Digitaalinen liikuntalähete, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I2)
Digitaalisen liikuntalähetteen avulla asiakas voi ohjautua sote- ammattilaisen suosituksesta Kymenlaakson kuntien liikuntaneuvojien vastaanotolle. Liikuntaneuvonnan ohjauspolkua on kehitetty yhteistyössä hyvinvointialueen ja kuntien kanssa.
Toimintamallin nimi
Digitaalisen liikuntalähetteen avulla asiakas voi ohjautua sote- ammattilaisen suosituksesta Kymenlaakson kuntien liikuntaneuvojien vastaanotolle. Liikuntaneuvonnan ohjauspolkua on kehitetty yhteistyössä hyvinvointialueen ja kuntien kanssa.
Liikuntalähetetoiminnan tarkoituksena on ohjata terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia saamaan liikuntaneuvontaa maksutta omasta kunnastaan Liikuntalähetteen voi tehdä asiakkaan luvalla kuka tahansa hyvinvointialueen sote- ammattilainen. Liikuntalähetteen voi tehdä esimerkiksi seuraavista syistä: liikkumattomuus, ylipaino, diabetesriski tai tyypin 2 diabetes, oma kiinnostus elintapoja kohtaan, tuki- ja liikuntaelinoireet, korkea verenpaine, mielenhyvinvoinnin haasteet, työttömyys . Kun digitaalinen liikuntalähete saapuu kunnan liikuntaneuvojalle, ottaa hän sovitusti yhteyttä asiakkaaseen puhelimitse. Kuntien liikuntaneuvonnassa asiakas saa tukea ja ohjausta liikunnallisemman elämäntavan löytämiseen.
Kymenlaakson korkea palvelutarve ja haastava taloustilanne yhdistettynä koronaviruspandemian kasvattamaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaan luovat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamiselle ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiselle. Kymenlaakso on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen näkökulmasta haastava, sillä alueen väestön palvelutarve on suuri, syntyvyys vähäistä ja ikääntyneiden osuus väestöstä on maan suurimpia. Alueen työttömyys on monimuotoista ja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia on alueen 18–34-vuotiaisiin suhteutettuna maan eniten. Työikäisistä noin kolmannes uskoo, ettei todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka. Lisäksi huumeongelmat ovat maan kärkitasoa, sairastavuus on keskimääräistä suurempaa, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria aikuisia on suhteellisesti maan eniten ja lapsiperheiden ongelmat ovat alueella moninaisia, joka puolestaan lisää lasten ja nuorten palvelujen tarvetta.
Kymenlaakson haastavaa tilannetta on vaikeuttanut entisestään koronapandemia. Pandemian vuoksi palvelujen painopisteitä on muutettu ja muun muassa kiireetön hoito on viivästynyt koronan vaatimien henkilöstösiirtojen ja palvelujen alasajojen takia, kasvattaen hoitojonoja. Myös kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot ovat venyneet merkittävästi. Samaan aikaan henkilöstön saatavuuden haasteet ovat lisänneet vuokratyövoiman käyttöä ja kasvattaneet näin ollen kustannuksia. Haavoittuvassa tai heikossa asemassa olevien asiakasryhmien tilanne on huonontunut entisestään ja toimenpiteitä tarvitaan etenkin heidän auttamisekseen.
Kymenlaakson hyvinvointialue ja Kymenlaakson kunnat ovat toistensa strategisia yhteistyökumppaneita. Kumppanuus perustuu yhteiseen tietoon perustuvaan tilannekuvaan väestöstä ja eri väestöryhmien terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden tilasta ja kokemuksesta, palvelutarpeesta, kustannuksista sekä näiden kehitysnäkymistä. (Sote-järjestämislaki 6 § ja 7 §)
Hyvinvointialueilla ja kunnilla on yhteiset asukkaat sekä asukas- ja asiakaskohtaisesti toteutettaviin palveluihin liittyviä yhteistyötarpeita myös liikuntaneuvonnan osalta. Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä muiden hyvinvointialueiden ja kuntien toiminnallista yhteistyötä edellyttävien tehtävien asianmukaista ja asiakaslähtöistä toteuttamista tukevat yhteisesti asetetut tavoitteet, sovitut menettelytavat ja toimiva tiedonkulku.
Yksi keskeinen yhteistyön strategisen tason asiakirja on Kymenlaakson alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma, mihin on kirjattu tavoitteet myös terveellisten elintapojen ja liikuntatottumusten edistämiselle yhteistyössä hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen kanssa.
Kymenlaakson hyvinvointialue on solminut yhdessä alueen kuuden kunnan kanssa Liikuntalähete -yhteistyösopimuksen, jossa kuvataan mm. eri toimijoiden roolit yhteistyöprosessissa.
Digitaalisen liikuntalähetteen kohderyhmänä on kaikki Kymenlaakson asukkaat. Kymenlaakson prototyyppiyhteisöä on osallistettu laajasti alueelliseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämistyöhön. Prototyyppien online- yhteisössä toimii kymenlaaksolaisia ihmisiä, ihan tavallisia tyyppejä, jotka antavat ajatuksiaan yhteisten sote- ja pelastuslaitoksen palveluiden kehittämiseksi. Lisätietoa Kymenlaakson prototyypeistä: Prototyypit - Kymenlaakson hyvinvointialue (kymenhva.fi).
Liikuntalähetteen käyttöönottoon liittyen on tehty pitkään kehittämisyhteistyötä hyvinvointialueen ammattilaisten ja kuntien liikuntaneuvojien välillä sekä järjestetty aktiivista koulutus- ja jalkautustyötä. Käyttöönoton tueksi on laadittu sote- ammattilaisille Liikunta puheeksi- kortit. Liikuntalähetteen kirjaamisessa potilastietojärjestelmään on ohjeistettu käyttämään THL:n suosittelemaa toimenpidekoodia.
Liikuntalähetteen jalkauttamisen tueksi on järjestetty etä- ja läsnäolokoulutusta. Koulutukset ovat olleet avoimia infotilaisuuksia ja kohdennettuja yksikkökohtaisia tapaamisia. Kouluttamista jatketaan aktiivisesti vuoden 2025 aikana.
Liikuntalähetteiden määrä Kymenlaakson hyvinvointialueelta on kasvanut. Uuden toimintamallin käyttöönoton myötä määrää pystytään arvioimaan ja seuraamaan reaaliaikaisesti. Digitaalisia liikuntalähetteitä on tehty Kymenlaaksossa yhteensä 759 kappaletta (1.9.23- 29.10.2024). Luku päivitetään tammikuussa 2025.
Aiemmin kuntien liikuntaneuvontaan ohjaamista on tehty satunnaisesti eikä sen seuraaminen ole ollut mahdollista.