Digituen tietopankki ammattilaisille, Länsi-Uudenmaan hva (RRP, P4, I1)
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen intranet-sivustolle rakennettu asukkaiden digituen tietopankki hyvinvointialueen ammattilaisille. Tietopankissa on tietoa, miten ammattilaiset voivat tukea asiakkaiden digitaitoja sekä parantaa omaa osaamistaan.
Neljännes suomalaisista kamppailee digiosaamisen perustaitojen kanssa. Länsi-Uudellamaalla, jossa asuu noin 495 000 ihmistä, tämä tarkoittaa, että arviolta 124 000 asukkaalla ei ole riittäviä digitaitoja. Hyvinvointialueet panostavat digitaalisten palveluidensa kehittämiseen, ja hallintolaki sekä digipalvelulaki velvoittavat hyvinvointialueita neuvomaan omien digitaalisten palveluiden käytössä. Digitaalisten palveluiden yhteydessä tulee olla selkeä tieto siitä, mihin asiakas voi ottaa yhteyttä kysyäkseen palveluista.
Digitaidot mahdollistavat yhdenvertaisen osallistumisen ja digitaalisten palveluiden hyödyntämisen. Hyvinvointialueen strategiassa tavoitteena on digitaalisten palveluiden käytön lisääntyminen. Asukkaat tarvitsevat tietoa ja tukea, jotta mahdolliset esteet palveluiden käytölle voidaan poistaa. Digitaalisten palveluiden käytön lisäämisellä tavoitellaan asiakaskokemuksen ja sujuvan asioinnin parantamista sekä kustannushyötyjä, joita syntyy, kun Sote-ammattilaisten aikaa säästyy.
Digitaalisten palveluiden käyttö yhteiskunnassa on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Lisäksi yhteiskunnan tasolla halutaan, että digitaalisesta asiointi on ensisijainen vaihtoehto viranomaisten kanssa asioidessa. Tämä kehitys tarjoaa monia etuja, kuten nopeamman ja helpomman pääsyn palveluihin sekä mahdollisuuden hoitaa asioita ajasta ja paikasta riippumatta. Asukkaiden digitaitojen vahvistaminen lisää myös turvallisen asioinnin taitoja, jolloin voidaan välttää mahdollisia käyttäjälähtöisiä tietoturvariskejä. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue pyrkii aktiivisesti tukemaan asukkaita digitaitojen kehittämisessä, jotta kaikki voivat hyödyntää digitaalisia palveluita täysimääräisesti.
Digituen tavoitteena on vastata monimuotoisen ja muuttuvan väestömme tarpeisiin. Digituella pyritään lisäämään arjen sujuvuutta, jotta asukkaat voivat hyödyntää digitaalisia palveluita tehokkaammin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset kohtaavat asukkaita osana työtään ja ovat usein niitä, joilta kysytään digitaalisista palveluista ja jotka voivat ohjata asiakkaita niin digitaalisten palveluiden käytössä kuin saamaan digitukea. On tärkeää, että ammattilaisilla on saatavilla ajankohtaista tietoa siitä, miten tukea asukkaita ja minne ohjata ne, jotka tarvitsevat yleistä digitukea.
Digituen tietopankkia arvioi hyvinvointialueen eri palveluiden asiantuntijoista koostuva projektiryhmä, jonka kanssa tavattiin kerran kuukaudessa. Projektiryhmässä oli jäsen viestinnästä, digipalveluista, sosiaalihuollosta, lasten ja nuorten palveluista, ikääntyneiden palveluista sekä asiakasohjauksesta. Projektiryhmän tapaamisissa keskusteltiin projektin etenemisen lisäksi myös eri palveluiden tarpeista digitukeen liittyen. Projektiryhmä pääsi ennen muita hyvinvointialueen ammattilaisia tutustumaan digituen tietopankkiin ja kommentoimaan tietopankin sisältöä. Kommenttien perusteella tietopankkiin tehtiin tarvittavia muutoksia ennen sen julkaisua.
Myös tietopankin julkaisun jälkeen kävijöillä eli hyvinvointialueen ammattilaisilla oli mahdollisuus kommentoida ja ehdottaa muutoksia sivustolle sivustolla olevalla palautelomakkeella.
Tavoitteena on parantaa ammattilaisten osaamista asukkaiden digitaitojen vahvistajina Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella, jotta asukkaat voivat hyödyntää digitaalisia palveluita itsenäisesti.
Tavoitteena on myös lisätä asukkaiden ohjautumista muiden toimijoiden toiminnan luo. Länsi-Uudellamaalla on monia kunta- seurakunta- ja järjestötoimijoita, jotka tarjoavat digitukea.
Digituen tietopankin kävijämääriä seurattiin kolmen kuukauden sykleissä. Hyötytavoitteena oli Digituen tietopankin toteutuminen kyllä/ei –mittarilla. Tärkeä osa arviointia oli projektiryhmän tapaamiset ja niissä saatu palaute.
Hyvinvointialueen asukkaat muodostavat laajan kohderyhmän, jolla on monenlaisia digituen tarpeita. Osalle riittää tiedollinen tuki, jonka saa esimerkiksi lukemalla uudesta käyttöönotettavasta palvelusta. Kuitenkin hyvinvointialueen asukkaiden joukosta voidaan tunnistaa erityisiä kohderyhmiä, joilla digituen tarve on suurempaa. Näihin ryhmiin kuuluvat esimerkiksi ikääntyneet, jotka saattavat tarvita apua digitaalisten palveluiden käytössä, sekä henkilöt, joilla on rajoitettu pääsy teknologiaan tai heikot digitaaliset taidot. Lisäksi maahanmuuttajat ja erityistä tukea tarvitsevat henkilöt voivat hyötyä kohdennetusta digituesta, joka auttaa heitä navigoimaan ja hyödyntämään hyvinvointialueen tarjoamia digitaalisia palveluita.
Kehittämistyön aikana kerättiin asukkaiden ja ammattilaisten toiveita digitukeen liittyen verkkokyselyllä. Vastausten perusteella toivotaan monipuolista ja saavutettavaa digitukea, joka huomioi erityisryhmien tarpeet ja tarjoaa konkreettista apua sekä fyysisesti että digitaalisesti. Toiveissa nousivat esille myös videot ja selkokieliset ohjeet, joita voitaisiin hyödyntää järjestöjen toiminnassa, jolloin tieto leviää laajemmin verkoston kautta. Lisäksi kaivattiin lisää tiedottamista olemassa olevista palveluista ja digituen mahdollisuuksista.