry, Takuusäätiö, Martat, Väestöliitto, NAL ry, Pelastakaa Lapset ry, Nuorten Ystävät ry, Mannerheimin lastensuojeluliitto ry, Diakonissalaitoksen Vamos, Yeesi ry ja HelsinkiMissio.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: Digipalvelu nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamiseksi.

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Digitaalinen ohjauspalvelu on nuorilähtöinen, kokonaisvaltainen ja kattava. Palvelua tarjotaan verkossa mobiilioptimoidusti, jotta se tavoittaisi nuoret helposti. Nuori itse sanoittaa, miten hänet kohdataan ja miten häntä kuunnellaan. Nuori huomioidaan oman elämänsä asiantuntijana. (1)
Monialaisen yhteistyön rakenteita, asiakastyötä ja johtamista uudistamalla voidaan kehittää nuorten palvelujärjestelmää ja vastata tarpeisiin paremmin. Nuorten palveluita on johdettava kokonaisuutena, tietoon perustuen ja yhteisiin tavoitteisiin pyrkien. Palvelusta kerätyn tiedon avulla voidaan mitata yhteisten tavoitteiden mukaan määriteltyjä vaikutuksia. Samalla saadaan nuorten hyvinvoinnista ja sen kehityksestä ajantasaista tietoa, jotta palveluiden kehittämisessä osataan vastata entistä paremmin nuorten tarpeisiin. (2, 3) 

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

 

ARVIOINTI (PDF)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.