Digituen palvelupolku
Palvelupolku tarjoaa selkeän toimintaohjeen palvelun käyttäjien digihaasteiden ratkaisemiseen sekä digitukeen ohjaamiseen. Palvelupolussa on huomioitu erityisesti sote-ammattilaisten rooli digitukijoina sekä palvelun käyttäjien oma toimijuus.
Toimintamallin nimi
Palvelupolku tarjoaa selkeän toimintaohjeen palvelun käyttäjien digihaasteiden ratkaisemiseen sekä digitukeen ohjaamiseen. Palvelupolussa on huomioitu erityisesti sote-ammattilaisten rooli digitukijoina sekä palvelun käyttäjien oma toimijuus.
Kuva
Kuvateksti
Palvelupolku digitukeenAsumispalvelujen, tuetun asumisen ja päivätoimintakeskusten arjessa kohdataan usein palvelun käyttäjien digitaalisia haasteita ja tuen tarpeita. Sote-ammattilaisilla on usein vaihtelevat valmiudet ja osaaminen haasteiden ratkaisemiseen. Tämän lisäksi aina ei ole selvää, miten palvelun käyttäjien digihaasteiden kanssa toimitaan. Palvelupolun tarkoituksena on luoda selkeyttä siihen, miten palvelun käyttäjän digituen tarpeeseen vastataan omassa yksikössä. Tämän lisäksi palvelupolun kautta selkeytetään oman organisaation tarjoamaa digitukea. Palvelupolku mallintaa organisaatiossa toteutettavan digitukityön ja sitä voidaan käyttää myös henkilöstön perehdytyksen tukena.
Toimintaympäristö
Digituen palvelupolkua kehitettiin hankeorganisaatioiden eri toimipisteissä, kuten asumisyksiköissä, tuetussa asumisessa ja jälleenvuokrauksessa. Mallia voidaan soveltaa mielenterveys- ja päihdetyön kentällä sekä muissa sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöissä.
Toiminnan kohderyhmää ovat olleet Niemikotisäätiön, Kakspy ry:n ja Kakspy Palvelut Oy:n palvelun käyttäjät ja muut hankeorganisaatioiden toiminnan piirissä olevat mielenterveys-ja päihdetoipujat.
Palvelun käyttäjät kohtaavat arjessaan erilaisia digitaalisuuteen ja digiosallisuuteen liittyviä haasteita. Digitukeen hakeutumiseen saattaa olla korkea kynnys ja aina ei ole edes selvillä, mistä digitukea voi saada. Digijuu Digime-hankkeen (2021-2023) järjestämissä työpajoissa kävi ilmi, että digitaalisissa ympäristöissä hankaluuksia tuottavat erityisesti vaikeat termit ja sanasto, vaikeakäyttöiset verkkosivustot, puuttuvat laitteet ja yhteydet, sähköinen asiointi ja erilaiset huijausyritykset. Lisäksi erilaisten digihaasteiden taustalla on usein digipelokkuutta tai negatiivisia asenteita digitaalisia ympäristöjä kohtaan. Nämä johtuvat usein aikaisemmista huonoista kokemuksista, tiedon puutteesta tai kokemattomuudesta.
Hankkeen toiminnan aikana suurin osa digituen tarpeista koski älylaitteiden kuten tietokoneiden, älypuhelimien tai tablettien peruskäyttöä. Hankkeen edetessä yhä useampi digituen tarve koski myös kodin muita älylaitteita, kuten älytelevisiota tai älyrannekkeita. Osallistujien lähtökohdat digitaitojen oppimiseen ja älylaitteiden käyttämiseen olivat moninaisia ja tähän vaikuttivat muun muassa palvelun käyttäjän ikä ja koulutustaso, mahdolliset oppimisvalmiudet sekä erilaiset haasteet omassa arjessa.
Valmiudet digituen tarjoamiseen omassa organisaatiossa
Palvelupolku ottaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset huomioon mahdollisina digituen tarjoajina tai digitukeen ohjaajina. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten digitukijoina toimiminen edellyttää kuitenkin henkilöstön säännöllistä ja ajantasaista kouluttamista digitaalisuuteen ja digiosallisuuten liittyen. Tämän lisäksi digiasiat tulee huomioida jo henkilökunnan perehdytyksessä.
Digituen palvelupolku on Digijuu Digime-hankkeessa kehitetty malli palvelun käyttäjien digituen tarpeeseen vastaamiseen. Hankkeessa toimivat vertaisdigitukijat toteuttivat digitukityötä hankkeen toiminnan ajan vuosina 2021-2023. Palvelupolun kehittämisessä on hyödynnetty hankkeen kautta saatuja kokemuksia sekä hankkeessa kerättyä tietoa.
Kahden hanketyöntekijän lisäksi palvelupolkua oli mukana työstämässä hankkeessa työskentelevät kuusi digiosaajaa. Mallia on kehitetty myös yhteistyössä hankeorganisaatioiden työntekijöiden ja palvelunkäyttäjien kanssa. Kehitysprosessiin osallistui tämän lisäksi myös kokemusasiantuntijoita. Kehittämistyön menetelminä oli muun muassa työpajat, joita järjestettiin hankkeen aikana yhteensä 8 kertaa. Tämän lisäksi jalkautuvasta digitukityöstä kerättiin palautetta koko hankkeen toiminnan ajan.
Kehittämisprosessin kautta saatiin uutta ja ajankohtaista tietoa siitä, miten palvelupolku kannattaa rakentaa ja mitkä tekijät ovat keskeisiä digitukeen ohjaamisessa. Kokeilun myötä saatiin myös uutta tietoa siitä, mitkä tahot voivat digitukea tarvittaessa antaa ja millaista tukea digitaitojen oppimiseen vaaditaan.
Kansikuva
