Digitaalinen liikuntalähete, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I2)

Digitaalisen liikuntalähetteen avulla asiakas voi ohjautua sote- ammattilaisen suosituksesta Kymenlaakson kuntien liikuntaneuvojien vastaanotolle. Liikuntaneuvonnan ohjauspolkua on kehitetty yhteistyössä hyvinvointialueen ja kuntien kanssa.

Toimintaympäristö

Kymenlaakson korkea palvelutarve ja haastava taloustilanne yhdistettynä koronaviruspandemian kasvattamaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaan luovat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamiselle ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiselle. Kymenlaakso on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen näkökulmasta haastava, sillä alueen väestön palvelutarve on suuri, syntyvyys vähäistä ja ikääntyneiden osuus väestöstä on maan suurimpia. Alueen työttömyys on monimuotoista ja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia on alueen 18–34-vuotiaisiin suhteutettuna maan eniten. Työikäisistä noin kolmannes uskoo, ettei todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka. Lisäksi huumeongelmat ovat maan kärkitasoa, sairastavuus on keskimääräistä suurempaa, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria aikuisia on suhteellisesti maan eniten ja lapsiperheiden ongelmat ovat alueella moninaisia, joka puolestaan lisää lasten ja nuorten palvelujen tarvetta.

Kymenlaakson haastavaa tilannetta on vaikeuttanut entisestään koronapandemia. Pandemian vuoksi palvelujen painopisteitä on muutettu ja muun muassa kiireetön hoito on viivästynyt koronan vaatimien henkilöstösiirtojen ja palvelujen alasajojen takia, kasvattaen hoitojonoja. Myös kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot ovat venyneet merkittävästi. Samaan aikaan henkilöstön saatavuuden haasteet ovat lisänneet vuokratyövoiman käyttöä ja kasvattaneet näin ollen kustannuksia. Haavoittuvassa tai heikossa asemassa olevien asiakasryhmien tilanne on huonontunut entisestään ja toimenpiteitä tarvitaan etenkin heidän auttamisekseen.  

Kymenlaakson hyvinvointialue ja Kymenlaakson kunnat ovat toistensa strategisia yhteistyökumppaneita. Kumppanuus perustuu yhteiseen tietoon perustuvaan tilannekuvaan väestöstä ja eri väestöryhmien terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden tilasta ja kokemuksesta, palvelutarpeesta, kustannuksista sekä näiden kehitysnäkymistä.  (Sote-järjestämislaki 6 § ja 7 §)

Hyvinvointialueilla ja kunnilla on yhteiset asukkaat sekä asukas- ja asiakaskohtaisesti toteutettaviin palveluihin liittyviä yhteistyötarpeita myös liikuntaneuvonnan osalta. Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä muiden hyvinvointialueiden ja kuntien toiminnallista yhteistyötä edellyttävien tehtävien asianmukaista ja asiakaslähtöistä toteuttamista tukevat yhteisesti asetetut tavoitteet, sovitut menettelytavat ja toimiva tiedonkulku. 

Yksi keskeinen yhteistyön strategisen tason asiakirja on Kymenlaakson alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma, mihin on kirjattu tavoitteet myös terveellisten elintapojen ja liikuntatottumusten edistämiselle yhteistyössä hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen kanssa. 

Kymenlaakson hyvinvointialue on solminut yhdessä alueen kuuden kunnan kanssa Liikuntalähete -yhteistyösopimuksen, jossa kuvataan mm. eri toimijoiden roolit yhteistyöprosessissa.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kymenlaaksossa aloitti vuonna 2019 vapaaehtoinen sote-kuntayhtymä Kymsote, jolloin kuntien sote-työntekijät siirtyivät Kymsoten palvelukseen. Aiemmin alueen kunnissa oli ollut käytössä potilastietojärjestelmässä Liikuntalähete, johon käyttöoikeudet oli sekä terveydenhuollon ammattilaisilla että liikuntaneuvojilla.  Kuntayhtymän aloittaessa lainsäädäntö ei enää mahdollistanut kahden eri rekisterinpitäjän pääsyä potilastietojärjestelmään. Liikuntalähete-  ja liikuntaneuvonta- ohjauspolku ei ollut enää sujuva ja tähän on pyritty löytämään ratkaisua monialaisessa kehittämisyhteistyössä. 

Liikuntaneuvonta- ja liikuntaläheteyhteistyöstä hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen kanssa on kirjattu hyten strategiseen asiakirjaan Kymenlaakson alueellinen hyvinvointikertomus ja suunnitelma 2020-2025 sekä Kymenlaakson terveysliikuntastrategiaan 2021-2025. Kehittämistoimenpiteet on valittu siten, että ne ovat linjassa myös muiden alueellisten kehittämishankkeiden ja strategisten linjausten kanssa.

