Digituen palvelupolku
Palvelupolku tarjoaa selkeän toimintaohjeen palvelun käyttäjien digihaasteiden ratkaisemiseen sekä digitukeen ohjaamiseen. Palvelupolussa on huomioitu erityisesti sote-ammattilaisten rooli digitukijoina sekä palvelun käyttäjien oma toimijuus.
Toimintaympäristö
Digituen palvelupolkua kehitettiin hankeorganisaatioiden eri toimipisteissä, kuten asumisyksiköissä, tuetussa asumisessa ja jälleenvuokrauksessa. Mallia voidaan soveltaa mielenterveys- ja päihdetyön kentällä sekä muissa sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöissä.
Toiminnan kohderyhmää ovat olleet Niemikotisäätiön, Kakspy ry:n ja Kakspy Palvelut Oy:n palvelun käyttäjät ja muut hankeorganisaatioiden toiminnan piirissä olevat mielenterveys-ja päihdetoipujat.
Palvelun käyttäjät kohtaavat arjessaan erilaisia digitaalisuuteen ja digiosallisuuteen liittyviä haasteita. Digitukeen hakeutumiseen saattaa olla korkea kynnys ja aina ei ole edes selvillä, mistä digitukea voi saada. Digijuu Digime-hankkeen (2021-2023) järjestämissä työpajoissa kävi ilmi, että digitaalisissa ympäristöissä hankaluuksia tuottavat erityisesti vaikeat termit ja sanasto, vaikeakäyttöiset verkkosivustot, puuttuvat laitteet ja yhteydet, sähköinen asiointi ja erilaiset huijausyritykset. Lisäksi erilaisten digihaasteiden taustalla on usein digipelokkuutta tai negatiivisia asenteita digitaalisia ympäristöjä kohtaan. Nämä johtuvat usein aikaisemmista huonoista kokemuksista, tiedon puutteesta tai kokemattomuudesta.
Hankkeen toiminnan aikana suurin osa digituen tarpeista koski älylaitteiden kuten tietokoneiden, älypuhelimien tai tablettien peruskäyttöä. Hankkeen edetessä yhä useampi digituen tarve koski myös kodin muita älylaitteita, kuten älytelevisiota tai älyrannekkeita. Osallistujien lähtökohdat digitaitojen oppimiseen ja älylaitteiden käyttämiseen olivat moninaisia ja tähän vaikuttivat muun muassa palvelun käyttäjän ikä ja koulutustaso, mahdolliset oppimisvalmiudet sekä erilaiset haasteet omassa arjessa.