RRP-hankkeen toimenpiteillä tavoitellaan hyvinvointialuelaajuisia toimintamalleja, digitaalisia palvelupolkuja ja työvälineitä, uusia innovaatioita sekä palveluratkaisuja, jotka edistävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamista ja kustannusvaikuttavuuden lisäämistä.

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Liikuntalähetteen prosessi Kymenlaakson hyvinvointialueelta Kymenlaakson kuntien liikuntaneuvontaan on ollut epäselvä ja yhtenäistä toimintatapaa asiakkaiden ohjaamiseksi ei ole ollut käytössä.  Kymenlaakson kuntien liikuntaneuvojilta saadun palautteen mukaan palveluihin ohjautuminen on ollut sote-sektorilta hyvin vähäistä yhteisen lähetemallin puuttuessa. 

Kymenlaaksoon on kaivattu ratkaisua, jonka avulla liikuntalähetteiden tekeminen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista kuntien liikuntaneuvontaan on reaaliaikaisesti mahdollista. Aiemmin ammattilaiset ovat ohjanneet asiakkaita itse ottamaan yhteyttä palveluun tai esimerkiksi soittaneet asiakkaan luvalla kunnan liikuntaneuvojalle.  Digitaalisen liikuntalähetteen käyttöönoton myötä lähetteen tekeminen reaaliaikaisesti ja tietoturvallisesti on asiakkaan suostumuksella mahdollista kaikissa Kymenlaakson hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluissa. 

Liikkumattomuus aiheuttaa monenlaisia oireita sekä pahentaa tutkitusti erilaisia sairauksia. Liikkumattomuudesta aiheutuu yksilön inhimillisten haittojen lisäksi merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia. Valtakunnallisesti nostettu huoli liikkumattomuuden kustannuksista on tunnistettu myös Kymenlaaksossa. 

Tutkimusten mukaan asiakkaalle annettu tuki ja ohjaus liikunnallisemman elämäntavan löytämiseksi kohentaa hänen terveyttään ja hyvinvointiaan. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kymenlaaksossa toimii monialainen elintapaohjauksen kehittämistyöryhmä hyvinvointikertomustyön yhtenä alatyöryhmänä. Ryhmässä on edustus sekä hyvinvointialueelta, kunnista että järjestöistä. Työryhmän yhteisenä tavoitteena on ollut mm. liikuntaläheteyhteistyön kehittäminen.

Digitalisoitu liikuntalähetteen toimintamalli on otettu käyttöön elokuussa 2023 osana Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoitusta. Kymenlaakson digitaalisen liikuntalähetteen käyttöympäristö on otettu käyttöön osana Kymenlaakson ICT- muutoshanketta 2023. Liikuntalähetteen toimintamallia jatkokehitetään ja arvioidaan osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.

Kymenlaakson hyvinvointialueen ja kuntien ammattilaiset kokoontuvat säännöllisesti joka kolmas viikko yhteiseen teams- tapaamiseen keskustelemaan ja arvioimaan digitaalisen liikuntalähetteen ajankohtaista tilannetta, käyttömääriä sekä kehittämistarpeita. 

Tavoiteltu muutos

Liikuntaneuvontaprosessin sujuvoittamisella voidaan tehostaa elintapasairauksien ennaltaehkäisyä ja edistää väestön hyvinvointia sekä terveyttä. Kymenlaakson digitaalisen liikuntalähetteen käyttöönotolla on luotu yhtenäinen ja tietoturvallinen toimintamalli terveytensä kannalta liian vähän liikkuvan henkilön lähettämiseksi kuntien liikuntaneuvontaan.

Muutoksen mittaaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille on järjestetty mittavaa koulutusta liikunnan puheeksiottamisesta sekä liikuntalähetteen tekemisestä ja tilastoinnista. Liikuntalähetteen määriä seurataan viikoittain digitaalisesta käyttöympäristössä. Tämän lisäksi kuukausittain arvioidaan THL:n ohjeistaman toimenpidekoodin (OAB77) määriä potilastietojärjestelmän tietojohtamisen raportointinäkymästä. Liikuntalähetteestä on mahdollista antaa palautetta hyvinvointialueen avoimessa palautepalvelussa.

Toteutussuunnitelma

Kymenlaakson digitaalisesta liikuntalähetteestä tehdään aktiivista viestintää sisäisesti ja ulkoisesti.  Toimintamallin ja liikunnan puheeksiottamisen tueksi on luotu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön Liikunta puheeksi- kortit, joihin on kirjattu digitaalisen liikuntalähetteen käytön ja kirjaamisen ohjeet. Liikunta puheeksi-kortteja tullaan jatkokehittämään vuoden 2025 aikana.

Linkki digitaalisen liikuntalähetteen käyttöympäristöön on viety sekä terveydenhuollon potilastietojärjestelmään että sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmään. Ammattilainen saa lähetelomakkeen auki sujuvasti tätä kautta yhdellä klikkauksella. 

Yhteistyörakenne liikuntaläheteprosessin arvioinnista hyvinvointialueen ja kuntien välille on luotu ja se on aktiivisessa käytössä. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Digitaalisen liikuntalähetteen kohderyhmänä on kaikki Kymenlaakson asukkaat. Kymenlaakson prototyyppiyhteisöä on osallistettu laajasti alueelliseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämistyöhön. Prototyyppien online- yhteisössä toimii kymenlaaksolaisia ihmisiä, ihan tavallisia tyyppejä, jotka antavat ajatuksiaan yhteisten sote- ja pelastuslaitoksen palveluiden kehittämiseksi. Lisätietoa Kymenlaakson prototyypeistä: Prototyypit - Kymenlaakson hyvinvointialue (kymenhva.fi)

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Kymenlaakson hyvinvointialueella on kartoitettu muiden hyvinvointialueiden liikuntaläheteratkaisuja. Selvitystyön pohjalta mikään ei suoraan ole soveltunut Kymenlaakson tarpeisiin, joten on lähdetty etsimään omaa alueellista ratkaisua.

Ideointi

Osana ICT-muutoshanketta on selvitelty soveltuvaa digitaalista ratkaisua. Tarve yhtenäiselle digitaaliselle liikuntalähetteelle on todettu sekä hyvinvointialueella että yhteisissä keskusteluissa kuntien kanssa.

Idean valinta

Toimintamallia on kehitetty pitkäjänteisesti hyvinvointialueen eri toimijoiden sekä kaikkien alueen kuntien ja liikunnan aluejärjestön kanssa. Kaikki eri toimijat ovat sitoutuneet pitkäjänteiseen ja monialaiseen kehittämisyhteistyöhön: jokaisella toimijalla on selkeä rooli toimintamallin eri vaiheissa. Liikuntalähetteen avulla kunnan liikuntaneuvontaan voidaan ohjata kaikista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista kaikenikäisiä asiakkaita. Valittu digitaalinen järjestelmä on ollut organisaatiossa aikaisemmin käytössä kuntouttavassa työtoiminnassa. 

Idean konkretisointi ja visualisointi

Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat saadaan digitaalisen liikuntalähetteen avulla ohjattua hyvinvointialueen ammattilaisten toimesta kunnan liikuntaneuvontaan.

Idean testaus asiakkaalla

Kymenlaakson kunnat keräävät asiakaspalautetta omien linjausten mukaisesti. Hyvinvointialueen asiakkailla on mahdollisuus antaa palautetta verkkosivuilla avoimen palautepalvelun kautta.

Ratkaisun testaaminen

Digitaalisen liikuntalähetteen toimintamallia testattiin ja arvioitiin ajalla 08/2023 - 12/2023. Tämän jälkeen toimintamalli on ollut osa pysyvää hyvinvointialueen ja kuntien toimintaa. RRP hankkeesta on ollut resurssia toiminnan jalkauttamiseen  ja juurruttamiseen hyvinvointialueen ammattilaisille. Lisäksi vahva ja säännöllinen yhteistyö kuntien kanssa jatkuu toiminnan laadun varmistamiseksi.

Kokeilun tavoitteet

Saada Kymenlaaksossa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien osuutta pienennettyä. Tehostetaan laajasti liikunnan puheeksiottoa hyvinvointialueella sekä systemaattista ohjausta kuntien liikuntaneuvontaan.

Kokeilussa opittua

Digitaalinen liikuntalähete on hyvä toimintatapa, joka toimiakseen vaatii säännöllistä tukea ja asian esilläpitoa. Toimintamalli vaatii säännöllisiä palaverirakenteita ja yhteiskehittämistä kuntien kanssa.

Yhteistyötahojen (kunnat ja hyvinvointialue) johdon yhteinen ymmärrys, tahtotila ja sitoutuminen ovat edellytys onnistuneen liikuntalähetetoiminnan jatkuvuudelle. 

Ratkaisun perusidea

Liikuntalähetetoiminnan tarkoituksena on ohjata terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia saamaan liikuntaneuvontaa maksutta omasta kunnastaan  Liikuntalähetteen voi tehdä asiakkaan luvalla kuka tahansa hyvinvointialueen sote- ammattilainen. Liikuntalähetteen voi tehdä esimerkiksi seuraavista syistä: liikkumattomuus, ylipaino, diabetesriski tai tyypin 2 diabetes, oma kiinnostus elintapoja kohtaan, tuki- ja liikuntaelinoireet, korkea verenpaine, mielenhyvinvoinnin haasteet, työttömyys . Kun digitaalinen liikuntalähete saapuu kunnan liikuntaneuvojalle, ottaa hän sovitusti yhteyttä asiakkaaseen puhelimitse. Kuntien liikuntaneuvonnassa asiakas saa tukea ja ohjausta liikunnallisemman elämäntavan löytämiseen.  

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Liikuntalähetteen käyttöönottoon liittyen on tehty pitkään kehittämisyhteistyötä hyvinvointialueen ammattilaisten ja kuntien liikuntaneuvojien välillä sekä järjestetty aktiivista koulutus- ja jalkautustyötä. Käyttöönoton tueksi on laadittu sote- ammattilaisille Liikunta puheeksi- kortit. Liikuntalähetteen kirjaamisessa potilastietojärjestelmään on ohjeistettu käyttämään THL:n suosittelemaa toimenpidekoodia. 

Liikuntalähetteen jalkauttamisen tueksi on järjestetty etä- ja läsnäolokoulutusta. Koulutukset ovat olleet avoimia infotilaisuuksia ja kohdennettuja yksikkökohtaisia tapaamisia. Kouluttamista jatketaan aktiivisesti vuoden 2025 aikana.

Vinkit toimintamallin soveltajille

a. Miksi juuri tämä toimintamalli pitäisi palkita?

Toimintamallina digitaalinen liikuntalähete on uudenlainen ja hyvinvointialueiden aloittamisen jälkeen myös tietoturvallinen ratkaisu toteuttaa liikuntaneuvonnan yhteistyötä eri organisaatioiden välillä. 

Elintapaohjauksen kehittämistyötä on tehty jo pitkään  Kymenlaaksossa hyvin laajalla monialaisella työryhmällä, joka on sitoutunut myös toiminnan arviointiin ja jatkokehittämiseen.

Tiedottamista on tehty laajasti niin hyvinvointialueen koko henkilöstölle kuin kuntien liikuntatoimijoille sekä kuntalaisille, jotka voivat pyytää sosiaali- ja terveydenhuollossa asioidessaan liikuntalähetettä itselleen.

b. Miten toimintamallissanne näkyy TerveSos -palkinnon tämän vuoden teema: Monialainen asiakas- ja palveluohjaus ehkäisevässä ja edistävässä työssä?

Toimintamallia on kehitetty pitkäjänteisesti hyvinvointialueen eri toimijoiden sekä kaikkien alueen kuntien ja liikunnan aluejärjestön kanssa. Kaikki eri toimijat ovat sitoutuneet pitkäjänteiseen ja monialaiseen kehittämisyhteistyöhön: jokaisella toimijalla on selkeä rooli toimintamallin eri vaiheissa. Liikuntalähetteen avulla kunnan liikuntaneuvontaan voidaan ohjata kaikista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista kaikenikäisiä asiakkaita. 

Toimintamallin hyötyinä on mm. 

  • selkeä ja yhtenäinen prosessi koko hyvinvointialueelle
  • mahdollistaa asiakkaiden  tasapuolisen palvelun 
  • automaattisesti syntyvä liikuntalähetemäärien raportointi
  • asiakas pääsee helposti liikuntaneuvonnan palveluihin ja terveyden edistämisen hyötypotentiaali saadaan käyttöön
  • elintapamuutoksen ja liikunnallisemman elämäntavan tukeminen

Kymenlaakson digitaalinen liikuntalähete toteuttaa monialaisesti, vaikuttavasti ja kunnianhimoisesti tavoitetta "enemmän hyteä on vähemmän sotea".

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Liikuntalähetteiden määrä Kymenlaakson hyvinvointialueelta on kasvanut. Uuden toimintamallin käyttöönoton myötä määrää pystytään arvioimaan ja seuraamaan reaaliaikaisesti. Digitaalisia liikuntalähetteitä on tehty Kymenlaaksossa yhteensä 759 kappaletta (1.9.23- 29.10.2024). Luku päivitetään tammikuussa 2025. 

Aiemmin kuntien liikuntaneuvontaan ohjaamista on tehty satunnaisesti eikä sen seuraaminen ole ollut mahdollista.